Tampere
18 May, Saturday
16° C

Proakatemian esseepankki

Kirjoittaminen on yrittäjälle tärkeä taito ja kilpailuetu



Kirjoittanut: Aleksi Kolunsarka - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
Kimmo Svinhufvud
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Johdanto

 

Tunnistatko tilanteet, joissa välität ensivaikutelman? Entä millaisen mielikuvan haluaisit brändistäsi tai itsestäsi välittyvän? Kaikki me tiedämme ensivaikutelman merkityksen. Huonon ensivaikutelmasta syntyvää mielenmallia on hankala muuttaa. Sellaisen antaessamme panostamme tämän meidän mielestämme virheellisen mielikuvan muuttamiseksi. Olemme seuraeläimiä, joten olemme tottuneet pohtimaan vaikuttavuuttamme sosiaalisissa tilanteissa. Emme kuitenkaan ole kovin herkkiä tunnistamaan meidän antamaa vaikutelmaa itsestämme tai brändistämme silloin, kun se tapahtuu kirjoitetussa muodossa. Usein haluamme välittää viestimme hyvin selkeästi, jonka myötä osa identiteetistä jää helposti uupumaan pois.

Yhä useammin me teemme tärkeitä ensivaikutelmia kirjoittamalla, sen kummemmin sitä ajattelematta. Tämä tarkoittaa sitä, että sinut tullaan useammin luetuksi ennen kuin olet tullut nähdyksi tai kuulluksi. On kyseessä sitten tarjouspyyntö, reklamaatio, yhteistyöpyyntö, uutiskirje, markkinointikampanja tai julkinen tiedotus, niin välitämme mielikuvia kirjoitetun tekstin muodossa. (Benn 2022.) Kirjoitamme lähes päivittäin, joten tapamme tuottaa tekstiä on automatisoitua. Opittuja rutiineja on hankala muuttaa. Haluan antaa mahdollisuuden tällä kirjoituksellani sille, että ymmärtäisit kirjoittamisen harjoittelun tärkeyden sekä voisit lähestyä sitä systemaattisemmasta näkökulmasta?

On huolestuttavaa, miten vähän harjoittelemme kirjoittamista tosissaan ajatuksella. Tämän esseen on tarkoitus avata kirjoittamisen ja sen harjoittelemisen hyötyjä. Toivon, ettet alisuoriutuisi jatkossa siihen nähden, miten hyvin voisit ilmaista itseäsi kirjoittamalla sen harjoitteluun panostaen. He, jotka harjoittelevat säännöllisesti kirjoittamista kehittävät ilmaisutaitojaan, kasvattavat itseluottamustaan, oppivat paremmin ja lisäävät mahdollisuuksiaan. Mihin perustan ajatukseni?

 

Miksi kirjoittamisella on väliä?

 

Kirjoittaminen on ajattelemisen jäsentelyä vaativa monimutkainen ja arvokas taito. Kirjoittaminen on itseilmaisua ja luovuutta ja se lisää ymmärrystämme todellisuudesta. Kirjoittaminen näyttää, millaista tietoa meillä on eri sisällöistä. Se tekee näkyväksi, millaisia ajattelijoita ja kirjoittajia olemme. (Vilkka 2020, 18 – 19.)

Suoraan ihmisille lähetettävissä viesteissä ja kirjeissä on meidän sen lisäksi, mitä haluamme viestiä myös ajatella, miten haluamme viestin vastaanottajan ymmärtävän sanomani. Jos viestimme otetaan vastaan väärin, olemme todennäköisesti kirjoittaneet sen huolimattomasti. Puheenomaisessa keskustelussa väärinymmärrykset ja kysymysmerkit pystytään helpommin korjaamaan, kun taas kirjoittaessa meidän on väistämättä osuttava napakymppiin suuremmalla prosentilla. Tästä johtuen kirjoitetussa viestinnän muodossa meidän on keskityttävä tarkasti sanavalintoihin ja viestin jäsentelyyn. Miten me voisimme kehittyä tässä?

 

Mitä kirjoittaminen oikeasti on?

Kirjoittaminen voidaan jakaa yksinkertaistamalla kolmeen eri osa-alueeseen: tekstiin, kirjoittamisen prosessiin sekä kirjoituskulttuuriin (2016. 10. Svinhufvud). Teksti on kaikista helpoin hahmottaa, sillä se on kirjoittamisen lopputulosta. Kirjoittamisen prosessiin taas liittyy työvaiheet, jota kirjoittaminen pitää sisällään. Näitä ovat motoriset prosessit kuten kirjoittaminen, oikolukeminen tai luonnostelu. Työvaiheiden ohella samaan aikaan tapahtuu paljon kognitiivisia prosesseja eli mielen sisäisiä toimintoja. Kognitiiviset prosessit pitävät sisällään ajattelua, ideointia, suunnittelua ja monitorointia. Kirjoittamiskulttuuri on näistä kolmesta osa-alueista laajin. Siihen liittyy kirjoittamisen tapoihin ja arvostuksiin sisältyviä alueellisia käsityksiä, arvoja ja normeja. Kirjoittamiskulttuuri perustuu siis eri alueiden ja alustojen kirjoituksiin liittyviin arvoihin.

Vaikkei tämä jaottelu avaa esimerkiksi kirjoittajaidentiteetistä tai kirjoittamiseen oppimisen prosessista, liittyvät nämä ilmiönä myös ylläesitettyihin jaotteluihin. Kirjoittamisen kognitiivisiin prosesseihin liittyy nimittäin hyvin vahvasti käsitys omista taidostaan. Jaottelun tarkoituksena on kuitenkin saada käsitys kirjoittamisesta monipuolisena taitona. Tekstin tuottaminen vaatii ensinnäkin laajaa kielitaitoa. Samalla sen tuottamiseen liittyy ymmärrys tekstilajin konventioista ja rakenteista, kuten myös kyky tuottaa ymmärrettäviä ja kieliopillisesti oikeita lauseita ja virkkeitä sekä tietoa sanastosta ja sanavalinnoista. (Svinhufvud 2016, 12.) Pelkästään poikkeukselliset tekstintuottotaidot eivät riitä, sillä kirjoittamisen prosessiin liittyy taas laaja kirjo vaadittavia taitoja kuten kyky ideoida, suunnitella, jäsennellä tietoa, luonnostella, ja tuottaa tekstiä. Tämän lisäksi tulisi olla tarpeeksi kyvykäs analysoimaan omaa kirjoittamistaan sekä ottamaan palautetta vastaan kehittyäkseen. Taitavan kirjoittajan ja ajattelijan on myös tärkeää ymmärtää kirjoituskulttuurista. Kirjoittaminen on harvoin yksilötehtävä, sillä siihen liittyy todella useasti jollain tasolla oleva sosiaalinen ulottuvuus (Svinhufvud 2016, 13). Ymmärrys siitä, miten eri lähteissä halutaan kirjoitettavan tai minkälaista tekstiä toiset haluavat lukea on korvaamatonta. Kirjoittaminen on siis tärkeä kokonaisvaltainen ilmaisemisen taito. Vuorovaikuttaminen on ollut aina tärkeä taito yrittäjyydessä. Kirjoittaminen on digitalisaation myötä yleistynyt, jonka myötä tämän kokonaisvaltaisen taidon hyödyntäminen on tärkeää. Mikä estää meitä onnistumasta?

 

Miksi kirjoittaminen on hankalaa?

 

Sisäinen sensuuri

Sisäisellä sensuurilla tarkoitetaan ilmiötä, jossa rajoitamme kirjoittamistamme oman ajattelun johdosta. Jos jokaista kirjoitettua lausetta tai edes kirjoittamatonta lausetta sensuroi, tekstiä ei juuri synny. Tätä voi ehkäistä kirjoittamalla tekstin ensimmäisen version. Ensimmäisellä versiolla tarkoitetaan tekstin luonnosta, jonka on tarkoitus saada kirjoitusprosessi käyntiin. Koska kirjoitus- ja arviointivaihe ovat erillisiä, tulisi ensimmäistä versiota lähestyä mahdollisimman vähäisellä sensuurilla. Flow-tilaan päästäkseen on pystyttävä vaientamaan oma sisäinen tuomari ensimmäistä versiota kirjoittaessa. Yksi hyvä vapaan kirjoittamisen harjoite sisäisen sensuurin ehkäisemistä vastaan on kirjoittaa kymmenen minuuttia putkeen poistamatta tai muokkaamatta mitään. Kirjoita siis vaan ylös kaikki, mitä mieleen tulee.

 

Perfektionismi

Perfektionismi eli pyrkimys täydellisyyteen syö valtavasti eväitä kirjoittamisen prosessilta. Perfektionismin seurauksena asetamme itsellemme turhan korkeat ja epärealistiset tavoitteet, joiden seurauksena on kirjoittamisen tyrehtyminen. Perfektionisti asettaa usein liian korkeat tavoitteet myös ensimmäiselle kirjoituksen versiolle, jonka myötä aloittaminen vaikeutuu. (Svinhufvud 2006.) Täydellisyyteen pyrkimisellä on paljon yhteistä sisäisen sensuurin kanssa. Toisaalta myös lopettamisen vaikeus on läsnä, sillä perfektionistin on hyvin hankala olla täysin tyytyväinen tekstiinsä. Tavoitellessamme täydellisyyttä ajaudumme myös aiemmin mainittuun epäonnistumisen pelkoon, sillä epärealistisia tavoitteita asettaessamme huomaamme, ettemme pysty saavuttamaan niitä. On hyvä muistaa, että tavoitteita saa asettaa korkealle, mutta niiden tulisi tukea kirjoittamista eikä estää sitä.

 

Prokrastinaatio

Yksi yleisimpiä kirjoittamisen haasteita on yksinkertaisesti viivyttely. Toki hyvä on tunnistaa, jos ajattelun prosessointi kirjoitettavasta aiheesta on vielä kesken. Viivyttelyyn sen sijaan liittyy päivittäinen päätöksentekomme, jolloin kirjoittaminen ei välttämättä paina paljoakaan vaakalaudalla. Vallitsevassa ärsykkeiden maailmassa on paljon helpompaa tehdä päätöksiä, jotka eivät tue kirjoittamista. Kirjoittamiseen ei aina löydy motivaatiota, vaikka tietäisi työkuormaa riittävän. Prokrastinaation ehkäisemiseen on hyvä käyttää reilusti aikaa, sillä rutiinien muovaaminen ei ole helppoa, vaikka se onkin yksinkertaista. Yksi hyvä keino on asettaa itselleen alkuun matalan kynnyksen tavoitteita, kuten kirjoittaa joka päivä muutama lause. Usein yliarvioimme kyvykkyytemme lyhyellä aikavälillä ja aliarvioimme pitkällä, joten tärkeintä on aloittaa prosessi pienin askelin.

 

Epäonnistumisen pelko

On aivan tavanomaista, että pelkää esimerkiksi julkisissa kirjoituksissa epäonnistuvansa. Usein koemme epäonnistumiset paljon voimakkaampana, kun mitä muut kokevat meidän epäonnistumisistamme. Epäonnistuminen voidaan kokea ammatillisena kolauksena tai ihmisarvon murentumisena. Tämän ehkäisemiseen ei tietty ole mitään yksinkertaista ja helppoa taikakeinoa, mutta hyvä tapa on keskustella itsensä ja jonkun muun kanssa mahdollisen epäonnistumisen mittasuhteista. Tähän menee paljon aikaa, joten sitä kannattaa käyttää. Kirjoittamisen tarkoitusta on hyvä pohtia ja sitä, mitä tavoittelemme sillä (Svinhufvud 2016). Jos haemme kirjoittamisellamme voimakkaasti hyväksyntää, asetamme itsemme samalla alttiiksi arvostelulle, eivätkä seuraukset ole aina suotuisia. Mielekkyyden hakeminen itse kirjoittamisesta ja siihen itselleen asettamista tavoitteista voi auttaa poistamaan pelkoa.

Negatiiviset kokemukset

Aikaisemmat kokemuksemme määrittävät paljonkin suhdettamme asioihin. Jos lapsuudessa tai nuoruudessa on kokenut negatiivisia kokemuksia kirjoittamisen suhteen auktoriteettia omaavilta henkilöiltä, on todennäköistä, että itseluottamus kirjoittamiseen voi olla matalalla. Suosittelen antamaan rohkaisevaa palautetta niille, joiden kirjoituksia luet. Ole siis itse se muutos, mitä maailmalta toivot.

 

Miten tulla paremmaksi kirjoittajaksi?

Kirjoittaminen vaatii motoristen taitojen lisäksi myös kognitiivisia prosesseja, jonka myötä ajattelun ja lukemisen merkitys korostuu entisestään. Kirjoittamisella jäsentelemme ja viestimme tämän hetken tietoamme ja ajatuksiamme. Jotta voi tulla paremmaksi kirjoittajaksi, on tarkasteltava nykytilannetta, omia taitojaan, viimeisiä tekstejä, omaa kirjoittamisen prosessia sekä tutkittava kirjoituskulttuuria.

 

Tässä kiteyttävästi johtavia ajatuksia kirjoittamisen harjoittamiseen:

  1. Kirjoita ensimmäinen versio loppuun asti. Ensimmäinen versio on vielä osa kirjoitusprosessia, eikä sitä tulisi evaluoida kuin lopullista tekstiversiota.
  2. Siedä keskeneräisyyttä kirjoittajana. Vältä perfektionistista ajattelua ja keskity prosessiin.
  3. Lue säännöllisin väliajoin. Lukeminen tuo uutta tietoa ja rikastaa sanavarastoasi ja ajatteluasi. Lukeminen tuo aina uusia vivahteita kirjoittamiseesi.
  4. Kerää palautetta ja anna palautetta toisille. Näin opit, miten muut tulkitsevat tekstejäsi.
  5. Pyri kirjoittamaan päivittäin ajatuksella ja reflektoi kirjoittamistasi säännöllisesti. Kehittyminen kirjoittajana on helpompaa, kun ymmärtää omat kehityskohdat. Harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa!

 

 

Lähteet:

Vilkka, H. 2020. Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Svinhufvud, K. 2016. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. E-kirja. Helsinki: Art House. Viitattu 20.10.2022. Vaatii käyttöoikeuden. Storytel. https://www.storytel.com/fi/fi/books/kokonaisvaltainen-kirjoittaminen-40567

Benn. A. 2022. Write well. Start writing now. Luento. YouTube-video. Julkaisija TEDx Talks 16.5.2022. Viitattu 18.10.2022. https://www.youtube.com/watch?v=KUKgJsvoDUk

Fauxels. 2019. Valokuva. Haettu 1.11.2022. Pexels-kuvapankki. Kuvan käyttöön on oikeudet. Haettu osoitteesta: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mustavalkoinen-taide-luova-viitta-724994/  

Kehityn ja kehitän, innostun ja innostan! 25-vuotias tiimiyrittäjä Proakatemialta, joka uskoo paremman ajattelun, yhteistyökykyjen sekä johtajuuden olevan yrityksen menestyksen tärkeimmät mahdollistajat. Lupa verkostoitua!

Kommentit
  • Kari-Mikko Karjalainen

    Mahtava essee Kolu! Mielenkiintoinen ja käytäntöön vietävä aihe. Esseen rakenne ja kieli on selkeää, minkä takia esseetäsi on mukava lukea. Pidän siitä, kuinka et vertaile asiaa mihinkään, vaan kerrot taitavasti lähteitä käyttäen, kuinka asiat oikeasti ovat. Pidän myös esseesi näkökulmasta, koska turhan usein itsekin kirjoitan ”vinkkejä asiaan x”, kun tässä on kirjoitettu ”miksi asia x on vaikeaa”. Tällä tavalla päästään paljon syvemmälle aiheeseen, josta juurisyitä ymmärtämällä voidaan tulla asiassa paremmaksi.

    Kirjoitat kieliopillisesti mainiota tekstiä, mutta paikoitellen jotkin lauseet tuntuivat uuvuttavilta, jonka myötä keskittymiseni herpaantui. En oikein osaa sanoa yksiselitteistä vastausta tälle. Välillä tuntui, että olet halunnut hieman liikaakin tunkea asiaa yhteen lauseeseen. Tämä on todennäköisesti minun henkilökohtainen ongelmani, koska kirjoittamasi teksti ei vain taivu omaan päähäni, vaikka se on kirjoitettu oikein.

    Kiteytyksenä kaikin puolin tärkeä ja erinomaisesti kirjoitettu essee. Kehtaisin jopa sanoa, että kuukauden essee ainesta!

    9.11.2022
Kommentoi