Tampere
27 May, Monday
22° C

Proakatemian esseepankki

Kenen palautetta arvostan?



Kirjoittanut: Jonna Satama - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Viime aikoina olen ollut enemmän ja vähemmän palautteen äärellä. Olen antanut sitä ja saanut sitä, niin kehitettävässä kuin positiivisessa mielessäkin. Joku palaute uppoaa minuun henkilökohtaisesti täysin ja joku toinen ei ainakaan heti. Tosin niistäkin, jotka eivät ole heti uponneet on jäänyt ajatuksia mieleen muhimaan ja huomaan niiden vaikuttaneeni enemmän kuin aluksi ajattelinkaan. Vaikuttaako se, keneltä palautetta saa ja millaisessa tilanteessa se annetaan? Arvostanko kaikkien palautetta ja onko jonkun palaute merkittävämpää kuin jonkun toisen? Mitkä asiat vaikuttaa siihen, kuinka palaute otetaan vastaan?

Proakatemia on opettanut paljon palautteesta. Luulin tietäväni siitä paljon, mutta vähänpä tiesin. Olin vuosien saatossa harjoitellut paljon palautteen antamista sekä sen vastaanottamista ja luulin olevani siinä ihan pätevä. Se pätevyys kuitenkin perustui hyvin kapealle alalle ja sellaiseen alaan, jossa työskentelin vuosien tuomalla varmuudella. Siihen itsevarmuuteen oli helppo vastaanottaa kehitettävää palautetta. Kehittävä palaute oli keino viedä eteenpäin itseäni ja oppia uutta, joten otin sen työkaluna enkä kritiikkinä. Palautteen anto oli myös helpohkoa tutussa ympäristössä henkilöille, joista monista olin oppinut kuinka kenellekin palaute annetaan.

Proakatemialla olenkin täysin uudenlaisessa vieraassa ympäristössä, jossa en vielä täysin tunnista omia vahvuuksiani. Samalla kun itse vielä haen omaa suuntaa välillä epävarmoin askelin, voi rakentava palaute tuntua hankalalta ottaa itseäni kehittävässä mielessä. Jos itse ei koe suuria onnistumisia ja odottaa itseltäänkin parempaa suoritusta, voi rakentava palaute vaan todentaa itselleen omaa ajatustaan omasta keskeneräisyydestä, jota on välillä yllättävän hankala sietää. Positiivinen palaute taas tällaisessa tilanteessa voi tuntua itsestä aiheettomalta ja siihen alkaakin nopeasti mieli tuottamaan vastaväitteitä. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö sillä olisi merkitystä ja vastaväitteistä huolimatta se tuntuu hyvältä, totta kai. Ja lisäksi asioita pyöriteltyäni löydän niistä myös palasia, jotka voivat olla myös itseluottamukseni boostamisen lisäksi totuuden siemeniä. Luulen että huomaan oman toimintani onnistumiset ja kehittymisen vasta kun tarkastelen mennyttä aikaa ja pystyn sitä kautta näkemään kuinka asiat ovat menneet ja mitä olen varsinaisesti tehnyt.

Jäin pohtimaan valmentajamme esittämää kysymystä, että kenen palautetta arvostan ja olenkin siitä käynyt sen jälkeen keskusteluja muutamankin eri henkilön kanssa. Näiden keskustelujen avulla olen löytänyt lisää ymmärrystä oman mieleni toimintaan ja ne ehkä auttavat tulevaisuudessa palautteiden kanssa, myös niiden joista en heti saa kiinni. Kaikkien palaute on arvokasta, mutta onko palaute eriarvoista riippuen sen antajasta? Omasta mielestäni palautteenantajalla on ainakin joissain tapauksissa merkitystä. Jos palautteen antaja on sillä saralla asiantuntija josta palautetta antaa, tuntuu palaute rehellisesti sanottuna merkittävämmältä. Myös palaute, joka tuntuu tulevan suoraan sydämestä ja on esimerkiksi vaikuttanut palautteen antajaan jollain tavoin, tuntuu myös erityiseltä. Sellaiset palautteet menevät suoraan ytimeen. Kenen palautetta sinä arvostat? Ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?

 

Kommentoi