Tampere
21 May, Tuesday
10° C

Proakatemian esseepankki

Kommenttiessee kevät 2022



Kirjoittanut: Emilia Joki - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tämän kommenttiesseen tarkoituksena on hieman lähentää tiimimme kevään 2022 ajatuksiin, sillä olin lähes koko kevätlukukauden poissa.

 

Olipas kattava esittely Belbinistä. Mielenkiintoni pysyi hyvin yllä alusta loppuun ja asiasisältöä oli riittävän tiheästi. Itseä kiinnostaa erityisesti tiimiroolien käyttö rekrytoinnin työkaluna. Millä tavoin lähtisit viemään tätä käytäntöön? Voisiko tämän pohjalta muodostaa myyntipuheita Belbin-testaukselle, jonka myyminen on ilmeisesti tulossa Kipinän projektiksi.

Aiemmin ajattelin, etten haluaisi uutta testausta tai analyysiä, mutta tämän esseen myötä se alkoi kuitenkin kutkuttelemaan. Kaiken kaikkiaan laatuessee.

Lue Santerin essee:

https://esseepankki.proakatemia.fi/belbinin-tiimiroolit/

 

Tästä ei jää kyllä epäselväksi taitosi sekä pitkäjänteisyytesi tehdä muistiinpanoja. Tekstistä huokuu kypsytelty ajattelu ja se saa pohtimaan omaa palautteenantoa vakavammin. Kiitos tiimin etenemisen kuvailusta ja horisonttien maalailusta. Jatkossa yritän itsekin antaa enemmän palautetta ja varsinkin kiittävää sellaista. Koen olevani kovin kriittinen ja arvosteleva työstä puhuttaessa, mutta sopivalla taktiikalla luulisi senkin hieman pehmentyvän.

Kipinän sietäisi antaa itselleen hieman enemmän selkään taputtelua ja vilpitöntä kiittämistä. Toivottavasti pystymme jatkossa makustelemaan onnistumisiamme hieman paremmin.

Lue Katjan essee:

https://esseepankki.proakatemia.fi/kiittamisesta-kehuista-ja-palautteesta-kipinassa/

 

Ajatuksia herättelevää asiaa. On vaikea kuvitella enää Kipinää toimivaksi muuten kuin Ketterä-mallilla. Voisi olla mielenkiintoista paneutua mallin alkuperiin ja erilaisiin työkaluihin sen tueksi vielä tarkemmin. Hauskaa mielestäni esseessä oli Business Leadereiden kommenttien koonti. Pohdiskelin viime kevättä ja en tiedä näkyikö tiimille missään vaiheessa, että olin ollut vahvasti kaksoisjohtajuuden taustavaikuttajana. Muistan useamman keskustelun aiheesta Johanneksen ja Tutan kanssa sekä oman tavoitteen tuon mallin tuomisesta tiimille. Tämä sai nyt miettimään omaa tapaani jättäytyä taustahahmoksi asioissa, jotka kiinnittävät huomion. Tietynlainen konfliktien välttelykeino lienee taustalla ja toimintamalli ei rajoitu ainoastaan työskentelyyn. Hyvänä kääntöpuolena tälle on tietenkin muiden jalustalle nostaminen, jotta heidän parhaat puolensa tulevat esiin. Kaikenlaiset esiin tulemiset kuumottelevat ja esimerkiksi omissa häissä eniten stressiä tuntui aiheuttavan huomion keskipisteessä toimiminen.

Tätä lukiessa huomasin, kuinka valitettavan ulkona olen talousasioista ja ehkä vähän haaveilin yksilösparrauksesta taloustiimin kanssa. Itsekseni itseni motivoiminen monimutkaisen ja vaikeasti lähestyttävän asian availuun on vaan niin pirun vaikeaa. Jään odottamaan ainakin aiemmin lupailtuja taloustunteja, sillä olen harmikseni onnistunut missaamaan talouspajat totaalisesti.

Esseestä tulee hyvin ilmi Kipinän vahvuus siinä, ettei kovakaan suorittaminen tapahdu hampaat irvessä.

Lue Kipinäläisten essee:

https://esseepankki.proakatemia.fi/kipinan-liiketoiminnan-tuki-on-kokeilemisen-kulttuuri/

 

Nämä samat ajatukset ja huoli pikamuodin aiheuttamasta ympäristökuormasta on vaivannut minuakin pitkään. Vihdoin muutos on kuitenkin alkanut jotenkin näkyä oikeasti vastuullisempien ja kestävien vaatteiden saatavuudessa. Noh, plussakoossa näkisin tässä vielä aika paljon parantamisen varaa esimerkiksi urheiluvaatteista puhuttaessa.

En tiedä katseletko Strömsötä, mutta siinä oli taannoin vieraana tekstiilien korjaamisesta innostunut henkilö, joka demonstroi paikan tekemistä sukkaan. Oletko huomannut yleisen ilmiön, jossa sukat heitetään roskiin niiden reikiintyessä ja surutta ostetaan uudet tilalle? Jotenkin tämä nähdään normaalina käytäntönä ja jopa oikeana tapana toimia. Haluaisin nähdä muutoksen asenteissa vaatteiden korjaukseen ja kestävien valintojen tekemisessä myös esimerkiksi jalkineissa sekä laukuissa.

Etsin jonkin aikaa itselleni suurempaa, muttei liian suurta, kohtuuhintaista kestävää laukkua. Tehtävä osoittautui aika mahdottomaksi ja harmistuneena tein lopulta pakosta valinnan, joka sai minut huonolle tuulelle. Tuskailin äidilleni epäilyksiäni laukun laadusta ja sen mahdollisesta hajoamisesta pian. Hieman järkytyin hänen asenteestaan asiaan, sillä vastaus kuului kutakuinkin näin: “Eihän sen tarvitse niin kovin kestää, kun siihen ehtii muuten kyllästyä ja samaa laukkua ei jaksa käyttää useita vuosia”. Arvatenkin juuri tämänkaltaisten kuluttajien tottumukset vaikeuttavat sellaisten loppuelämän tuotteiden etsijöiden päämääriä. Itse olisin nimittäin juuri halunnut sen vuosikausia kestävän laukun, jonka voisi tarvittaessa huoltaa suutarilla ja johon tykästymisen jälkeen se ei hajoaisi korjauskelvottomaksi.

En haluaisi aiheuttaa lisää ilmastoahdistusta, mutta muistan lueskelleeni kenkien aiheuttamista pienhiukkaspäästöistä. Olisi kiinnostavaa tehdä kanssasi soluesseetä myös jalkineiden kuluttamisesta. Varsinkin naisten jalkineissa tuntuu olevan ammottava aukko laadulle, eikä hinta takaa näissäkään mitään.

Lue Fiian essee:

https://esseepankki.proakatemia.fi/vaatteet-ja-ilmastonmuutos/

 

Hyvin kiteytetty. Jään jännityksellä odottamaan puhevuorojen jakauman tilastoa vai onko se jo kenties julkistettu?

Olisi ollut kiinnostava lukea pohdintaa omasta kehityksestäsi dialogin suhteen.

Itselle oli helppo ymmärtää hupitiimin merkitys monenlaisen työkokemuksen kautta. Yhdessä hauskanpito hitsaa tiimin yhteen ja hupitiimin hyvä toiminta on pyörtänyt vastustajien mielipiteet. Hupitiimillä on suuri merkitys myös tiimin jaksamisen ja palautumisen kannalta. En muista olitko se juuri sinä, joka tiimiä ehdotti, mutta ainakin olet ollut yhtenä kantavista voimista. Kiitos siitä.

Lue Helenan essee:

https://esseepankki.proakatemia.fi/kokeileva-tiimi/

Kommentoi