Tampere
15 Jun, Saturday
17° C

Proakatemian esseepankki

Kehitä mielen johtamista



Kirjoittanut: Kari-Mikko Karjalainen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda mielelläsi
Pekka Hämäläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Elämme maailmassa, jossa ajattelun merkitys korostuu jatkuvalla vauhdilla työelämässämme. Perinteiset suorituskeskeiset työt korvataan uudella teknologialla ja tekoälyllä, jonka myötä työmme on muuttunut tai muuttuu enemmän ajattelutyöksi. Johtajilta siis vaaditaan pelkän delegoimisen ja nappuloiden siirtelemisen sijasta kykyä ja ymmärrystä johtaa ihmisten ajattelua. Muutos työnluonteeseen on tuonut aivan uudenlaisia haasteita, joihin vanhat ja perinteiset johtamismenetelmät eivät enää auta. Ajattelutyö on vaativaa ja yllättävänkin kuormittavaa, vaikka näennäisesti työ ei olisikaan fyysisesti kuormittavaa. Olen varma, että ajattelutyön lisääntyminen on yksi osatekijä siihen, miksi ihmiset uupuvat ja jäävät sairaslomille entistä herkemmin. Ongelman ratkeamiseksi onkin tärkeää ymmärtää ympärillämme tapahtuvaa muutosta ja luopua toimintamalleista, jotka eivät enää palvele.

Käsittelen tässä esseessä Pekka Hämäläisen kirjaa Johda mielelläsi, joka osuvasti kuvaa niitä asioita ja toimintamalleja, joihin meidän johtajinamme ja työntekijöinä olisi hyvä paneutua. Toivon, että tämän esseen luettuasi, saisit tarvittavia eväitä oman ympäristösi ja toimintasi muuttamiseen.

 

Hyvä esimies tuntee itsensä ja johtaa mielellään

Itsensä tuntemista ei voi liikaa korostaa johtajuudessa. Ihmisten johtaminen on usein käytännössä haastavaa ihmisten arvaamattomuuden ja epäloogisuuden takia. Yhtä lailla epäloogisuutta voi synnyttää myös johtaja.

Hyvä johtaja johtaa mielellään. Hyvän johtajan ei tarvitse pullistella egollaan, eikä keksiä mitään erikoisempia temppuja luottamuksen ja hyväksynnän luomiseen työntekijöissä. Johtajan ei tarvitse kytätä, korottaa ääntään, käskyttää tai mielistellä, jotta ihmiset alkaisivat tekemään töitä. Hyvä johtaja luottaa ihmisiin ja siihen, että jokainen täyttää paikkansa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tärkeää on olla läsnä omana itsenään, persoonanaan. Johtaja tunnistaa vahvuutensa ja kasvuhaasteensa, ja on valmis tekemään niiden eteen töitä. Halu kehittyä ihmisenä ja ihmisten johtajana on tärkeä osa esimies työtä. Relevanttia ei ole se, miten saa ihmiset tekemään enemmän töitä, vaan miten johtaa itseään, jotta voi kehittyä persoonana. Johtaja kuuntelee itseään ja tutkii omaa kehoaan, kuntoaan, tunteitaan ja mielensä liikkeitä, ja näin ollen luo konkreettisia kasvutavoitteita itselleen. Erityisen tärkeää on myös toteuttaa luotua kasvutavoitetta, eikä antaa minkään asian mennä sen edelle. Johtaja luottaa intuitioonsa, uskaltaa ottaa riskejä, ja antaa oman luovuuden lisäksi tilaa myös muiden luovuudelle. (Hämäläinen 2015, 33.)

 

Innostuksen ilmapiiri

Toinen hyvin merkittävä ja keskeinen asia johtamisessa on innostavan ilmapiirin luominen ja kyky innostua. Ajattelin ensimmäisenä vuotenani Proakatemialla, että en ole innostaja ”tyyppiä”, ja että en tulisi koskaan innostumaan mielenkiintojeni ulkopuolisista asioista. Voin nyt todeta hyvällä ja innostavalla mielellä, että innostuminen ja innostaminen ovat kykyjä siinä missä kielten opiskelukin, niitä voi ja pystyy kehittämään ja oppimaan.

Innostaminen mielletään vain joskus ahdasmielisesti toiminnaksi, jossa pyritään lyömään energiapiikki ihmisten reiteen, ja näin ollen saadaan ihmiset hyppimään seinille. On paljon tilanteita, jossa tämä lähestymistapa toimii onnistuneesti, mutta innostaminen on myös paljon moninaisempaa, kuin miltä se aluksi näyttää. Kehittäessäni innostuneisuuttani olen huomannut tilanlukemisen merkityksen. Energiapiikin tarjoaminen ei aina ole se oikea ratkaisu, vaan joskus rento ja empaattinenkin lähestymistapa voi synnyttää innostusta. Oli lähestymistapa mikä tahansa, niin innostamisella yritetään aina luoda positiivista latausta itseensä ja ympäristöön.

Innostuksen ilmapiirin eteen tulee kuitenkin tehdä jatkuvasti töitä, koska innostusta ei ole helppoa ylläpitää. Vastoinkäymisiä ja ongelmia kohdatessa mieli muuttuu helposti negatiiviseksi, joka aiheuttaa hyvinkin nopeita muutoksia ilmapiiriin. Luottamus muuttuu herkästi kontrollointiin ja rohkeuden kadotessa pelko ottaa vallan. Vähitellen yhteinen tekemisen ilmapiiri muuttuu valittamiseen ja yksilöiden selviytymistaisteluksi. Yhtäkkiä kaikki ihmettelevät, miten tässä näin kävi, mihin häipyi innostuksen ilmapiiri. Vaikeudet ovat ottaneet yliotteen hyvästä ja kaikkien voimat valuvat hukkaan. (Hämäläinen 2015, 61–62.)

Kysymys on valinnoista. Emme voi valita kaikkea sitä mitä tapahtuu. Ongelmia, haasteita ja kriisejä syntyy joskus meistä riippumattomista syistä, eikä niiltä pysty aina välttymään. Asia, johon voimme kuitenkin vaikuttaa, on suhtautumistapamme tapahtuviin asioihin. Jokaisella meistä on kyky päättää ja valita asenteemme. Voimme valita negatiivisen ja epäilevän tai positiivisen ja innostavan asenteen huonoinakin hetkinä. Vasta-argumentti tälle on usein se, että en voin tulla positiiviseksi vasta, kun muutkin ovat positiivisia. Tämän ajattelun ongelma on se, että loppuelämä voi kulua myönteisiä ajatuksia odotellessa. (Hämäläinen 2015, 62.)

 

Myönteinen ja kielteinen ajattelu

Myönteinen ajattelu on toisille sisäsyntyisempää, ja näin ollen helpompaa, mutta sitä voi oppia myös ne, joille jaettiin huonommat kortit elämään. Ketään ei ole tuomittu häviämään. Taas kerran kyse on valinnasta: ajattelenko myönteisesti vai taivunko kielteisyyteen? Haluanko vaihtaa moodiani? Kysymys on myös siitä, että haluanko nähdä itseni pienenä ja vähäpätöisenä ihmisenä vai uskallanko ajatella itseäni ja mahdollisuuksiani suurena. Näiden isojen ja tärkeiden päätösten lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä ja ponnistelua lähteä tekemään muutoksia ja asioita uudella tavalla. Myönteisen ajattelun taito kasvaa ainoastaan harjoittelemalla. Vähitellen siitä syntyy elämäntapa ja asenne kohti parempaa ja valoisampaa tulevaisuutta.

Kyyniset ihmiset ajattelevat usein tämän pelkkänä huuhaana. Surullisinta tässä on se, että he voisivat valita toisin, mutta kaikki valitsevat tapansa ajatella. Negatiivinen asenne ja ajattelu tutkitusti kuluttaa enemmän energiaa kuin positiivinen. Negatiivisuus vaikeuttaa ihmissuhteita, imee työmotivaatiota pois, lisää stressiä ja lopulta uuvuttaa voimavarat pois. On mahdollista, että myös elämisen mieli katoaa kokonaan pois. (Hämäläinen 2015, 64–65.)

 

Pohdinta

Aloitan pohdintani ensimmäiseksi kahdella pienemmällä ilmiöllä, joita olen kohdannut monesti ja sen jälkeen avaan oman ajatteluni kehitystä.

Ensimmäinen ilmiö on toksinen positiivisuus. Lähtökohtaisesti toksinen positiivisuus ei ole hyvä asia, mutta kuten Hämäläinenkin kuvaili kyynisiä ja negatiivisia ihmisiä, toksista positiivisuuskorttia mielestäni käytetään mielivaltaisena argumenttina, kun itse ei jaksa olla iloisella mielellä. Toksinen positiivisuus on sitä, kun pidämme positiivista kulissia yllä, vaikka kulissin takana olisikin tulipalo. Toksista positiivisuutta ei ole se, että haasteen edessä valitsee toiveikkaan, positiivisen ja ratkaisukeskeisen asenteen. Tämä kuitenkin yleensä tuomitaan kyynisten ihmisten toimesta toksiseksi positiivisuudeksi.

Meillä on suomen kielessä hieno lause ”olla tilanteen päällä” tai ”olla tilanteen yläpuolella”. Johtajalle erittäin tärkeä ominaisuus on pystyä olemaan tilanteiden ja asioiden yläpuolella, mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Mielestäni hyvin keskeistä on kyky tarkastella tunneilmastoja, ja pystyä objektiivisesti valitsemaan mielentila ja asenne, joka hyödyttää tilannetta kaikkein parhaimmin. Tämä ilmentyy juuri Hämäläisen esimerkin kautta: jos muut ovat huonolla tuulella, niin täytyykö minunkin liittyä huonotuulisuuteen? Voinko valita toisin? Voisinko katsoa tilannetta eri näkökulmista ja valita negatiivisuuden sijasta positiivisuuden ja saada muut ympärilläni mukaan tähän tunteeseen?

Kirjan luettuani ajatteluni vahvistui valtavasti. Johtajuus vaatii sitkeyttä, eikä asiat aina muutu sormia napsauttamalla. Johtajuuteen kuuluu paljon hyhmäisyyttä, epävarmuutta, arvostelua ja mielen kipuilua. Ehkä tästä syystä onnistuneet johtajakokemukset tuntuvatkin niin hyvältä. Kuvailisin itseäni hyvin positiiviseksi ihmiseksi. Se on asenne, jonka olen opetellut ja tiedän, että tämä asenne tulee viemään minut vielä pitkälle. Ennen Proakatemialle tuloani, olin jokseenkin negatiivinen ihminen ja voin syvällä rintaäänellä todeta, että siitä asenteesta ei ollut minulle mitään hyötyä. Vaikka ympärilläni olevat asiat eivät ole niin paljoa muuttuneet, niin katson elämää täysin erilaisten, positiivisten lasien läpi. Olen siis elävä esimerkki siitä, että kuka tahansa voi asennettaan muuttaa, jos sitä vain haluaa ja uskaltaa.

Toivon, että tämä essee antoi pohdinnan aiheita omaan elämääsi. Meillä jokaisella on oikeus parempaan positiiviseen elämään, mutta sitä ei voi kukaan antaa meille. Sen on luotava kunkin itse.

 

LÄHTEET

Hämäläinen, P. 2015. Johda mielelläsi, Sisäisen voiman työkalupakki esimiehille ja valmentajille. Helsinki: Auditorium Oy.

Kommentoi