Tampere
18 May, Saturday
18° C

Proakatemian esseepankki

Kommenttiessee



Kirjoittanut: Pyry Paaso - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kommenttiessee

 

 

Valmentajamme Sotku haastoi meidät kaikki Saawalaisten tekemään kommenttiesseet. Perusideana, että luetaan esseitä ja kommentoidaan kolmeen oman tiimiläisen esseeseen sekä kolmeen jonkin toisen tiimin jäsenen esseeseen. Pakko myöntää, että itse näin tämän alkuun vain helppoina pisteinä, mutta toisin kävi. En ollut aikaisemmin käytännössä ollenkaan lukenut toisten esseitä ja niitä lukiessani heräsi itselläni paljon ajatuksia sekä kirjaehdokkaita myös aiheisiin, joista jäin janoamaan lisää tietoa. Aion ehdottomasti jatkaa muiden esseiden lukemista, sillä tämähän oli jopa mukavaa ja ennen kaikkea opettavaista, suosittelen.

Tarina taksista

Tarina taksista. Esseitä selaillessani tuo otsikko kiinnitti heti huomioni. Helposti ymmärrettävä otsikko, mutta silti niin mystinen, että mitä tämän takaa löytyy.

Vanhemmilta sukupolvilta meillä onkin paljon opittavaa. He ovat kuitenkin eläneet hyvinkin erilaista aikakautta kuin me ja mm. nöyryydellä on varmaa ollut vieläkin korostuneempi hyveen leima. Merkityksellisyyden nostitkin esiin ja voi olla, että isovanhempiemme aikana merkityksellisyyttä on koettu hyvinkin erilaisista asioista kuin nykypäivän yltäkylläisessä maailmassa.

Sanoisin, että pappasi antama neuvo ei kulu. Siitä pitää nauttia itse.

 

Tänään olen elossa

Kiitos Noora ja Elias,

 

Oli mukava lukea ajatuksianne liittyen molempiin kirjoihin. Ja kyllä allekirjoitan tämän myöskin, että jokainen tähän varmasti törmää kirjasuosituksena, mikäli ei ole jo lukenutkin.

Minulla vain joka kerta pysäyttää tuo Akin sanonta siitä, kuinka eli sitten kun elämää. Aki ei kuitenkaan selvästikään ollut tyhmä ihminen. Hänhän kuitenkin opetti näistä asioista monia menestyviä urheilijoita sekä yrtiysjohtajia, mutta lankesi omaan ansaansa. Ehkä osin siksi hän myös saattoi olla niin hyvä opettamaan näistä asioista. Peilipintaa näissä asioissa hänellä oli, mutta jostain syystä peilikuva ei herättänyt tarpeeksi ennen kuin.

Vaikka lopulta tuli se hetki, joka pakotti miettimään ja arvottamaan asiat järjestykseen, käytti hän silti vielä ison määrän aikaan tuohon kirjaansa. Oppiko hän siis siltikään, mutta ainakin hän jätti perinnön, josta tulee vielä oppimaan todella moni kaltaisemme nuori.

 

Ideas are shit, it´s the people that matters

Hei Petra,

 

Kiitos selkeästä esseestä. Tästä innostuneena taidan itsekin kaivaa jotkin vanhat paja muistiinpanot esiin ja palata hetkeksi niihin hetkiin.

Itse huomasin tarinallistamisen hyödyn heti tässä esseessä, sillä punahilkan tuominen mukaan draaman kaaren vaiheisiin havainnollisti ja nostatti ahaa elämyksiä.

Tarinallistamisesta puhutaan paljon ja on kiistaton fakta, että se on tärkeä osa viestintää. Välillä tosin tuntuu haastavalta, että miten sitä oikeasti osaa tarinallistaa asiat siten, että se välittyy kuulijallekin. Tosi hyvä pointtaus myös tuo kuulijalle FOMO:n synnyttäminen, aioin ainakin itse huomioda tämän asian seuraavaa pitchiä suunnitellessa.

 

Voitontahdon näät silmistä

Kiitos Juha,

 

Kiinnostavaa lukea ajatuksiasi perspektiivistä, jossa valmistuminen siintää ja horisontissa. Huomaa, että osaat hienosti ilmaista itseäsi myös kirjallisesti ja kirjoittamasi on linjassaan sen kanssa mitä olen oppinut sinua tuntemaan.

Tunnistan itseäni tuosta kuvailemastasi rehvakkaasta henkseleiden paukuttelijasta akatemian alussa ja pitkä matka on jo siitäkin kuljettu. Tämä essee pysäytti minua ajattelemaan, että olisi hyvä tässä kohtaa pitää pientä tilanne katsausta itsensä kanssa. Tässä kohtaa, kun akatemia aikaa on vielä reilu vuosi jäljellä.

 

Kyllä ehdottomasti kirjailen muistiinpanoja. Törmäsin joskus jossakin väitteeseen, että kuunteleminen aktivoi joitakin satoja tuhansia hermopäätteitä, kun taas kirjoittaminen joitakin miljoonia. Tämän teorian mukaan siis oppiminen ja ennen kaikkea muistaminen noin kymmenkertaistuisi, kun kuuntelun tueksi lisää muistiinpanot.

 

Kiitos, että jaoit oivalluksiasi!

 

Sisäinen motivaatio

Hei Sanni,

 

Valonööri kuulostaa joltakin, josta haluan ehdottomasti oppia lisää. Erityisesti se työkalupakki kiinnostaa, mikäli sieltä tosiaan löytyy aina työkalut toimia tuloksellisesti ja menestyksekkäästi. Pitänee Frank Martelaa ottaa itsekin enemmän luettavaksi.

 

Sisäinen motivaatio on varmasti asia, joka akatemian aikana tulee monessa eri tilanteessa vastaan. Pitäisi saada tiimillä tehtyä esimerkiksi nyt ne rahat final camppiin, mutta henkilökohtaiset sisäiset motivaattorit ovat jotakuinkin kahdessakymmenessä eri paikassa. Yritäppä niitä saada sieltä ulkoisilla ärsykkeellä kerätä kasaan. Tämä myös varmasti on yksi isoimpia oppeja, joita akatemialla pystyy saamaan. Ihmisten johtamisestahan tässäkin kuitenkin on lopulta kyse.

 

Ymmärtääkseni final camp kohde on löytynyt ja reissu lähenee, onneksi olkoon siitä ja ikimuistoista reissua!

 

Palautumisen vaikeus

Hei Aleksi,

 

Tunnistan monia mainitsemiasi haasteita palautumisen laiminlyömisestä tai akatemia ympäristössä tauon merkityksestä vai pitäisikö sanoa merkityksettömyydestä. Akatemialla päivät saattavat helposti venyä ja monenlaiseen tulee lähdettyä mukaan, kun kaikenlaista on koko ajan tarjolla. Tässä ympäristössä tuntuukin, että monesti väsymys tulee hieman yllättäen.

 

Yleinen ilmapiiri työmaailmassa tuntuu helposti olevan, että kehuskellaan ja vertaillaan, sillä paljonko kukin on nyt niitä töitä sitten tehnyt. Olisi todella hienoa ajatella, että akatemialla pystyisimme oppimaan edes hieman enemmän panostamaan arjessamme palautumiseen. Mielestäni kun emme kuitenkaan akatemialla ollessamme ole pahimmassa työelämän oravanpyörässä kiinni, jossa sitten uuden opiskelu voi olla haastavampaa.

 

Tsemppiä kirjoittamiseen!

 

Kommentoi