Tampere
22 May, Wednesday
21° C

Proakatemian esseepankki

Johda tunteita



Kirjoittanut: Julia Liinamaa - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

 

Nykyään yhä enemmän ja enemmän ihmiset haluavat kokea kuuluvansa osaksi yhteisöä ja sen tarkoitusta. Elämme maailmassa, jossa jokainen haluaa tuntea olevansa tärkeä osa yhteisöä. Kuvitellessani tilannetta 1800-luvulla, jolloin ihmiset olivat tyytyväisiä lähes jokaiseen tarjottavaan työhön, jolla on ollut mahdollisuus elättää oma perhe. Nykyään ihmiset alkavat olla vaativia eivätkä tyydy niin helposti kuin ennen vanhaan. Jos emme opi ymmärtämään tätä ihmiskunnan tarvetta tulemme ennemmin tai myöhemmin törmäämään kylmään kiviseinään. On siis hyvin tärkeää oppia ymmärtämään ja johtamaan ihmisten tunteita ja jos näin ei tapahdu intohimoiset sekä luovat työntekijät vaihtavat muualle, eikä töihin ole jäämässä kuin tekopyhiä zombeja. Kun opimme ymmärtämään ihmisten tunteita ja tarpeita paremmin, löydämme myös parempia keinoja lisätä viihtyvyyttä, hyvinvointia sekä sitoutumista työpaikoilla.

 

Työelämän tunnejohtaminen

 

Kuten jo aikaisemmin mainitsin työelämässä yhä useammin tavataan työntekijöitä, joilla on loputon nälkä, kun mieli ja keho elävät jatkuvassa 24/7 ärsyke virrassa. Tällöin alamme haluta kaikkea sitä, mitä näemme tai mitä muut saavuttavat, halusimme sitä tai emme. Sokeudumme todellisille tarpeille sekä yritämme tyydyttää loputonta nälkäämme aina uusilla saavutuksilla. (Tuominen, 2018) Tuominen kirjassaa kirjoittaa, että “kun yksi etappi on saavutettu, pää on jo puolessa välissä matkalla kohti seuraavaa tavoitetta löytäen aina vain uuden köyhyyden tason.” Itse pystyn henkilökohtaisesti samaistumaan Tuomisen kirjoittamaan lauseeseen, sillä useimmiten huomaan asettavani uusia tavoitteita, jo ennen kuin vanhat ovat edes lopullisesti saatu päätökseen. Ehkä suomalaiseen kulttuuriin kuuluukin olla vaatimaton. Olisi kuitenkin hienoa, että voisi edes kerran nauttia omista saavutuksistaan kenties vaikka jopa juhlistaa näitä, eikä vain aina painaa tukka putkella kohti uusia haasteita.  Toivon, että tiimini kanssa otamme koppia juuri siitä, että omista saavutuksista on hyvä nauttia.

 

Tutkimusyhtiö Gallupin mukaan vain 13 prosenttia työntekijöistä ympäri maailman on aktiivisesti sitoutunut työhönsä, ja niissä yrityksissä, joissa henkilöstö on työhönsä sitoutunutta, tuottavuus on jopa 147% suurempi kuin muissa yrityksissä. Tästä voimme siis todeta, että valtaosassa yrityksissä todellinen potentiaali jää kuitenkin täysin hyödyntämättä.

 

Ihmiset viihtyvät juuri niiden ihmisten seurassa, joiden kanssa on hyvä olla. Tämä pätee niin asiakas -työntekijä suhteeseen kuin työntekijä- työntekijä suhteeseen. Hyvä tunneilmasto tarttuu asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin sekä muihin sidosryhmiin. (Tuominen, 2018) Parhaillaan rikas tunneilmasto kasvattaa tuottavuutta ja parantaa tuloksentekokykyä ja työntekijöiden hyvinvointia- ja työyhteisön todellinen potentiaali pääsee vapaaksi. 

 

Tässä kohtaa olisi mielestäni hyvä, jos miettisit hetken muutamaa kysymystä, joita johda tunneilmastoa kirjassa esitettiin. Kysymykset kuuluvat näin: Tuntuuko sinusta, että elät juuri nyt täydellä potenttiaalillasi? Tuntuuko sinusta, että teet työtäsi niin hyvin kuin sinulle on mahdollista? Kysymykset minussa itsessäni herättävät erinäisiä fiiliksiä, sillä koen etten ole löytänyt vielä sellaista asiaa mitä haluaisin oikeasti tehdä 110% ja antaa itsestäni kaiken mahdollisen potentiaalin. Tässä kohtaa kuulen useimmiten jonkun sanovan “sinähän olet vielä niin nuori, ei sinun tarvitse tietää mitä haluat tehdä”. Väärin, vaikka en tiedä mitä haluan tehdä 30 vuoden kuluttua olisi kuitenkin kiva tietää mitä haluaisin tehdä nykyhetkessä.

 

Riittämättömyyttä, turhautumista ja mielekkyyden puutetta esiintyy tänä päivänä valtavan paljon. Valitettavasti vaikutukset heijastuvat myös työn ulkopuolelle. Yhä enemmän ihmisten on juostava nopeammin ja saavutettava enemmän samalla, kun maali siirtyy kauemmaksi. henkilökohtaisesti koen, että kiireen keskellä kaiken tarkoitus hämärtyy ja ahdistus lisääntyy sekä tunne-elämä kapeutuu yhä entisestään. 

 

Työelämän tunne johtamiseen liittyy valtava määrä väärinkäsityksiä ja virheellisiä uskomuksia. Ohessa muutama esimerkki tyypillisistä uskomuksista: Tunteet eivät kuulu työpaikalle. Tunnetaidoista ei ole hyötyä kovan luokan bisnesammattilaisille. Tunnetaitojen käyttäminen tarkoittaa sitä, että tunteista on puhuttava. (Tuominen, 2018) Ehkä nämä tyypilliset uskomukset ovat juuri se syy, miksi  työpaikoilla ei haluta lähteä opiskelemaan tunnetaitoja. On kuitenkin todistettu, että tunnetaitojen osaaminen ja niiden hyödyntäminen tuovat konkreettisia tuloksia. Tunnetaidot ovat kuitenkin kaiken vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen ytimessä. Tämän voi huomata esimerkiksi siitä, että nykyajan mainoksissa vedotaan kohderyhmän tunteisiin lähes joka kerta.  On tärkeää ymmärtää mikä on kultainen keskitie, sillä uskallan väittää, että kukaan meistä ei viihtyisi työpaikalla, jossa ilmaistaan jatkuvasti miltä tuntuu. 

 

Tunteiden vaikutus

 

Tässä kohtaa olisi varmaankin hyvä avata, sitä miten tunteet vaikuttavat työelämässä. Työpaikoissa tunteet ovat läsnä koko ajan ja täten vaikuttavat ihmisten toimintaan. Jokaisella työntekijällä on olemassa hyvät ja huonot päivänsä. Välillä työntekijä innostuu, mutta toisinaan hän voi myös kokea turhautumista, pitkästymistä sekä surua. Tunteet vaikuttavat paljon laajemmin energiatasoon mitä olemme edes osanneet ajatella. Tutkitusti tunteet vaikuttavat terveyteen, ongelmanratkaisukykyyn, omaan motivaatioon, tai oikeastaan kaikkeen inhimilliseen toimintaan. 

 

Tunteet vaikuttavat aivojen, kehon ja mielen toimintaan lukemattomin tavoin. Tunteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon sinulla on energiaa käytettäväksi. Monet tunteet, sekä positiiviset että negatiiviset, lisäävät energiaa. Näihin energiaa lisääviin tunteisiin kuuluvat muun muassa: innostus, ylpeys, pelko sekä viha. On kuitenkin ilmi selvää, että osa tunteista vähentää energiaa, tällaisia tunteita ovat suru, tyytyväisyys sekä häpeä. Hyvällä mielellä usko omiin kykyihinsä on vahva ja tällöin rima asetetaan korkeammalle. Ahdistuneena pienikin tavoite voi tuntua suurelta ja tällöin seuraa se, että rima lasketaan mahdollisimman alas.

 

Tunteet vaikuttavat tiimiin

 

Meidän työskennellessä tiimissä on hyvä ymmärtää se miten tunteet vaikuttavat tiimin toimintaan. Tunne Ilmastoltaan hyvät tiimit ovat selkeästi tuottavampia. Johda tunteita kirjassa kerrottiin, että tiimin tunneilmasto selittää jopa 71%  tiimin tuloksellisuudesta. (Rantanen, Leppänen & Kankaanpää, 2020) Positiiviset tunteet parantavat tiimin sisäistä yhteistyötä. Useimmiten kuvitellaan, että negatiivisten tunteiden käsittely olisi jotenkin huono asia, mutta todellisuudessa on tutkittu, että negatiivisia asioita käsittelevät tiimit suoriutuvat huomattavasti paremmin analyyttisyyttä vaativista tehtävistä. 

 

Rantanen, Leppänen sekä Kankaanpää mainitsevat kirjassaan, että monissa tiimeissä pyritään välttämään negatiivisten tunteiden ilmaisemista. Me taas empiriassa olemme huomanneet, että juuri nämä negatiivisten asioiden kertominen ja niistä puhuminen luovat meille avoimemman ja luottavaisemman ilmapiirin. Kuten kirjassa mainitaan, että negatiivisista tunteita puhuvat tiimit suoriutuvat huomattavasti paremmin analyyttisyyttä vaativista tehtävistä. 

 

Huippu tiimeissä tiimin jäsenet kysyvät enemmän ja puolustavat omia näkemyksiään vähemmän. Tällöin he suuntaavat enemmän huomiota muihin kuin itseensä, kuuntelevat enemmän toisiaan ja  hyödyntävät toistensa oppeja rakentavasti.  (Rantanen, Leppänen & Kankaanpää, 2020) Positiiviset tiimit olivat Losadan tutkimuksissa parhaita sekä taloudellisen tuloksen, asiakastyytyväisyyden että organisaation sisäisen arvioiden mukaan. (Rantanen, Leppänen & Kankaanpää, 2020)

 

Pohdinta

 

Tunteiden johtamisen taito on erillisen tärkeä ensinnäkin hyvän tiimihengen luomiseen sekä yhteistyön parantamiseen. Tämän taidon opettelu lähtee jokaisesta itsestään, mutta myös tiimillä on vastuu helpottaa tätä oppimisprosessia. Jokaisen ääntä on kuunneltava ja jokaisen on tunnettava olonsa turvalliseksi tiimissä, jossa työskentelee. 

 

Uskon empirian olevan hyvässä vauhdissa oppimaan tunteiden johtamista. Olemme olleet avoimia ja pystymme käsittelemään jo suurimman osan negatiivisista tunteista tiimin kesken. Kerromme tiimille paljon luottamusta vaativia asioita ja näin pystymme luomaan avoimen ja turvallisen ilmapiirin. Kenenkään ei tarvitse miettiä voiko sanoa jotakin asiaa. Tunnetaitojen johtamisen ensimmäinen askel on juuri se, että asioista puhutaan ja ne käsitellään avoimesti. Siinä olemme empiriassa kehittyneet alusta alkaen todella paljon. On kuitenkin hyvä muistaa, että tunteiden jatkuva ilmaisu on raskasta eikä paranna tiimihenkeä. 

 

Kommentoi