Tampere
20 May, Monday
17° C

Proakatemian esseepankki

Kohti merkityksellisempiä kohtaamisia



Kirjoittanut: Miisa Hiltunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Järjestimme muutama viikko sitten melko extempore ristipölytyspajan Saawan ja Revenan kesken. Saawalla oli sovittu ristipölytyspaja myös muiden toisen vuoden tiimien kanssa, joten yhtäkkiä kyseessä olikin lähes 60 henkilön ristipölytyspaja. Yhteispajassa oli Johannes Malkamäen key note puheenvuoro aiheesta “Kohti merkityksellisempiä kohtaamisia”. Yhteispaja alkoi siis Malkamäen key note puheenvuorolla, jonka jälkeen jäimme vielä Revenan kesken keskustelemaan aiheesta yhdessä Malkamäen kanssa samalla, kun toisen vuoden tiimit siirtyivät omiin suunniteltuihin pajoihinsa keskustelemaan Proakatemiataipaleestaan. 

Malkamäen key note puheenvuoro keskittyi siis keinoihin, joilla tehdä kohtaamisista vieläkin merkityksellisempiä ja siten onnistua myös luomaan luottamusta. Malkamäki tiivistikin vuorovaikutuksen ikään kuin sipuliksi, jonka kuoret koostuvat erilaisista tavoista keskittyä vuorovaikutukseen. Tämän ytimen lähellä on kuunteleminen, sekä kuunteleminen vieläpä niin, että sanat oikeasti ymmärretään. (Malkamäki 2022.) Tämähän on Proakatemiallakin tuttu asia dialogitimantin puolesta. Kuuntelemisen merkitys kuitenkin saatetaan helposti sivuuttaa, sillä oma hyvä ajatus tai mielipide vie helposti ajatukset mukanaan ja suu aukeaa ennen kuin on ehtinyt pysähtyä miettimään ja kuuntelemaan muita. Onkin siis erityisen tärkeä pysähtyä kuuntelemaan, mitä vastapuoli todella puhuu. Kaiken vuorovaikutuksen keskiössä tulisi kuitenkin olla keskittyminen äänensävyyn, eli siihen, miten vastapuoli puhuu ja miltä hänestä tuntuu (Malkamäki 2022). Kun keskitymme toiseen henkilöön ja hänen äänensävyynsä, eli siihen miltä hänestä tuntuu tässä hetkessä, emme arvostele ja olemme oikeasti todella läsnä. Aito läsnäolo puolestaan synnyttää luottamusta. (Malkamäki 2022.) Vuorovaikutuksessa toisen ääneen keskittyminen parantaa keskittymistä sekä lisää läsnäoloa. Ääneen keskityttäessä tajuamme melkein itsestään, mitä tilanteessa tulee seuraavaksi sanoa ja miten reagoida. (Malkamäki 2022.) Tämä on mielenkiintoinen huomio, sillä on totta, että etenkin dialogitilanteissa keskittyminen saattaa herkästi alkaa harhailla. Huomion keskittäminen ääneen siis antaa tilaisuuden keskittyä yhteen asiaan, mutta juuri olennaiseen asiaan nimenomaan dialogin kannalta. Usein juuri äänensävy dialogitilanteissa viestii merkittävästi enemmän asioita, kuin mitä välttämättä tulee suusta sanoina ulos. 

Usein myös vuorovaikutustilanteet, etenkin esiintymistilanteet voivat olla jännittäviä, olo on hermostunut ja tuntuu, että ei pysty keskittymään yhden yhteenkään asiaan. Huomaan ainakin itse, että vierastan itse herkästi ns. “keinotekoisia” tutustumistilanteita, sillä pelkään, etten osaa olla niissä tai sanoa oikeita asioita tai keksi mitä sanoa seuraavaksi. Usein pelko on kuitenkin turha, mutta silti tilanteeseen astuminen saattaa tuntua jännittävältä, eikä huomion keskittäminen tule pieneen mieleenkään. Malkamäki tiivistääkin reseptin, jolla vuorovaikutustilanteet saa hakkeroitua. Vuorovaikutustilanteiden hakkerointi tarkoittaa sitä, että vuorovaikutustilanteissa pystyy olemaan luonnollisemmin ja itsevarmemmin. Ensimmäinen tapa hakkeroida vuorovaikutus on vastapuolen nimen muistaminen. (Malkamäki 2022.) Malkamäki (2022) muistuttikin, että nimi on henkilökohtaisimpia asioita meistä, ja näin ollen toisen nimen muistaminen on yksi suurimmista kehuista, mitä vastapuolelle voi antaa. Tätä en koskaan ennen ollut edes ajatellut, mutta voin täysin allekirjoittaa sen. Tuntuu ikävältä toistaa omaa nimeä moneen kertaan esimerkiksi saman illan aikana samoille henkilöille, etenkin jos muistaa jo muiden nimet. Malkamäen (2022) mukaan toinen tapa ottaa vuorovaikutustilanne haltuun, on halu kohdata paikallaolijat. Tämä tekee epäselvät ja kiireiset vuorovaikutustilanteet huomattavasti selkeämmiksi. Tämä voi ilmetä jo esimerkiksi paikallaolijoiden moikkaamisena tai heille hymyilemisenä. (Malkamäki 2022.) Kolmas keino, jolla saa vuorovaikutustilanteisiin itsevarmuutta, on niinkin yksinkertainen kuin pakaroiden jännittäminen. Niitä jännittämällä seisoo paikallaan ilman edestakaisin keinumista tai muuta, mitä herkästi tehdään jännittyneenä. (Malkamäki 2022.) Itse ainakin huomaan edelleenkin jännittäväni esiintymisiä, niin pieniä kuin suuriakin. Jännitän myös jo etukäteen sitä, miten elehdin lavalla ja liikunko edestakaisin. Pakaroiden jännittäminen on siis yllättävän helppo tapa pitää itsensä paikoillaan, mutta tuoda myös ryhtiä omaan olemukseen niin henkisesti kuin myös fyysisesti. 

Yllä mainittujen keinojen avulla on mahdollista keskittää omaa keskittymistään aina hetkeksi johonkin pieneen osa-alueeseen, jonka avulla keskitymme oikeasti ja käyttäytymisemme myös siten muuttuu automaattisesti. Näin tehdessämme olemme paljon avoimempia ja valmiimpia kohtaamaan ihmiset sekä onnistumme saavuttamaan mielekkäitä tilanteita. (Malkamäki 2022.) Mielekkäät tilanteet ja mukavat kohtaamiset auttavat dopamiinin tuottamisessa, joka auttaa meitä saavuttamaan hyvää oloa, ja kukapa sitä ei tavoittelisi (Malkamäki 2022). Kun vuorovaikutustilanteisiin yhdistyy mielekkyys, palataan niihin jatkossakin paljon mieluummin. Hyvät kokemukset siis rohkaisevat jatkossakin vuorovaikuttamaan ja keräämään lisää mielekkäitä kokemuksia. Neuvonkin siis jokaista astumaan vuorovaikutustilanteisiin asteen itsevarmempana, kuitenkin omana itsenään ja olemaan oikeasti avoin kuuntelemaan vastapuolta ja heidän kokemuksiaan. Parhaimmillaan se luo puolin ja toisin mielekkään kohtaamisen ja poikii jotakin myös myöhemmin. 

Aion ainakin itse viedä Malkamäen vinkkejä käytäntöön huomisessa, kevään viimeisessä projektorissa, jotta olen itse itsevarmempi ja ylipäätään valmiimpi taas kohtaamaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Lavalle menemisestä puhumattakaan. Vien myös käytäntöön sen, että parannan viestintää. Puhuimme aluksi yhteispajasta Revenan ja Saawan kesken, ja lopulta yhteispaja olikin kaikkien toisen vuoden tiimien sekä Revenan kesken. Tämän edeltävänä iltana tulleen huomion myötä key note puheenvuoro oli esimerkiksi pelkästään englanniksi, emmekä tajunneet tarttua asiaan siinä hetkessä. Jatkossa selvittäisin kuitenkin kaikki pajaan liittyvät asiat ja elementit ajoissa, jotta pajasta olisi mahdollista tehdä kaikille mielekäs.

 

Lähteet: 

Malkamäki, J. Kohti merkityksellisempiä kohtaamisia. Seminaari 21.4.2022. Revenan, Saawan, Samoan, Kipinän ja Flipin yhteinen paja. 

Kommentoi