Tampere
30 May, Thursday
21° C

Proakatemian esseepankki

 Järjestötyöstä vauhtia yrittäjyyteen



Kirjoittanut: Sari Kämäräinen - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Järjestöt valokeilassa
Kimmo Lind
Pekka Kaunismaa
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olipa kerran tiistaiaamu tiimipöydän äärellä. Muutama tiimiläinen keskustelemassa kupposen äärellä niitä näitä. Tiimiläinen heittää kysymyksen toiselle suurin piirtein näin: “hei millainen ensivaikutelma sulla oli ihan aluksi minusta, ja siitä miten paljon tiedän yrittäjyydestä”. Oli niin mielenkiintoinen kysymys, että heitin sen itsekin ilmoille. Vastaus oli suunnilleen näin “noooooh silloin ensimmäisenä, kun kuulin sanan 4H niin ajattelin, että se on sellaista kerhotoimintaa”.  Tämä juontanee juurensa siihen, kun syksyllä omassa kuuden minuutin esittelyssäni muille uusille akatemialaisille innostuin puhumaan 4hoosta vähän turhankin paljon. Olinhan päässyt järjestön kautta moniin itselleni merkittäviin tilanteisiin, kuten matkustamaan.

Tämä niin sanottu palaute jäi mieleeni hautumaan ja huomasin palaavani siihen uudelleen ja uudelleen, joten lopulta päätin kirjoittaa ajatukseni auki. Syy ei ole siinä, että olisin kokenut palautteen häiritsevänä tai loukkaavana tilanteena, vaan siksi, että olen törmännyt vastaavaan reaktioon todella usein työelämässä ja toisinaan sävy on myös alentuva. Vaikka järjestöt ovat korvaamattomia yhteiskunnallisina vaikuttajina sekä yhteiskunnan rakenne-elementteinä, ovat ne silti osittain heikosti tunnettuja (Kaunismaa & Lind 2022, 6). Olkoon tämä essee myös kiteytyksenä itselleni, että mitäs sitä onkaan tullut tehtyä ja mikä on niin sanotusti lähtötilanne tiimiyrittäjyyteen.

Eli kyllä, olen harrastanut valtakunnallisen 4H-järjestön kautta paljon sekä ollut paikallisen 4H-yhdistyksen työntekijänä 2,5 vuotta. Harrastuksena tärkein elementti on ollut kansainväliset kokemukset ja olenkin päässyt sekä osallistumaan moniin kv-tapahtumiin että järjestämään niitä myös itse. Jos haluat tietää, kuinka päästä ulkomaille maksamatta siitä euroakaan itse, hit me up! 4H:lla harrastamisen ja työskentelyn lisäksi olen tehnyt nuorten yrittäjyysvalmennusta toisen organisaation piirissä 3 vuotta. En tokikaan ole tuonut kovin paljon työhistoriaani ilmi (ainakaan kovin yksityiskohtaisesti), joten en voi odottaa muiden tietävän tarkkaan mitä kaikkea olen tehnyt saati sitä, mitä työskentely yhdistyksessä tarkoittaa käytännössä. Kuitenkin tässä “se on sellaista kerhotoimintaa” -kommentissa tiivistyy moni asia, johon ammattilaiset järjestö- ja etenkin yhdistyspuolella törmäävät. Kolmannen sektorin toimijoita saatetaan katsoa alaspäin ja pitää epäammatillisena puuhasteluna, vaikka työntekijät ovat usein korkeasti koulutettuja ja toimenkuva erittäin laaja. Olenkin kuullut usean kollegan kohdanneen vähättelyä työn vaativuudesta tai sen merkityksestä. Järjestötyön ammattimaistumista pidetään yhä uutena ilmiönä, vaikka ammattimaista työtä on tehty järjestöissä käytännössä yhtä pitkään kuin on ollut nykyaikaisia järjestöjäkin (Kaunismaa 2022, 15).

Miten tämä sitten liittyy yrittäjyyteen ja Proakatemiaan? Olen työurani ajan tehnyt yrittäjyyskasvatusta eri muodoissaan ja siten pyrkinyt edistämään nuorten työelämätaitoja, yritteliäisyyttä sekä aktiivisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämä kaikki on ollut mahdollista pitkälti kehittämishankkeiden ja erilaisten rahoitusten kautta. Olen siis pyöritellyt työpöydälläni niin hankehaun prosessia kuin sen hallintoa hankkeen aikana sekä raportointia. Joskus puhutaan tuhannesta eurosta, joskus sadasta tuhannesta. Pienet yhdistykset toimivat monin tavoin yrittäjämäisesti: kaikki mahdollinen tehdään itse käytännön ruohonjuuritason työstä markkinointiin, yhteistyökuvioihin ja kumppanuuksiin, kehittämiseen, hallintoon ja niin edelleen. Työntekijät ovatkin organisaationsa sekatyöläisiä pienyrittäjän tavoin.

Yhdistyksen asiakkaita ovat paitsi loppukäyttäjät eli toimintaan osallistujat mutta myös rahoittajat, joille myydään ajatus toiminnasta hankesuunnitelman muodossa. Mikäli tämä niin sanottu myynti onnistuu, toiminta saa rahoituksen ja työntekijä palkan työstään. Lisäksi toiminnalle, esimerkiksi valmennukselle, on saatava vielä tilaaja, vaikkapa kunta, joka maksaa toteutuksesta tietyn osuuden. Hankerahoitukset sisältävät usein tietyn omarahoitusosuuden, eli yhdistyksen on kuitenkin löydettävä keinot saada rahoitusta myös muualta kattaakseen tämän omarahoituksen.

Mutta mitä se yrittäjyyskasvatus sitten on? YES-verkoston (2023) mukaan yrittäjyyskasvatus on lapsille ja nuorille suunnattua kasvatusta, jonka tavoitteena on edistää myönteistä asennetta yrittäjyyteen, lisätä yrittäjyystaitoja, tietoja ja valmiuksia, tunnistaa omaa osaamista, vahvistaa yrittäjämäistä toimintaa ja toimintakulttuuria sekä aikaansaada yrittäjyyttä yhteiskuntaan. Käytännössä se on ollut esimerkiksi omassa työssäni nuorten työosuuskunnan koordinointia ja heidän esihenkilönään toimimista, kouluttamista, nuorten kausiyritysten käynnistämistä sekä yhdistyksen hallintoa ja hallitustyöskentelyä. Myönnetään, että vähän myös sitä kerhotoimintaa. Vaikkakin esim. 4H:lla ideana on nimenomaan nuorten työllistäminen, ja siksi kyseinen järjestö kouluttaa nuoria kerhonohjaajiksi; siten nuoret saavat työkokemusta ryhmätoiminnan ohjaamisesta. Yrittäjyyskasvatustyön tarkoituksena on valmistella tulevaa yrittäjäsukupolvea ja madaltaa kynnystä yrittäjyyteen.

Erityisen tärkeä mukaan tarttunut oppi työelämästä on yhteistyön merkitys. Harvassa on ne toimijat, jotka pärjäävät yksin, joten on hyvä oppia yhteistyötaitoja erilaisten toimijoiden kanssa sekä joustavuutta. Jos jossain joustavuutta oppii, niin kansainvälisissä kumppanuusprojekteissa, voin suositella tehokeinona! Viimeisten vuosien aikana olen päässyt kurkistamaan myös nuorten aikuisten yrittäjyysvalmentamiseen ja Proakatemialla olenkin kiinnostunut yrittäjyyden oppimisen ja liiketoimintakokeilujen lisäksi tutustumaan syvemmin valmentamiseen menetelmänä. Järjestöissä työskennelleenä olen päässyt tekemään töitä akatemiaverkoston alumnien kanssa ja siitä saanut kimmokkeen lähteä oppimaan yrittäjyydestä lisää omakohtaisesti. Vastaus siihen, tuleeko minusta tulevaisuudessa yrittäjä, valmentaja, yrittäjyysvalmentaja vai jotain ihan muuta, selvinnee ajan kanssa. Mutta sen olen jo tähän mennessä huomannut, että avoin kommunikaatio on toimivan työyhteisön kulmakiviä. Kiitos siitä opista edellisen työpaikkani punapäille! Työssäni olen aikaisemmin kasvatellut nuorten unelmille (ja yritysideoille) siipiä, nyt täytyisi tehdä sama myös itselleen.

”Kerhotäti” kuittaa.

 

LÄHTEET

Kaunismaa, P. 2022. Järjestöt toimintana ja organisaationa. Teoksessa Kaunismaa, P. & Lind, K. (toim.) 2022. Järjestöt valokeilassa. Järjestöt organisaatioina, toimijoina ja tutkimuskohteina. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 136. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Kaunismaa, P. & Lind, K. 2022. Järjestöt valokeilassa. Järjestöt organisaatioina, toimijoina ja tutkimuskohteina. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 136. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

YES-verkosto 2023. Mitä yrittäjyyskasvatus on. Verkkosivu. Viitattu 3.4.2023. https://yesverkosto.fi/yes/mita-yrittajyyskasvatus-on

Kommentoi