Tampere
25 May, Saturday
23° C

Proakatemian esseepankki

Kaksnelonen kakstuhattakakskytyks



Kirjoittanut: Saara Leinonen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Uskomatonta, mutta totta.. Proakatemian yksi suurimmista ja hienoimmista tapahtumista 24h projekti eli valmistuvien tiimien loppunäyttötapahtuma on jälleen saatu päätökseen kaikista myrskyistä ja tulipaloista huolimatta. Ei hätää, kyllä sinne väliin mahtuu hyviäkin hetkiä. Tässä esseessä haluan avata ja kertoa vähän enemmän omia ajatuksia sekä kokemuksia projektitiimissä.

 

Mistä kaikki oikein alkoi?

 

Matkahan alkoi keväällä 2021, kun projektiin avautui niin sanottu rekry yhteisön Teamsiin. Aluksi en ymmärtänyt, että mistä on edes kyse, sillä en ensimmäisenä vuotena päässyt osallistumaan koko tapahtumaan Sprint Innovation -tapahtuman myötä. Tiimikaverini Petra ”Pete” Kokko kuitenkin suositteli minulle tapahtumaan osallistumista, sillä hän koki minun sopivan erinomaisesti tällaiseen projektiin. Peten suosittelun myötä innostuin entistä enemmän, joten päätin hakea mukaan ja loppujen lopuksi pääsinkin projektitiimiin!

 

Hommat startattiin muutaman tutustumis- ja sparrauspalaverin jälkeen kaikkien rakastamalla soittorumballa. Muutamat yritykset, yrittäjät ja toimarit tuli soiteltua läpi. Ja tällä muutamalla tarkoitan aivan älytöntä määrää. Haastetta toi puhelun aloittaminen. En käsitä, kuinka vaikeaa on vain painaa sitä vihreää ”soita” -nappia. Se jännitys täysin tuntemattomalle ihmiselle puhumisesta jurrasi päässä, mutta sitten kun toisesta päästä vastattiin, puhuminen sujui ongelmitta. Puhelimessa puhuminen ei ole minulle vaikeaa, koska olen asiakaspalvelijana töissä ja puhelimessa osaan puhua samalla rennon rempseällä tyylilläni, joka kuitenkin tuottaa myyntiä.

 

 

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

 

Keväällä soittelu tuntui turhauttavalta, sillä niin moni jätti vastaamatta tai ei muuten vain olleet kiinnostuneita osallistumaan. Aina sama ”laita sähköpostilla” saatiin vastaukseksi, jonka jälkeen yritys ei enää palannut asiaan. Tottakai sieltä saatiin myös lämpimiä kontakteja myös pitemmäksi aikaa, mutta loppupeleissä kevään soittolistoilta ei hirveän moni jäänyt verkkoon.

 

Yleinen tsemppaus ja hypetys jäi loppukeväästä ja kesältä vähäiseksi, mikä kyllä näkyi myös tekemisen meiningissä. Kesällä työskenteleminen oli aika hiljaista. Soittelua ja hommia ei tullut kovin tehtyä. Tässä vaiheessa olisi kaivannut sitä jämptistä otetta koko tiimiltä ja projektipäälliköltä oikeasti potkua takapuolelle. Tapahtuma tuuppasi vain jollain tapaa unohtumaan kesäksi, sillä tein muita töitä samaan aikaan. Muutamat onnistuivat saamaan lämpimiä kontakteja kesällä, mutta itselläni kesän soittelut jäivät vähäiselle. Tästäkin sain oppia ensivuotta ajatellen, ja silloin hommat tulevat menemään paremmin.

 

 

Jälleen uusi säätö..

 

Näitä säätöjähän sattui vaikka kuinka monta. En välttämättä kaikkia edes muista, sillä ne tuntuivat muuttuneen ihan perusarjeksi. Yksi isoimmista säädöistä ja muutoksista oli projektitiimin projektipäällikön extempore vaihto. Vaihdos oli loppupeleissä kuitenkin hyvä homma, sillä koko meininki lähti täysin erilaiseen nousuun. Syksyllä alkoi tapahtua. Pieni paine ja stressi painoi jokaisella projektitiimiläisellä hartioilla, sillä toimeksiantajia emme olleet vieläkään saaneet. Pidimme palavereita joka viikko, jotta hommat etenisivät ajallaan. Tapahtuma alkoi lähenemään. Fiilis oli täysin erilainen, kun se kevään lepsuilu oli muuttunut tekemisen meiningiksi.

 

Loppujen lopuksi saimme toimeksiantajat hankittua. Hip hurraa! Mutta hei ei tässä vielä kaikki. Ketä ovat sponsorit? Sponsorien hommaaminen jäi aivan viimehetkille, sillä ne olivat päässeet unohtumaan kaiken muun homman oheella. Saimme kuitenkin mukaan sponsoreiksi lämpimiä kontakteja sekä jo aiemmin olleita sponsoreita.

 

Juuri pari päivää ennen tapahtumaa yksi toimeksiantajista peruu tulonsa, ja sitä oltiin taas pulassa. Aamusta iltaan töitä painettiin kun itse tapahtumaa tuli valmistella, sekä hankkia uutta toimeksiantajaa. Tean kanssa ajeltiin useita kilometrejä ja roudattiin kauppakamoja, juomia, koristeita ja vaikka mitä samalla kun muu tiimi soittelee sekä valmistelee akatemiaa tapahtumapäivää varten. Voin kyllä koko projektitiimin puolesta sanoa, että tunteet olivat erittäin herkässä. Toimeksiantajiksi saimme viimein lukittua Haminan kaupunki, Juustoportti, Ylöjärven lukio sekä Uponor! Uponor oli pelastajamme, sillä heiltä saimme kaksi toimeksiantoa tapahtumaa varten.

 

Sitten itse tapahtuma päiviin. Olin saanut tehtäväkseni hoitaa diaesitykset tapahtumaan. Diaesityksen tuli sisältää tiimit, toimeksiantajat ja heidän lähettämät tekstit sekä väli otsikot ja kivoja kuvia. Ensinnäkin toimeksiantajien tekstit tulivat lähes kaikki eri muodoissa ja jostain syystä Word -sovellus ei halunnut toimia kanssani yhteistyössä. Monen turhautumis fiiliksen jälkeen sain laitettua kaikki diat valmiiksi ennen kun tapahtuma alkoi.

 

Toisena tapahtumapäivänä törmätään jälleen ongelmaan. Molemmat juontajamme ovat joutuneet karanteeniin. Jälleen vedetään extemporella ja projektitiimin jäsenistä Esme ja Elina hyppäävät juontajarooleihin. Myös valmistuvien tiimien diat eivät jostain syystä auenneet ja niitä ei meinannut saada lisättyä Wordiin. Juontajat hoitivat hommat mallikkaasti sekä jälleen turhautumis fiiliksien jälkeen tiimien tekstit on saatu lisättyä diaesitykseen.

 

 

Nyt voi taas hengittää

 

Ja sitten lasit täyteen kuohuvaa! Tapahtuman jälkeen ei voi muuta kuin vain huokaista helpotuksesta. Stressitaso laski huomattavasti ja tuntuu, että paino on nostettu hartioilta. Se helpotuksen ja ilon tunne, kun tapahtuma on viety hienosti maaliin asti ja valmistuvat tiimit Evision, Apaja sekä Motive ovat saaneet erinomaiset arvosanat, luovat onnellisuuden ja onnistumisen tunnetta. Myöhemmin kävimme vielä projektitiimin kanssa motorolan tapahtumasta yhdessä päävalmentaja Tirrin kanssa, jossa pohdimme koko tapahtuman sekä sitä varten tehdyn työskentelyn lähes läpikotaisin ja annoimme palautetta toisillemme.

 

Tapahtuman järjestäminen on kyllä ollut tähän mennessä yksi opettavimmista ja hienoimmista projekteista, missä olen ollut mukana. Vaikka meininki on ollut osittain kuin vuoristoradassa, olen silti nauttinut tekemisestä ja siitä tunteesta, että on saanut jotain isoa aikaan koko yhteisöä varten. On joutunut ponnistelemaan niin fyysisesti kuin henkisestikin ja jokainen projektitiimiläinen on päässyt haastamaan itseään. Yksi parhaimmista on ollut kuitenkin itse meidän ikioma projektitiimi. Uskokaa tai älkää, olemme vielä kavereita, vaikka välillä harrastettiin niin sanottua sanaharkkaa keskenään.

 

Tapahtuma antoi minulle erittäin paljon ja hamuan vain lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että hyppään vuoden 2022 projektitiimin projektipäälliköksi ja olen valmiina tähtäämään jälleen erinomaiseen lopputulokseen tulevan tiimini kanssa. Jokainen oppi tältä vuodelta otetaan kopiksi ja ensi vuoden tapahtumasta tulee mieletön!

 

 

 

 

 

Lähteet:

24h projektitiimin palaverit (kevät 2021 – syksy 2021)

24h motorola (30.11.2021)

Aihetunnisteet:
Kommentoi