Tampere
26 May, Sunday
14° C

Proakatemian esseepankki

Kevytyrittäjyys, tie onneen?



Kirjoittanut: Aleksi Stoilov - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tämän esseen on kirjoittanut Aleksi Stoilov, Joel Lauronen & Tuomas Leinonen 

 

Johdanto 

Yhtiömuotoja on monenlaisia, joista suosituin on osakeyhtiö. Osakeyhtiön suosion taustalla on monen muun syyn lisäksi sen uskottavuus – osakeyhtiö on yleisesti tunnettu yhtiömuoto ja vakiintunut tapa toimia yrittäjänä. Kuitenkin, jos yritysidea on pieni ja haluaisi testata sitä kevyesti ja melko riskivapaasti, on monelle osakeyhtiön perustaminen pelottava ajatus. Ei se todellisuudessa välttämättä sen monimutkaisempaa ole, mutta jos yrityksen perustaminen ei ole tuttua puuhaa, voi osakeyhtiön perustaminen jäädä esteeksi yritysidean ja itse toteuttamisen välille. Monelle toiminimen perustaminen tai kevytyrittäjyys palveluiden käyttäminen voi olla hyvin toimiva tapa ensiaskeleeksi yrittäjyyden taipaleelle sen sijaan, että perustaisi heti osakeyhtiön. 

 

Niin pitkään kuin olemme olleet Proakatemialla, olemme kuulleet ristiriitaista keskustelua siitä, onko kevytyrittäjä palveluiden käyttäminen järkevää vai ei. Valmentajien mielestä se ei ole oikeaa yrittäjyyttä, kun osuuskunnalle ansaitut tulot laskutetaan itselle ulos esimerkiksi Ukko.fi tai OP-kevytyrittäjäpalvelun kautta sen sijaan, että osuuskunta maksaisi tulot jäsenille perinteisinä palkkoina. Tässä on toki perää, mutta monella tiimiyrittäjällä kolkuttelee takaraivossa oma rahallinen hyöty, eli kuinka osuuskunnalle ansaituista tuloista saisi mahdollisimman paljon omalle käyttötililleen hellittääkseen opiskeluarkea. Kevytyrittäjyyden tarjoama joustavuus ja byrokratiasta vapaa toiminta tekee siitä käyttäjille houkuttelevan, minkä puolesta varmasti myös moni akatemialainen päätyy käyttämään kyseisiä palveluita palkan maksun sijaan. 

 

Onko kevytyrittäjyys kuitenkaan oikeasti yrittäjyyttä ja mitä kevytyrittäjyyspalvelut oikein tarkoittavat? Opettaako kevytyrittäjyys meille oikeasta yrittäjyydestä? Näihin kysymyksiin paneudumme tässä esseessä. 

 

 

Kevytyrittäjyydestä lyhyesti 

Kevytyrittäjyys perustuu laskutuspalvelun käyttöön, jossa palveluntarjoaja hoitaa yrittäjän puolesta laskutuksen, kirjanpidon ja muut yrittäjyyteen liittyvät hallinnolliset tehtävät. Kevytyrittäjä maksaa palvelusta provision, joka perustuu laskutettavaan summaan. Palvelu mahdollistaa yksinkertaisen tavan myydä omaa osaamistaan ja palveluitaan ilman, että tarvitsee huolehtia yrittäjän velvollisuuksista, kuten kirjanpidosta tai arvonlisäveroilmoituksista. (Yrittajat.fi) Kevytyrittäjyys tuo mukanaan useita etuja, kuten helpon ja nopean tavan aloittaa yrittäjyys ilman perustamiskuluja tai omaa Y-tunnusta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden keskittyä olennaiseen, eli työn tekemiseen ilman, että tarvitsee huolehtia yritystoiminnan hallinnollisesta puolesta. (UKKO.fi) 

Kevytyrittäjyyttä mainostetaan usein helppona ja riskittömänä tapana kokeilla omaa yritysideaansa. Kevytyrittäjyyden isoimpia myyntivaltteja on se, että kevyt yrittäjänä voi välttää yrittämiseen liittyvää byrokratiaa, kuten kirjanpidon, verotukseen liittyvät toimenpiteet ja viranomaisilmoitukset. Esimerkiksi OP-kevytyrittäjä palvelu on monen Proakatemialaisen suosima palvelu, sillä se hoitaa kaikki edellä mainitut asiat käyttäjän puolesta, pientä palvelumaksua vastaan. 

 

Kevytyrittäjyyttä voi toteuttaa joko y-tunnuksen avulla tai sitten ilman y-tunnusta. Laskutusperiaate on sama molemmilla, kuitenkin niissä on pieniä eroja ja hyötyjä toisiinsa verrattuna. Y-tunnutuksettoman kevytyrittäjän tulot käsitellään verotuksessa palkkatulona, kun taas y-tunnuksellisen yritystuloina. Y-tunnuksellinen kevytyrittäjä on myös oikeutettu alv-vähennyksiin ja huojennuksiin, kun taas y-tunnukseton ei ole. (OP.fi). Monen akatemialaisen tapauksessa y-tunnuksellinen kevytyrittäjyys on tämän puolesta järkevämpää kuin y-tunnukseton, sillä liiketoiminta kevytyrittäjyyden kautta on usein sen verran pienimuotoista, että kevytyrittäjä saa tilikauden jälkeen arvonlisäveron takaisin itselleen palautuksien muodossa, arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta. Alv-alarajahuojennuksen saa itselleen, kun 12 kuukauden tilikauden liikevaihto jää alle 30 000 euroon (OP.fi).  

 

Y-tunnuksella toimiva kevytyrittäjä hyötyy tunnuksesta myös siten, että hän saa liiketoimintaan liittyvät kulut vähennettyä verotuksessa, kuten esimerkiksi työtarvikekulut. Tunnuksellinen kevytyrittäjä voi myös hakea starttirahaa yritystoiminnalleen ja voi myös harjoittaa tuotteiden jälleenmyyntiä. (OP.fi). Tässä nyt muutama esimerkki, mitä eroa on kevytyrittäjyyden kahdessa eri vaihtoehdossa. Kevytyrittäjäksi mahdollisesti alkaessaan kannattaa pohtia, kumpi versio palvelee itseään paremmin.  

 

 

Kevytyrittäjyys palvelut 

Vertailimme eri kevytyrittäjyys palveluita toistensa kanssa. Palveluiden vertailussa esille nousi kolme merkittävää tekijää: palvelumaksut, vakuutukset ja ulkomaille laskutuksen mahdollisuus. 

Palvelumaksut ovat yksi ensimmäisistä tekijöistä, joita potentiaalinen kevytyrittäjä vertailee. Esimerkiksi Keikkalasku veloittaa 5 euroa per lasku pienille laskuille ja 10 euroa suuremmille, kun taas Free.fi ja Ukko.fi perivät prosentuaalisen osuuden ja 2,50-3,00% lisäpalvelumaksun laskutuksen kokonaissummasta. (Verattu.fi) Eri palveluiden palvelumaksut vaihtelevat paljon ja ne voivat olla kiinteitä maksuja, prosenttiosuuksia laskutuksen määrästä tai yhdistelmiä näistä. Jotkut palvelut, kuten Eezy, tarjoavat alenevia palvelumaksuja myynnin kasvaessa ja tämä voi olla houkutteleva ominaisuus aktiivisesti laskuttaville yrittäjille. (Verrattu.fi) 

Vakuutusten sisältyminen palveluun on toinen tärkeä vertailukriteeri. Monet kevytyrittäjyyspalvelut sisältävät erilaisia vakuutuksia palvelumaksunsa yhteydessä, kuten tapaturma- ja vastuuvakuutuksen. Tämä voi tuoda merkittävää lisäarvoa ja turvaa kevytyrittäjälle, varsinkin sellaisilla toimialoilla, joilla riskit voivat olla suurempia. Toisaalta, jos palvelu ei sisällä vakuutuksia tai ne ovat saatavilla vain lisämaksusta, on tärkeää arvioida tämän kustannuksen vaikutus kokonaiskustannuksiin. (Kevytyrittäjäksi.com) 

Mahdollisuus laskuttaa ulkomaille on myös merkittävä tekijä, joka vaikuttaa palvelun valintaan. Etätyön yleistymisen myötä monet mahdolliset kevytyrittäjät saattavat tarvita laskuttaa asiakkaita eri puolilta maailmaa. Suurin osa palveluista tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen laskutukseen, mutta OP Kevytyrittäjä on poikkeus, sillä se ei tarjoa tätä mahdollisuutta. (OP.fi)  

Kevytyrittäjyyspalveluita vertaillessa on hyvä ottaa huomioon myös palvelun tarjoama tuki ja ohjeistus, sillä yrittäjyys asettaa tietyt velvoitteet ja vastuut, joista yrittäjän on hyvä olla tietoinen. Esimerkiksi YEL-vakuutuksen ja sairausvakuutusmaksujen käsittely eroaa palveluiden välillä merkittävästi. (Kevytyrittäjäksi.com)  

Näiden tekijöiden vertailu on keskeistä oikean palvelun valinnassa. Esimerkiksi palvelut, jotka tarjoavat kattavia vakuutuksia ja mahdollisuuden ulkomaille laskutukseen ovat arvokkaita niille, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai kaipaavat lisäturvaa toiminnalleen. Toisaalta, jos toiminta on pienimuotoista ja pääasiassa kotimaassa, voi palvelun valinnassa painottaa enemmän esimerkiksi edullista palvelumaksua. 

 

 

 

Kevytyrittäjyys akatemialla 

Proakatemialla suurin osa tiimiyrittäjistä harjoittaa rahansiirtoa kevytyrittäjyyden kautta, sillä se on helpoin ja yksinkertaisin tapa siirtää rahat osuuskunnan tililtä omalle tilille. Lisäksi, jos summat ovat vuositasolla sen verta pieniä, että YEL-velvollisuus ei täyty, on kevytyrittäjyys huomattavista halvempaa, kuin palkanmaksu. 

Kevytyrittäjän täytyy vakuuttaa itsensä YEL:n mukaan, jos toiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja YEL-työtulo eli työpanoksen arvo on vähintään 9 010,28 euroa vuodessa eli noin 751 euroa kuukaudessa (2024). Epäsäännöllinen mutta toistuva yrittäjätoiminta voi myös edellyttää YEL-vakuutuksen ottamista. (Varma 2024) 

Olemme Roimassa aloittaneet viimevuoden syksyllä maksamaan ensimmäisiä palkkoja ja prosessi oli suhteellisen helppo. Hieman paneutumista asiaan, työsopimusten tekoa ja kirjanpitäjän kanssa viestittelyä se vaati. Näiden prosessien lisäksi, se kuitenkin aiheutti aika paljon vaivaa taloustiimille. Palkanmaksuun liittyy monta menoerää. Näistä pakollisia Roiman tapauksessa olivat: TyEL-maksu, Tapaturma- ja henkivakuutus, TVR-maksu, Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja ennakonpidätyksen tilittäminen. (palkkaus.fi.)  

 

Näiden auki laskeminen tuottaa vaivaa, varsinkin, jos saman kuukauden aikana monta eri henkilöä maksaa itsellensä palkkaa. Esimerkiksi vakuutuksesta tulee vain yksi lasku. No, kuinka paljon jokainen palkansaaja maksaa vakuutuksesta? Sehän pitää laskea auki palkan suuruuksista. Palkanmaksu prosessi kokonaisuudessaan tuotti taloustiimille vähintään 50 tunnin verran työtä. Nyt, kun prosessi on selvitetty ja on olemassa valmiit excel-pohjat kulujen laskemiseen ei se enää vie aikaa, kuin maksimissaan muutaman tunnin kuukausina, joina palkkoja maksetaan. Normaalille yrityksellehän palkanmaksu ei tuottaisi näin paljon lisävaivaa. Ei ole mitään syytä laskea auki, kuinka paljon yksittäisten henkilöiden palkanmaksu todellisuudessa maksaa. Riittää, kun tietää mitä palkanmaksu maksaa kokonaisuudessan. 

 

Osuuskunta Proakatemialla ei ole ihan täysin normaali yritys käytännössä, vaikka sitä usein halutaankin verrata normaaliin yritykseen, jotta tiimiyrittäjät oppisivat mahdollisimman paljon yrittämisestä. Eroavaisuudet täytyy ymmärtää ja tunnistaa. On tiimiyrittäjien oma päätös, maksavatko he palkkaa vai suorittavatko rahan siirron omalle tilillensä kevytyrittäjyyspalveluiden kautta. Molemmissa on omat hyötynsä, palkkaa maksamalla oppii prosessin konkreettisesti, mutta siinä tulee ylimääräistä tauhkaa mitä Proakatemian ulkopuolisissa yrityksissä ei esiinny. Riippuu toki myös tiimiyrittäjien asettamista raameista ja osuuskunnan toiminnasta, kuinka paljon tätä ylimääräistä työtä esiintyy. Kevytyrittäjänä toimiminen mahdollistaa helppouden ja omalle tilillensä saa isomman rahasumman, mikäli tulot pysyvät YEL-työtulorajan alla. Jos aikoo maksaa kevytyrittäjänä itsellensä palkkaa, kannattaa aina laskea auki, mitä palkanmaksu todellisuudessa maksaisi. Sillä jos haluat tulevaisuudessa jatkaa yrittäjänä vaikkapa omalla osakeyhtiöllä, et voi maksaa kevytyrittäjän palkkojasi ulos vaan se on pakko tehdä verokortin kautta. Tiedostamalla palkanmaksun hinnan, ymmärrät esimerkiksi, että oletko hinnoitellut tuotteesi tai palvelusi järkevästi. Onko toiminta kannattavaa Proakatemia ympäristön ulkopuolella? Tämä on se kysymys mikä tulisi muistaa kysyä itseltään ja projekteilta, jotta yritystoiminta kehittyisi järkevään suuntaan. 

Yrittäjän perustaito on se, että tietää kuinka paljon nostaa itsellensä palkkaa ja minkä verran maksaa osinkoja. Näin voi optimoida saamiaan tuloja ja maksaa niistä vähemmän veroa. Samalla tavalla Proakatemia ympäristössä henkilöt optimoivat yrittäjämäisesti tulojaan parasta mahdollista reittiä. Mielestämme siinä ei ole mitään väärää, jos ymmärtää mitä on tekemässä, miksi ja miten tulevaisuudessa homma pyörii. 

 

  

 

Pohdinta 

Niin kuin kaikessa, myös kevytyrittäjyydessä on hyvät ja huonot puolensa. Se tarjoaa helpon alustan yrittäjyyden alkutaipaleelle, mutta tulojen kasvaessa moni huomaa, että on järkevämpää vaihtaa osakeyhtiöön tai toiminimeen. Niin kuin todettua, meille akatemian aikana kevytyrittäjyyspalvelut on toiminut pääosin laskutustapana itsemme ja osuuskunnan välillä, ei niinkään keinona harjoittaa yrittäjyyttä. Moni muu toiminta osuuskunnassamme mukailee ‘’oikeaa’’ yritystä, kuitenkin tulojen siirrossa päädymme usein vaivattomampaan ja taloudellisesti monelle kannattavampaan vaihtoehtoon. Tekeekö tämä meistä niin sanottuja leikkiyrittäjiä vai onko se monelle tilanteeseen sopivampi ratkaisu kuin palkanmaksu? Tästä saa ja pitää olla montaa eri mieltä, kuitenkaan yhtä oikeaa vastausta tähän ei ole. 

 

Sopivan yhtiömuodon valinta on kuitenkin yksi tärkeimmistä päätöksistä, kun yritystoimintaa aloitetaan. Valintaa kannattaa pohtia niin, että miten eri yhtiömuodot tukevat omaa liiketoimintaasi. Näin viimeisen vuoden opiskelijoina, yhtiömuodon valinta on monella edessä, jotka pyrkivät täysipäiväisiksi tai osa-aikaisiksi yrittäjiksi. Kyseisestä aiheesta on käyty Roimassa paljon keskustelua ja moni onkin perustamassa uutta osakeyhtiötä loppuvuodesta ja esimerkiksi Roiman osuuskunta muuttuu näillä näkymin Puhdistustiimin osakeyhtiöksi. Eli vaikka kevytyrittäjäpalveluita on käytetty koko Proakatemia ajan, ei yrittäjyyttä jatkavat henkilöt tai projektit ole jäämässä esimerkiksi OP-kevytyrittäjiksi, vaan tavoitteet katsovat sinne ‘’oikean’’ yrityksen suuntaan. Eli voisi sanoa, moni meistä osaa toimia kuin yrittäjä, vaikka laskutuspalveluita onkin tullut käytettyä. 

 

 

 

Lähteet: 

 

Fiksukuluttaja.fi. N.d. Paras laskutuspalvelu? Verkkosivu. Viitattu 5.4.2024 

https://fiksukuluttaja.fi/laskutuspalvelut/ 

Kevytyrittäjäksi.fi. N.d. Paras laskutuspalvelu haussa? Verkkosivu. Viitattu 6.4.2024 

https://kevytyrittajaksi.com/laskutuspalvelut-vertailu/ 

OP-kevytyrittäjä.fi. N.d. Arvonlisäveron alarajahuojennus 2024 – Miten alarajahuojennus toimii? Verkkosivu. Viitattu 6.4.2024 

https://op-kevytyrittaja.fi/tuki/verotus/mika-on-arvonlisaveron-alarajahuojennus 

OP-kevytyrittäjä.fi. N.d. Kevytyrittäjä. Verkkosivu. Viitattu 5.4.2024 

https://op-kevytyrittaja.fi/ 

OP-kevytyrittäjä.fi. N.d. Ulkomaanlaskutus. Verkkosivu. Viitattu 5.4.2024 

https://op-kevytyrittaja.fi/tuki/laskutus/voinko-lahettaa-laskuja-ulkomaille 

Palkkaus.fi. N.d. Palkkaus ABC. Verkkosivu. Viitattu 5.4.2024. 

https://www.palkkaus.fi/palkkaus-abc/ 

Varma. 2024. Kevytyrittäjä. Artikkeli. Viitattu 4.4.2024  

https://www.varma.fi/yrittaja/kevytyrittaja/#:~:text=Kevytyritt%C3%A4j%C3%A4n%20t%C3%A4ytyy%20vakuuttaa%20itsens%C3%A4%20YEL,my%C3%B6s%20edellytt%C3%A4%C3%A4%20YEL%2Dvakuutuksen%20ottamista. 

Verrattu.fi. N.d. Kevytyrittäjyys mielessä? Verkkosivu. Viitattu 5.4.2024 

https://verrattu.fi/kevytyrittajyys-ja-laskutuspalvelut/ 

Yrittäjät.fi. N.d. Mitä on kevytyrittäjyys?. Verkkosivu. Viitattu 5.4.2024 

https://www.yrittajat.fi/tietopankki/yrittajaksi-ryhtyminen/mita-yrittajyys-on/kevytyrittajyys/ 

Kommentoi