Tampere
28 May, Tuesday
27° C

Proakatemian esseepankki

Kaius Projekti: Kotimaisten vaatteiden valmistus ja suomalaisuuden määritelmä brändin kontekstissa



Kirjoittanut: Joona Merviö - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tosiaan olen osana projektia, jossa valmistamme kotimaisia vaatteita. Tällä hetkellä varastoissamme on vasta yksi tuote, mutta tarkoituksena on laajentaa heti kuin mahdollista. Kerron tässä esseessä, kuinka saimme idean lähteä toteuttamaan tätä projektia ja mitä oivalluksia/haasteita olen matkan aikana kohdannut.

Oma tausta

Pohjustan vielä omaa taustaani vaatesuunnittelun parissa. Vaatteiden suunnittelua olen harrastelu mielessä tehnyt teinipojasta asti. Kiinnostus syntyi suunnitella ja tehdä omannäköisiä vaatteita, koska kaupoista ei saanut sellaisia mitä halusin. Ajattelin, että no pakko se on kai sitten itse tehdä. Ensin valmistin vain itselleni, mutta siitä se lähti sitten laajenemaan. Kavereille, sitten kavereiden kavereille ja lopuksi täysin tuntemattomille. Olen suunnittelut erilaisia designeja lippiksiin, huppareihin, housuihin, paitoihin, pipoihin, liiveihin yms. Jonkunlainen kokemus siis vaatteiden valmistuksesta ja suunnittelusta oli. Sellainen kokemus kuitenkin puuttui, joka minua suuresti kiinnosti. Vaatteiden alkuperä. Harrastus projekteissani vaatteiden piti vain näyttää hyvältä, nyt haluan vaatteiden näyttävyyden lisäksi tarinan näyttävän hyvältä. Tarinalla tarkoitan koko brändiä ja meidän toimintatapaamme.

Kaius projekti

Idea vaatteiden valmistamiseen syntyi Roiman omassa projektipäivässä, jossa suunniteltiin projekteja niille, joilla niitä ei ollut. Minä olin yksi niistä. Sain projekti ryhmääni muutaman muun innokkaan tiimiläisen. Projektiryhmä kasattiin ja heti alettiin puhumaan mitä halutaan tehdä. Alkuun tarkoitus oli tehdä vaatteita lasten piirtämillä designeilla, mutta päädyimme porukalla toiseen vaihtoehtoon. Olimme päättäneet, että lähdemme selvittämään, pystymmekö valmistamaan täysin kotimaisia vaatteita. Google oli tässä kohtaa turha apuri, sillä googlettamalla kotimaiset vaatteet, ei löydy oikeasti kotimaisia vaatteita. Sieltä löytyy näitä ”designed in Finland” merkillä olevia vaatteita, joka siis tarkoittaa, että suunnittelu tapahtuu Suomessa, mutta vaatteen valmistus tapahtuu ties missä. Avaan tätä vielä myöhemmin. Kävimme monessa paikassa yritysvierailulla ja pikkuhiljaa palaset alkoivat loksahtelemaan kohdalleen. Huomasimme, että täysin kotimainen tuotantoketju on mahdollista toteuttaa. Se oli meille iso onnistuminen, sillä se ei ollut itsestään selvyys.

Sitten alettiin miettimään miltä paidat tulisi näyttää. Päädyimme tyylikkääseen oversize istuvuuteen ja lähetimme toiveemme kaavoittajalle. Kaavoittaja teki huipputyötä, sillä muokkasimme alkuperäistä teosta vain kerran. Printeistä ja desgineista olimme päättäneet jo etukäteen, että haluamme paidasta ajattoman ja hillityn. Vain paidan helmassa on pieni ommeltu logo. Kaikki rupesi olemaan aika lailla valmista. Paidat pistettiin tilaukseen. Paitojen valmistuksessa ei mennyt kauaakaan, kiitos meidän huippu ompelijan.

Paidat saatuamme aloimme miettimään myynti ja markkinointi strategioita. Päätimme lähteä rakentamaan nettikauppaa. Minulla itselläni ei ollut kokemusta nettikauppojen rakentamisesta, eikä oikeastaan kellään meistä projektiryhmän sisällä. Halusimme kuitenkin itse rakentaa sen ja oppia tätä myöten aiheesta. Kaupan rakentaminen oli vaikeaa ja aikaa vievää. Samalla meillä oli kuitenkin paljon muutakin tehtävää. Kauppa kuitenkin saatiin tehtyä valmiiksi ja iloikseni voin kertoa, että se on nyt auki.

Nyt on aika lähteä toteuttamaan markkinointia ja myyntiä. Olemme saaneet yhteydenottoja muilta kotimaisilta vaatebrändeiltä liittyen meidän tuotteeseemme ja mahdollisiin yhteistöihin. Innolla odotamme mitä ovia mahdolliset yhteistyöt avaavat.

 

Suomalainen?

Alku esseessä kerroin, kuinka nykyään itselleni on tärkeää ymmärtää vaatteen tarina ja alkuperä. Olen siis alkanut opiskelemaan ja kiinnittämään huomiota siihen missä käyttämiäni vaatteita valmistetaan. Ja kyllä, voin olla pirun ylpeä meidän tuotteestamme. On markkinoiden yksi ainoita oikeasti Suomessa valmistettuja T-paitoja.

Yllä jo pääsin hieman avaamaan sitä, kuinka ”designed in Finland” merkkiä käytetään kovasti markkinoinnissa ja googlessa ensimmäisenä pomppaa etusivulle googletettuani ”kotimaiset vaatteet”. Tämähän ei tarkoita Suomessa valmistettua vaatetta, vaan Suomessa suunniteltua. Siinä on vissi ero. Enkä nyt sano, että brändit sillä yrittävätkään viestiä Suomessa tehtyä, sillä suunnittelustahan koko ajan puhutaan. On vain hauska huomata, kuinka näitä asioita verrataan toisiinsa, vaikka niissä on huima ero.

Designed in Finland nettisivuilta löytyy brändit välilehti ja sieltä pystyy valita brändin, johonka haluaa tutustua. Esimerkkinä Marimekko brändin valittua voin mennä katselemaan heidän tuotteitansa. Marimekon etusivulla ensimmäisenä asiana lukee ”Suomalainen brändi”. Kuitenkin ensimmäistä tuotetta painaessani, huomaan lisätietoja osion. Sieltä löytyy tiedot missä tuote on valmistettu. Valmistusmaana toimii Thaimaa. (Designedinfinland.fi)

Toisena esimerkkinä brändi Leijona. Todella kotimaisuutta viestivä nimi ja ensimmäisenä sivuilla lukee suomalainen brändi. Ensimmäistä tuotetta tarkasteltuani huomaan, että valmistusmaa on kuitenkin Kiina. (Designedinfinland.fi)

En tiedä olenko se vain minä, mutta ajatuksissani syntyy ristiriitaa. Enkä tiedä miksi, sillä Marimekko ja muut yllä mainitut ovat suomalaisia brändejä ja suomalaisia brändejä voi toki olla, vaikka valmistus tapahtuisi muualla. Minulla ei ole dataa tässä, mutta haluaisin tietää kuinka moni kuluttaja ymmärtää eroavaisuuden ”Designed in Finland” ja ”Made in Finland” kohdalla. Se voisi olla seuraavan esseeni aihe. Näillä kahdella on kuitenkin massiivinen ero ja minulla on tunne, että moni kuluttaja ei sitä vielä ymmärrä.

Lopuksi vielä kysyin tekoälyltä, että millä kriteereillä brändi voi kutsua itseään suomalaiseksi. Vastaus tulee tässä;

”Yleisesti ottaen brändi voidaan luokitella suomalaiseksi, kun sillä on merkittävä sidonnaisuus Suomeen. Tämä voi ilmetä monin tavoin, kuten tuotannon tai valmistuksen tapahtuessa pääosin Suomessa, brändin omistuksen ollessa suomalainen tai kun brändi on vahvasti sidoksissa suomalaiseen kulttuuriin, arvoihin tai perinteisiin. Lisäksi brändin historia, juuret ja suhde suomalaiseen yhteiskuntaan voivat vaikuttaa siihen, miten se määrittelee itsensä suomalaiseksi. Tämä voi tarkoittaa myös suomalaisen työvoiman käyttöä, paikallisten raaka-aineiden hyödyntämistä ja sitoutumista paikalliseen yhteisöön. Näiden tekijöiden kokonaisuus vaikuttaa siihen, milloin brändi voi rehellisesti ja perustellusti kutsua itseään suomalaiseksi. (Chat.openai.com)”

Kuten voidaan huomata lähes kaikki voivat luokitella itsensä suomalaisiksi brändeiksi. Eli Leijona ja Marimekko ei tee mitään väärää. Mietin asiaa kuitenkin asiakkaan näkökulmasta, on aika vaikeaa markkinoilla miettiä mikä on sitten oikeasti kotimaista työtä, jos nämä ovat kriteerit, millä pystyy markkinoimaan brändiä kotimaisena. Onneksi Avainlippu merkistä on helppo tunnistaa kotimainen työ. Avainlippu löytyy Kaiukselta ja Avainlipusta saa lisätietoa lukemalla esseeni ”Avainlipusta asiaa”.

 

Lähteet:

Nettisivu. Viitattu 5.12.2023 https://www.designedinfinland.fi/

Marimekko. Viitattu 5.12.2023 https://www.designedinfinland.fi/brandi/marimekko/

Leijona. Viitattu 5.12.2023 https://www.designedinfinland.fi/brandi/leijona/

Tekoäly. Tuotettu teksti 5.12.2023 https://chat.openai.com/

 

Kommentoi