Tampere
27 May, Monday
17° C

Proakatemian esseepankki

Kommenttiessee pohjautuen datatiimiläisten esseisiin



Kirjoittanut: Kaisa Ojaniemi - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kommentti Petra Hiltusen esseeseen Datan merkitys yhteyskunnassamme.

Datan merkitys yhteiskunnassamme

Hei Petra.

Esseesi oli hyvin mielenkiintoinen ja varsinkin kirjavalintasi. Olen ollut jo vuoden kirjaston jonossa tuohon samaan kirjaa. (Näkymättömät naiset – näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille) Esseesi jälkeen en kuitenkaan ole varma haluanko lukea koko kirjaa. Esseesi oli niin tunteita herättävä, ja teki jopa hieman katkeraksi siitä, miten paljon pelkkä sukupuoli asioihin vaikuttaa. Toisaalta helpointa olisi vain sulkea silmänsä kaikelta ja kuvitella kaiken olevan ihan ok. Kun asiaa ajatellaan datatiimin näkökulmasta niin me kaikki olemme naisia ja voimme niin nyt kuin tulevaisuudessakin olla päättämässä millaista dataa ja mistä me haluamme sitä kerätä. Tällaisten kirjojen jälkeen täytyy varoa sitä, ettei heikkona hetkenä ala ajatella ”Koska olen nainen ja minulla on huonommat lähtökohdat asiaan x, niin on ihan ok jos en pärjääkään siinä yhtä hyvin kuin muut” Ajatuksemme ja tunteemme ovat usein itseään ennustavia ja harvoin yritämme sellaista mihin emme usko pystyvämme. Vaikka yhteiskunta olisi suunniteltu miehille, en halua uskoa sitä, vaan aion tehdä asioita niin kuin kaikki olisi tasa-arvoista. On kuitenkin tosiasia, että tässä maailmassa on vain yksi sukupuoli, joka pystyy synnyttämään. Myös tätä kykyä pitää pysytä arvostamaan niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassakin. Vaikka meillä olisi naispäättäjiä, ei ole itsestään selvää, että he ajaisivat varsinaisesti naisten asioita. Myös naisten elämät ovat hyvin erilaisia, oli puhe sitten perheen ja työn yhteen sovittamisesta tai ilmaisista kuukautissuojista työpaikalla.

 

Kommentti Inka Tikkasen esseeseen Mitä hyötyä datan keräämisestä on?

https://esseepankki.proakatemia.fi/author/hkintituni-fi/

Hei Inka.

Esseesi oli hyvin monipuolinen ja siinä käsiteltiin hyvin sitä mitä data on ja miten sitä voi ja kannattaa käyttää. Datan yksi hienoin piirre on, että se on tietoa. Olenkin miettinyt paljon sitä, että kuinka paljon esimerkiksi minulla datapäällikkönä on tietoa akatemiasta verrattuna muihin akatemialaisiin (olen toki siis jakanut tietoa johtoryhmälle ja kyselyt on pyritty käymään aina läpi projektoreissa.) Data tarkoittaa siis raakaa tietoa, tiedosta jalostetaan informaatiota. Kun informaatiota käsitellään ja analysoidaan, syntyy viisautta, jonka pohjalta on hyvä tehdä päätöksiä. Esseessä korostui myös kriittisyys dataa ja informaatiota kohtaan. Jos esimerkiksi vastausprosentti on ollut huono kyselyssä, ei tuloksia voi yleistää koko joukkoon. Niin kuin tuossa Petran esseessäkin korostui se, kuinka paljon vastuuta ja valtaa datan kerääjällä on. Kun teemme päätöksiä, kyse on loppupeleissä intuitioista ja tunteista. Kun meillä on dataa, jonkinlaista faktaa mielipiteemme taustalla, koen, että mielipide on silloin paljon vahvempi ja vaikeampi kumota. Yksi ensimmäinen asia, jonka opin lukiossa oli se, että tieto on valtaa. Tänä päivänä se ehkä tarkoittaa sitä, että se, jolla on eniten dataa, on eniten valtaa. Vaikka monet meistä ajattelee nyt vaikka Facebookia ja Googlen mainostamisalgoritmeja, data tuo valtaa myös niin lääketeollisuudessa kuin oikeusjärjestelmissäkin. Tämä data ja algoritmit pitää silti osata kyseenalaistaa, koska me inhimilliset, virheellisen ihmiset tuotamme myös inhimillistä dataa.

Kommentti Oona Salon esseeseen Valvonnan alla

Valvonnan alla

Hei Oona.

Hauskaa, että niin sinun kuin muidenkin datatiimiläisten esseet ovat aika synkkiä ja vakavia. Ja kieltämättä data on aiheena sellainen, joka laittaa mietityttämään, ehkä jopa huolestuttamaan. Haluaisin kuitenkin, että vaikka kaikkien internetin vaarojen ja varoitusten seasta löydettäisiin myös datan ja tekoälyn hyviä ja positiivisia puolia. Ihminen + tekoäly, ihminen + kone ja ihminen + data ovat sellaisia yhdistelmiä, jotka pystyvät sellaisiin asioihin, johon pelkkä ihminen ei pysty, niin hyvässä kuin pahassakin. Internet ja sen luomat mahdollisuudet ja ilmiöt ovat tuoneet elämäämme paljon hyvää, mutta erilaisissa ilmiöissä on myös varjopuolensa. Olisi mielenkiintoista miettiä, millainen esimerkiksi koronakriisi olisi ilman internettiä. Täytyy sanoa, että olemme aika onnen pekkoja kun meillä on tällainen yhteydenpidon ja opiskelun mahdollistaja. Esseessä oli hauskaa pohdintaa siitä, että tekeekö Google meistä fiksumpia. Fiksuudesta en tiedä, mutta ainakin tasa-arvoisempia. Kaikki tieto on koko ajan kaikkien taskuissa. On toki eri asia, mitkä asiat, jotka googlettamalla löytää ovat tietoa ja mitkä vähän vähemmän tietoa. Google on varmasti myös maailman laajoin satukirja, josta löytyy selitys jos toisenlainenkin. Varmasti pelottavin asia kuitenkin on se, kuinka paljon erilaisilla sovelluksilla on valtaa elämäämme. Kuka saa puhua ja mitä? Omistanko itse oman datani vai kuka sen omistaa? Kenellä on oikeus käyttää minun dataani? Kyberturvallisuustaidot ovat äärimmäisen tärkeitä tulevaisuudessa ja jo se, että asioista osaa olla huolissaan on merkki siitä, että on valveutunut ja ymmärtää tilanteen.

Kommentoi