Tampere
23 May, Thursday
23° C

Proakatemian esseepankki

Kannattavaa käsityötä



Kirjoittanut: Jonna Leiniö - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Tässä esseessä perehdyn käsityöyrittäjyyteen sekä käsityötuotteen hinnoitteluun, jota voin hyödyntää oman liikeideani kehityksessä. Olen itse aina pitänyt käsillä tekemisestä ja viime aikoina olenkin löytänyt uudenlaista inspiraatiota tekemiselle. Haaveilen ja tavoittelen sitä, että saisin käsitöistäni kehitettyä liiketoimintaa, jolla voisin elättää itseni. Suomessa käsitöillä on pitkä historia ja nykyisin käsitöiden tekeminen ja käyttäminen on trendikästä – etenkin suomalaisuutta arvostetaan. Eletään siis aikaa, jossa tuotteilleni toivottavasti olisi kysyntää. Perehdyn esseessä siihen, mitä tulee huomioida käsityöyrittäjyydessä sekä tuotteiden hinnoittelussa.

Rakastan käsillä tekemistä ja se onkin yksi sellainen asia, jossa pääsen monesti flow -tilaan. Ala-aste ikäisestä asti olen pitänyt enemmän puukässästä kuin rättikässästä – kuten näitä kouluaineita silloin nimitettiin. Opin parhaiten ja jaksan keskittyä, kun saan tehdä ja näen jonkun asian etenevän. Minulta on aikaisemmin puuttunut inspiraatio siitä, mitä haluaisin tehdä ja ehkä myös ymmärrys, että mitä oikeastaan osaan tai voin ainakin opetella ja kokeilla. Käsitöiden parissa olen ollut lapsena ja nuorempana sellainen, että haluan vain tehdä jotakin, eikä sillä niin väliä mitä se sitten onkaan. Tässä iskälläni olikin sitten keksimistä, jotta en roikkunut jatkuvasti hihassa kysymässä ”mitä voin tehdä”. Nykyisin tiedän itse, mitä haluan tehdä ja iskä sitten auttaa keksimään keinot toteutumiseen sekä avustaa laitteiden ja koneiden kanssa. Iskältä olen saanut ihan hurjasti oppia, sillä hän on käsitöiden kanssa taitavin ja kekseliäin, kenet tiedän ja hän aina maltillisesti jaksaa opettaa ja selittää asioita, jotta osaisin ensi kerralla itse. Käsityöt vaativat hahmottamiskykyä, ongelmanratkaisua, luovuutta, tarkkuutta sekä valmiin tuotoksen näkemistä jo suunnitteluvaiheessa. Nämä taidot kehittyvät jatkuvasti tehdessä. Aikaisemmin olen myynyt käsityötaitojani parturi-kampaajana, mutta nykyisin ajatuksissa ovat erilaiset luomukset – niistä lisää esseessä.

KÄSITYÖ

Käsityöllä tarkoitetaan tuotteiden ja esineiden suunnittelua sekä valmistusta, jossa painotetaan tekijän luovuutta ja taiteellisuutta. Käsityöyrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, jotka valmistavat käsityönä tai käsin ohjattavia koneita apuna käyttäen erilaisia muotoiltuja tuotteita. Pääosin tuotteet ovat yksittäiskappaleita tai pienimuotoista sarjatuotantoa. Tuotteet ovat usein käyttöesineitä, kuten huonekaluja, tekstiilejä, vaatteita ja kotitaloustarvikkeita, joissa näkyy tekijän oma kädenjälki ja tyyli. Yrittäjän ammatillinen osaaminen ja tuoteidea ovat usein käsityöyrityksen lähtökohta. (Lith 2019, 8.) Käsityöyritykset perustuvat usein intohimoon omaa alaa ja osaamistaan kohtaan sekä haluun tehdä itsenäistä työtä (Nordplus, 4). Käsityön voidaan sanoa olevan osa ihmisyyttä, sillä kädet ottavat luonnosta materiaalia ja työstävät sitä tarkoituksenmukaisesti. Valmiissa luomuksessa tekijän suunnitelma ja taito konkretisoituu tuotteeksi. (Suomen käsityön museo.)

Ennen teollistumista käsillä tekeminen oli monialaista, sillä lähes kaikki tehtiin itse saatavilla olevien aineiden puitteissa. Puusta nikkaroitiin ja lampaan villasta kehrättiin lankaa tarpeisiin. Tehdastuotannon lisääntyessä käsityöt vähenivät, sillä kaiken sai helposti kaupasta valmiina. Tuotannon tasaantuessa on viime vuosien aikana käsitöiden tekeminen ja käyttäminen palannut suosioon ja nykyisin käsitöiden voidaankin sanoa olevan trendikkäitä. (Rytilä 2014, 2.) Trendianalyytikko Susanna Björklund kertoo Pirjo Tiihosen kirjoittamassa OP Media:n artikkelissa, kuinka kodin sisustukseen haetaan yhä enemmän käsityön tuntua, epäsymmetrisiä muotoja sekä uniikkeja esineitä. Käsityöt tehdään nykyisin uusilla tavoilla, mutta juuret ovat kuitenkin perinteissä. (Tiihonen 2022.)

Olen huomannut viime vuosien aikana, että käsityöt ovat nousseet pinnalle ja monet tykkäävätkin nikkaroida omaksi ilokseen kotiin jotakin uutta. Käsitöitä on paljon erilaisia ja niitä toteutetaan niin harrastuksena, kuin yritystoimintanakin. Itseäni kiinnostaa erityisesti luoda kotiin kalusteita sekä pienempiä käyttötavaroita. Suoraviivaiset selkeät muodot sekä epäsymmetriset pehmeämmät muodot erilaisiin väreihin yhdistettyinä ovat tällä hetkellä ominta juttuani. Olen melko tarkka tekemisestäni ja unohdan monesti, että käsityössä saa näkyä käden jälki, eikä sen pidä näyttää liukuhihnalta tulleelta.

KÄSITYÖYRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄT

Käsityöyrittäjä voi ansaita elantonsa esimerkiksi valmistamalla omaa mallistoa ja myymällä tuotteitaan markkinoilla, tekemällä tilaustöitä tai alihankintatöitä muille yrityksille, järjestämällä yksityisiä lähi- tai verkkokursseja (Nordplus, 4). Käsityöyritysten tärkeimpiä menestystekijöitä ovat laatu, toimitusvarmuus, kestävät materiaalit, yrittäjän oma persoona sekä erottautuminen kilpailijoista. Käsitöissä ei kilpailla niinkään hinnalla, vaan tuotteen yksilöllisyydellä sekä korkealla laadulla, myös ekologisuudella on kasvava merkitys. Markkinoita hallitsevat teolliset sarjatuotteiden tuottajat, joten kilpailijoista erottautumien on tärkeää. Henkilökohtainen palvelu myymälöissä on vähentynyt viime vuosien aikana, jolloin tavara- ja palvelumyynnin siirtyminen verkkoon on puolestaan lisännyt asiakkaiden vaateita henkilökohtaisesta palvelusta verkossa, verkkokaupan toimivuudesta, yrityksen verkkosivuista sekä yrityksen aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. (Lith 2019, 33) Kaupallista käsityötuotetta kehittäessä tulee huomioida muun muassa muotoilua, esteettisyyttä, hinta-laatusuhdetta, kustannuksia, resursseja, kilpailijoita, markkinointia, takuuta, tuoteturvallisuutta, yritys- ja tuotekuvaa sekä käyttöarvoa asiakkaalle. (Äyväri 2000, Aallon 2016, 16 mukaan.)

Kuluttajat tekevät jatkuvasti enemmän päätöksiä verkossa, joten verkkokaupat lisääntyvät ja kasvavat jatkuvasti. Verkkokaupan avulla voidaan palvella laajempaa asiakaskuntaa, sillä se ei katso aikaa eikä paikkaa. Verkkokaupan avulla voidaan lisätä tuotteen tietoisuutta ja kasvattaa brändiarvoa nopeasti. Verkkokauppa voi toimia myös kivijalkaliikkeen mainoksena, sillä ostaja saattaa selata tuotteita verkossa, mutta tekee ostopäätöksensä vasta paikan päällä. Joillekin pienyrittäjille verkkokaupan rakentaminen voi olla taloudellisesti ja taidollisesti hankalaa. (Lith 2019, 33–34.) Nykyisin jokaisella on mahdollisuus käyttää ilmaista sosiaalista mediaa (some), jota yrityksen käyttävät kohderyhmän tavoittamiseen, markkinointiin, myyntiin sekä brändin luomiseen. Some toimii keskustelukanavana brändin sekä kuluttajien välillä. (Kankkunen & Österlund 2012, Turusen 2018, 16 mukaan.) Jotta somessa markkinointi ja brändinrakentaminen onnistuu, täytyy sisällön erottautua edukseen. Yrityksille some tarjoaa mahdollisuuden syventää kuluttajaymmärrystä sekä tunnistaa kohderyhmän tarpeita ja motiiveja, joka puolestaan auttaa brändin suuntaamista oikealle kohderyhmälle. (Ahonen & Luoto 2015, Turusen 2018, 16 mukaan.) Esimerkiksi Instagram tarjoaa nykyisin mahdollisuuden ostaa tuotteita omassa sovelluksessaan, joka puolestaan alleviivaa hyvän sisällön merkitystä. Hyvän ja houkuttelevan sisällön avulla yksikin kuva voi johtaa asiakkaan ostopäätökseen asti. (Turunen 2018, 17.)

Yrittäjän persoonalla on suuri vaikutus yrityksen menestyksen kanssa. Käsityöyritykset henkilöityvät usein yrittäjään ja yrittäjän osaamiseen, sillä monesti käsityöyritykset ovat yhden henkilön kokoisia. Yrittäjä on itse oman yrityksensä tuote- tai brändimerkki, joka voidaan nähdä vahvuutena markkinoinnissa, mutta toisaalta heikkoutena esimerkiksi omistajavaihdoksissa. (Lith 2019, 34.) Some toimii oivallisena viestintäkanavana, jonka kautta yrittäjän on mahdollista saada suora keskusteluyhteys kuluttajiin. Kuluttajia kannattaakin osallistaa kysymällä mielipidettä ja palautetta, jonka jälkeen kiittää kommenteista ja näyttää aitoa kiinnostusta heidän sanomisiaan kohtaa. (Hammond 2011, Turusen 2018, 19 mukaan.)

Koen, että yrittäjän kannattaa tuoda esiin omaa aitoa persoonaansa viestinnässä ja brändin luomisessa, jotta se on erottuvaa ja iskee kuluttajaan ehkäpä paremmin – riippuen tietenkin persoonasta. Uskoisin, että tarinankerronta, eli tunteiden herättäminen on helpompaa, kun yrityksellä on jotkin kasvot. Nykyisin myös henkilöbrändillä on suuri merkitys yritysten menestymisessä. Somessa omaa osaamistaan ja persoonaansa on helppo tuoda esiin erilaisten videoiden ja kuvien kautta.

Muotoiluosaaminen (design), tuotekehitys, tuotteistaminen sekä eettinen ja ekologinen toimintapa nähdään tärkeänä osana käsityöyritysten menestystä. Muotoiluosaamisella erottaudutaan massatuotteista, joita valmistetaan sarjatuotantona. Muotoilulla voidaan tarkoittaa esimerkiksi ergonomisuutta, huollettavuutta, esteettisyyttä sekä taiteellisuutta. Jatkuva tuotekehitys ja ajan hermolla pysyminen takaavat liiketoiminnan jatkuvuuden. (Lith 2019, 34.) Tuotesuunnittelu prosessina vaatii mielikuvitusta, innovatiivista ajattelua sekä inspiraatiota. Luovuus puolestaan vaatii aikaa ajattelulle ilman painetta, ja yleensä parhaat ideat syntyvätkin tehdessä jotakin mielekästä. Käsityössä erilaisia materiaaleja, menetelmiä ja niiden yhdistelmiä on maailmassa yhtä monta kuin tekijöitäkin, siksi onkin hyvä pohtia omia materiaaleja ja menetelmiään sekä sitä, kuinka hyvin ne ovat jäljiteltävissä. (Rytilä 2014, 15, 17.)

Käsityö suunnitellaan, valmistetaan ja myydään asiakkaalle, on siksi tärkeä tunnistaa asiakkaan tarpeet. On tärkeä pystyä täyttämään asiakkaan tarpeet 110 %, eli ylittämään odotukset – joka kerta. Asiakkaisiin olisi hyvä olla kontaktissa, jotta saadaan paras mahdollinen käsitys asiakkaasta ja siten tuote muotoiltua oikeanlaiseksi. (Rytilä 2014, 17.) Käsityöalalla kilpaillaan tuotteen yksilöllisyydellä sekä korkealla laadulla, eikä hinnalla. Tuotteiden kotimaisuutta sekä käytännöllisyyttä arvostetaan tänä päivänä. Brändillä on myöskin merkitys ostopäätöksissä, sillä hyvin hoidettu brändi voidaan nähdä yrityksen arvokkaimpana pääomana kilpailijoista erottautumisessa. Hyvä brändi tuo tuotteelle ylimääräistä lisäarvoa, johon muut kilpailijat eivät pysty. Brändin arvo muodostuu yrityksen nimestä ja logosta, tuotemerkin tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, tuotteen laadun tunteesta sekä erilaisista mielikuvista, jota brändiin liitetään. Hyvällä brändillä voidaan nostaa tuotteen hintaa. (Lith 2019, 35–36.) Yrityksen tyylin tulisi olla yhtenäinen niin logossa, tuotteissa, somistuksessa, pakkauksissa kuin verkkosivuillakin, jotta brändi on yhtenäinen ja luo siten haluttuja mielikuvia asiakkaalle. (Rytilä 2014, 21.)

KÄSITYÖN HINNOITTELU

Käsityön hinnoittelusta on käyty keskusteluja pitkään sekä kuluttajien että yrittäjien näkökulmasta. Moni kuluttaja kauhistelee käsityön korkeita hintoja ja toisaalta taas yrittäjät yrittävät kaikin keinoin säästää, jotta saisivat edes kohtuullisen toimeentulon töistään. Kuluttajalle on usein epäselvää tuotteen ja yrittämisen sivukulut. Käsityön hinta on harvoin tuulesta temmattu, vaan perustuu laskelmiin sekä yrityksen brändiin. (Rytilä 2014, 21.) Yksinyrittäjänä toimiessa tulee huomioida, että työajasta useita tunteja kuluu yleisten asioiden hoitoon, joka ei ole niin sanottua laskutettavaa tehollista työaikaa, jolloin tuotteita syntyy. Siksi tuotteen hintaan onkin sisällytettävä muutakin, kuin vain ainoastaan tuotteesta syntyvät kulut ja sen valmistukseen kuluva aika. (Nordplus, 13.)

Yrityksellä on teoriassa vapaus hinnoitella tuotteensa, mutta todellisuudessa hintaan vaikuttaa yrityksen markkina-asema sekä asiakkaan valmius maksaa tuotteesta. Hinnoittelussa on tärkeä huomioida, että kaikki kustannukset saadaan pitkällä aikavälillä katettua. (Eklund & Kekkonen 2011, Aallon 2016, 17 mukaan.) Oman työn hinnoittelussa on hyvä aloittaa kartoittamalla tiedossa olevat kulut, eli kuukauden ja vuoden kiinteät kulut. Kulujen listaus auttaa hahmottamaan, mihin suurimmat rahavirrat menevät ja olisiko jostain mahdollista säästää. On myös kannattavaa leikitellä ajatuksella, jossa toimintaa laajennetaan esimerkiksi työtilojen osalta, jolloin vuokrakustannukset kasvaisivat. Kuinka laajennus vaikuttaisi kiinteisiin kustannuksiin ja kuinka kustannukset puolestaan vaikuttaisivat tuotteen hintaan. Toiminnan laajetessa tulee maksaa yrittäjän eläkevakuutusta, joka lisää kiinteitä kustannuksia ja vaikuttaa siten hintaan. Toiminnan laajenemista on hyvä ennakoida, sillä hintojen nostaminen on hankalampaa, kuin laskeminen. (Nordplus, 13.)

Kiinteiden kustannusten jälkeen lasketaan arvio siitä, kuinka monta tuntia viikossa sekä kuinka monta viikkoa kuukaudessa ja kuinka monta kuukautta vuodessa arvioi tekevänsä. Huomioon tulee ottaa myös vapaapäivät sekä lomat, jotta rahaa riittää niiden pitämiseen. Laskuissa on tärkeää huomioida tehokas laskutettava aika tuotteen valmistuksessa sekä kaikki muu asioiden hoitaminen sen ympärillä, kuten postitus, valokuvaaminen, somen päivittäminen, tuotteiden suunnittelu sekä viestintä asiakkaiden kanssa. Yhteenlasketuilla laskutettavilla työtunneilla kustannetaan myös edellä mainittujen muiden asioiden hoitamiseen menevä aika. (Nordplus, 13.)

Seuraavaksi määritellään oma toive siitä, kuinka paljon palkkaa haluaisi kuukaudessa ja yhteensä vuodessa. Tämä palkka on yrityksen voittoa, josta maksetaan tuloveroa ennakkoveroina tai mahdollisesti mätkyinä. Yksityinen elinkeinonharjoittaja nostaa rahaa yksityisottoina yrityksestä mahdollisuuksien ja halujen mukaan, eikä siis varsinaisesti maksa palkkaa itselleen. Kun vuoden työtunnit sekä palkkatavoite on selkeä, jaetaan vuoden palkkatavoite vuoden työtunneilla, jolloin saadaan selville nimellinen bruttotuntipalkka. (Nordplus, 13.)

Jotta voidaan alkaa muodostamaan lopullista tuntiveloitushintaa, täytyy koko vuoden kiinteät kulut jakaa vuoden työtunneilla, jolloin saadaan selville, kuinka paljon kiinteät kulut ovat per työtunti. Sen jälkeen täytyy vielä laskea yhteen kiinteät kustannukset per tunti sekä oma bruttopalkka per tunti, muodostuu tulokseksi tuntiveloitushinta. Tätä tuntihintaa voidaan käyttää pohjana omien myyntituotteiden ja tilaustöiden hinnoittelussa. (Nordplus, 13.)

Yksittäisen tuotteen hinnoittelussa tulee ottaa huomioon tuotteen tekemiseen kuluva aika, joka tulee kertoa tuntiveloitushinnalla. Huomioon tulee ottaa myös työn suunnitteluun kuluva aika sekä asiakkaan kanssa kommunikointiin kuluva aika. Tämä aika voidaan laskea yksittäisen tuotteen hintaan tai pohjana olevaan tuntihintaan. Tuotteen hintaan lasketaan myös käytettyjen materiaalien hinta sekä kaikki muut tuotteen valmistukseen liittyvät kulut, kuten alihankkijan tekemä työ, laskutuspalvelun tai verkkokaupan maksunvälittäjän osuus myynnistä sekä mahdolliset postituskulut, ellei niitä laskuteta asiakkaalta erikseen. Kun kaikki on laskettu yhteen, lisätään loppusummaan vielä arvolisävero, mikäli on ilmoittautunut arvolisäverovelvolliseksi. (Nordplus, 13.)

Laskelmien jälkeen on hyvä pohtia, onko tuotteen hinta sopiva. Jos hinta tuntuu liian korkealta, täytyy miettiä ja tehdä toimia sen eteen, kuinka voisi pienentää omia kustannuksiaan, joko yrityksen kiinteistä tai muuttuvista kustannuksista. On hyvä myös ennakoida, sillä luultavasti tuotteen tekeminen nopeutuu tai sitä voi tehdä tehokkaammin sarjatyönä, jolloin tuotteen valmistukseen kuluvaa aikaa voi vähentää. On tärkeä kuitenkin muistaa, että laadusta ei kannata tinkiä käsityössä. Hinnan tulee aina perustua laskelmiin, eikä mututuntumaan, jotta liiketoiminta olisi mahdollisimman kestävää. (Nordplus, 14.) Käsityöyrittäjältä unohtuu helposti oman työn arvottaminen ja huomioiminen hintaa muodostaessa, eli tuotteen hinta jää helposti liian matalaksi (Rytilä 2014, 22).

Työn tekemisen tehokkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo alkuvaiheessa. Lähes aina on mahdollista tehostaa toimintaa ilman, että se kuitenkaan näkyy tuotteen lopputuloksessa. Esimerkiksi muutaman samanlaisen tuotteen valmistus saman aikaisesti tehostaa huomattavasti tekemistä. Tehokkuutta voidaan mitata myös kustannus- ja materiaalitehokkuutena. Kustannustehokkuudella tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman pienellä rahalla pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri hyöty. Materiaalivalinnat vaikuttavat kustannustehokkuuteen, kannattaakin selvittää, mistä materiaalin saisi mahdollisimman edullisesti, kuitenkin yrityksen arvoja noudattaen. Materiaalia tulee myös käyttää tehokkaasti ja harkiten, eikä tuhlaten. (Rytilä 2014, 19–20.)

Joillakin tuotteilla ja aloilla saattaa olla jo vakiintunut hintataso, johon kannattaa verrata myös oman tuotteen hinnoittelua. Liian tarkkaa mallia ei kuitenkaan kannata ottaa, sillä jokaisella yrityksellä on omanlaisensa kulut. On tärkeä verrata omaansa ainoastaan käsityönä tehtyihin tuotteisiin, eikä teollisesti valmistettuihin. Jos tuotetta myy alihintaan, on se ainoastaan omasta palkasta pois, sillä kulut on maksettava joka tapauksessa. Käsityöläiset kokevat yleensä oman hintansa liian korkeaksi, vaikka todellisuudessa juuri heidän asiakasryhmänsä saattaa olla hyvätuloista, käsityötä arvostavaa ja siten kokevat hinnan eri tavalla ja saattaisivat olla valmiita maksamaan enemmänkin. (Nordplus, 14.)

POHDINTA

Käsillä tekeminen on aina ollut jollakin tavalla mukana elämässäni, mutta en milloinkaan ole ajatellut sitä oman bisneksen näkökulmasta.

Esseetä kirjoittaessa heräsi ajatuksia omien käsitöiden osalta. Pohdin paljon sitä, millaisen brändin haluan luoda, millaista sisältöä tuottaa, ketkä ovat asiakkaitani ja kuinka voisin tehostaa toimintaa kuitenkaan laadusta tinkimättä. Nyt kun olen pistämässä Instagram tiliä pystyyn tuotteilleni, mietin sisältöä sekä sitä, kuinka itse esiinnyn vai esiinnynkö. Minulla on paljon ajatuksia ja kysymyksiä, mutta niistä huolimatta minun tulisi vain aloittaa ja luottaa omiin taitoihini.

 Käsityöt mielletään yleensä helposti harrastukseksi, joten ainakin itselleni oman työn hinnoittelu on vaikeaa. Välillä ajatuksissa pyörii myös se, ”miksi joku maksaisi tästä, kun voisi tehdä itsekin samanlaiset”, vaikka lähes kaikenhan voi tehdä tässä maailmassa itse. Se onkin sitten toinen juttu, onko taitoa tai resursseja. Esseetä kirjoittaessa tein hintalaskelmia siitä, miten omat työni tulisi hinnoitella, mikäli haluaisin siitä jotain omaankin käteen. Hinnan muodostaminen on helpompaa, kun avaa itselleen realiteetit kulujen, tuntien sekä palkkatoiveen mukaan. Ainakin itse hahmotin paremmin, kuinka hinta muodostuu ja mitä kaikkea se sisältää. Oman työn hinnoittelu helpottuu sekä se on helpompi selittää jonkun kysyessä. Myös brändillä on vaikutus siihen, mihin suuntaan hinta muodostuu. Korkeampi hinta tuo mielikuvia tuotteen laadusta, kun taas toisaalta, matalampi hinta vähentää ostokynnystä.

Omia siipiäni käsitöiden saralla tulen tekemään Stuffa nimen alla. Pinterest on suurin inspiraation lähteeni, sillä se on pullollaan kaikenlaisia DIY eli ”tee se itse” -projekteja, joita voi jalostaa eteenpäin. Ajatuksena onkin nikkaroida erilaisia trendikkäitä DIY projekteja, joiden toteuttamiseen ihmisillä itsellään ei ole aikaa, osaamista, paikkaa tai välineitä. Tällä hetkellä tarkoituksenani ei ole rakentaa verkkokauppaa, sillä haluan lähteä liikkeelle matalalla kynnyksellä. Kokeilen sosiaalisen median voimaa ja pyrin oppimaan matkanvarrella mahdollisimman paljon. Haluan työssäni hyödyntää materiaalit luovasti loppuun asti, jotta suurimmalta hukalta vältyttäisiin. Esimerkiksi tekemistäni kuution muotoisista laattapöytien ylijäämälaatoista olen tehnyt lasinalusia. Olen lisäksi tehnyt peiliin kehykset, joiden ylijäämästä saan tehtyä vielä toiset pienemmät.

 

 

Haluan luoda Stuffasta värikkään, laadukkaan, trendikkään sekä yllättävän. Käsitöistä on mahdollista saada kannattavaa, mikäli onnistuu hinnoittelussa ja brändinluomisessa sekä tavoittaa oikeat asiakkaat.

 

 

LÄHTEET

Aalto, T. 2016. Opas käsityöläiselle verotukseen ja yritystoimintaan. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 20.10.2022.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106462/Aalto_Terhi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lith, P. 2019. Käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportti 2019. Taitoliitto. Viitattu 16.10.2022.

https://www.taito.fi/wp-content/uploads/sites/5/2019/08/Käsityöalan-suhdanne-ja-toimialaraportti-2019-2.pdf

Nordplus. 2021. Käsikirja käsityöyrityksen perustamiseen. Viitattu 16.10.2022.

https://sastamalanopisto.fi/wp-content/uploads/2021/01/KasikirjaKasityoyrityksenPerustamiseen27012021.pdf

Rytilä, S. 2014. Käsityö tuotteeksi ja markkinoille. Hamk. Opinnäytetyö.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/77739/Rytila_Sini.pdf?sequence=1

Suomen käsityön museo. n.d. Mikä on käsityötä? Viitattu 17.10.2022.

https://www.craftmuseum.fi/kokoelmat-ja-tutkimus/mika-kasityota

Tiihonen, P. 2022. OP Media. Joko kodissasi näkyy sisustuksen kolme megatrendiä: turva, aitous ja magia? Viitattu 20.10.2022.

https://www.op-media.fi/asuminen/joko-kodissasi-nakyy-sisustuksen-kolme-megatrendia/

Turunen, T. 2018. Brändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa. Savonia. Opinnäytetyö. Viitattu 21.10.2022.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/144510/Turunen_Tiia.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kommentoi