Tampere
29 May, Wednesday
20° C

Proakatemian esseepankki

Itsesabotaasia



Kirjoittanut: Katariina Kotamäki - tiimistä Ropina.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Röyhkeästi rohkea
Sointu Borg
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Katariina Kotamäki

 

 

Olen lähiaikoina keskittynyt enemmän sisäiseen puheeseeni ja huomannut, kuinka sitä pitäisi ehdottomasti itsessäni kehittää. Tästä tulisi mielestäni puhua paljon enemmän, sillä kukaan ei ole niin paha sabotoimaan omia kykyjä, kuin sinä itse. Sisäinen puhe on tapa, jolla puhut itsellesi. Puhutko itsellesi kannustavasti ja positiivisesti vai lyttäätkö itseäsi?  Luin Sointu Borgin kirjan Röyhkeästi rohkea (Borg, S. Röyhkeästi rohkea, äänikirja, 2023) ja se oli kyllä minulle herättelevä kirja. Soinnun tyyli kirjoittaa ja puhua on todella iskevä ja häntä jaksaa kuunnella, vaikka kuinka pitkään.

 

 

Oma tarinani

Olen pohtinut sitä, millaista tarinaa itse kerron itselleni ja muille. Millaisena tarinani näen juuri nyt. Omaan tarinaan jää helposti jumiin, jos ei osaa katsoa sitä positiivisten kelojen läpi. Moni saattaa olla kokenut vaikeitakin asioita menneisyydessä tai negatiivisia kokemuksia. On erityisen tärkeää pystyä valjastamaan menneisyyden vaikeudet tämän päivän vahvuudeksi. Itselläni on ollut haastavia työkokemuksia ja tilanteita, joissa olen mielestäni epäonnistunut ja niistä on vaikea päästä yli. Itseltäni odotan todella paljon ja haluan aina onnistua ja ylittää omat ja ulkopuolisten odotukset.

 

Itse olen työelämässä menneisyydessä pienentänyt itseäni ja kun jonkin roolin ottaa omakseen, siitä on vaikea muuttaa suuntaa. Alat uskomaan itseäsi, että olet niin pieni, joksi itsesi pienensit. Roolista eroon pääsy vaatii rohkeutta ja itsellesi armollisuutta. Tarinaani miettiessäni pohdin, että kuka minun tarinaani on kirjoittanut. Olenko antanut muiden vaikuttaa omaan tarinaani ja tapaan kertoa sitä. Kyllä olen, varsinkin varhaisaikuisuudessa. Olen kirjoittanut tarinani uudestaan ja saanut siitä muodostettua minun arvoiseni tarina. Luonut tarinani sellaiseksi, mikä puskee minua eteenpäin. Sellainen tarina, että en ole katkeroitunut ihmisille, jotka ovat muokannut tarinaani tai itselleni. Pidän ne mielessäni kokemuksina, joista opin paljon ja, joista minun ei tarvitse enää määritellä itseäni.

 

 

Sosiaalinen media ja sen vaikutukset

 

Nuorten aikuisten elämä on somessa markkinoitu niin, että se on elämän parasta aikaa. Sinusta tulee nuori miljonääri, saat perheen, ostat unelma asuntosi ja pääset matkustelemaan. Some tekee elämästä kultareunuksista satua, jota monet nuoret uskovat ja kokee painetta, että kaikki tämä tulisi saavuttaa ja se olisi jokaisen tavoiteltava elämä. Toki olen sitä mieltä, että 20–30- v nuoren elämä on upeaa, mutta paineita menestyksestä ja kiireestä elämään ei tarvitsisi ottaa. Tunnistan itseni hyvin tästä. Minulla on hyvin suuret odotukset omaa tulevaisuuttani kohtaan ja koen niistä välillä paineita. Mutta suurimman osan ajasta ajattelen, että kaikki se hyvä seuraa minua, kunhan teen tässä hetkessä parhaani ja kuuntelen omaa sisäistä intuitiotani.

 

Some vääristää asioita niin paljon ja saa meidät uskomaan, että se kaikki mitä näemme, on totta tai jonkun henkilön koko elämä. Nykyään toki vaikuttajat ovat alkaneet julkaisemaan myös epäkohtia ja ei niin parhaita puolia elämästään. Tämä tuo hyvää vastapainoa täydellisille kuville ja oletukselle täydellisestä elämästä.

 

Somesta otamme vaikutteita ja vertaamme omaa elämäämme jonkun toisen Instagram profiiliin. Itse ainakin syyllistyn tähän, että saatan kokea huonoa fiilistä somessa selailun jälkeen ja alan mielessäni haukkumaan itseäni. Näinä päivinä usein laitan somen tauolle. En sano, että some olisi täysin huono asia, mutta tällä hetkellä se on liian suuressa roolissa yhteiskunnassa.

 

 

Kriisit ovat hyvästä

 

Niin sanotuilla kriiseillä on aina jokin tarkoitus. Ne opettavat meille jotain, jotta kehitymme paremmaksi versioksi itsestämme. Kriisit tuo pintaan asioita, jotta voimme tiedostaa toimintatapoja ja muuttaa niitä. Ihmiset usein toistavat vanhoja toimintatapoja ja ajatusmalleja siihen asti, kunnes ne eivät enää toimi. Silloin usein edessä on jonkin tasoinen sisäinen kriisitilanne.

 

Itselläni on kokemus tästä. Perheeni muutti pois kotikaupungistamme ja samalla muutin ensimmäistä kertaa omaan asuntoon yksin asumaan. Se tuntui aluksi todella vaikealta, sillä en itse ollut tehnyt päätöstä muuttaa kotoa pois, mutta minun ei ollut mahdollista juuri siinä kohtaa muuttaa mukana myöskään toiseen kaupunkiin. Aina kun olin yksin uudessa kotonani, toistin itselleni kuinka säälittävä ja yksinäinen olin ja, että minut vain hylättiin, vaikka asia ei näin todellakaan ollut. Noin puolen vuoden itseni säälimisen jälkeen aloin rakentamaan omaa arkeani ja romantisoimaan sitä, jolloin rakastuin omaan elämääni. En enää tietoisesti lytännyt itseäni itsesääliin.

 

 

Kielteinen minäpuhe

 

Lapsi ei synny maailmaan rumat äänet päänsä sisällä. Joku on syöttänyt ne äänet päähämme ja vähitellen alamme uskomaan niitä. Kielteinen minäpuhe on suurimmaksi osaksi valheita, joita uskottelemme itsellemme. Negatiiviset ajatuksemme itsestämme voi liittyä mihin vain. Jos et tule tietoiseksi näistä, niin kehittelet pääsi sisällä koko ajan lisää negatiivisia ajatuksia ja luulet, että muut ihmiset oikeasti ajattelevat sinusta niin, kuin sinä itsestäsi.

 

Tämä toksinen kehä pitää katkaista, jotta saat itsestäsi koko potentiaalisi esiin. Sinun tulee tiedostaa ajatukset, silloin kun huomaat haukkuvasi itseäsi. Miettiä, mistä se ajatus on peräisin ja onko se muka totta. Näin pääset vähitellen ajatus kerrallaan itseäsi sabotoivista ajatuksista eroon.

 

Esimerkiksi, jos sinulla on jokin jännittävä tai stressaava elämänvaihe tai kokemus tulossa, niin voit kuulostella miten itsellesi siinä tilanteessa puhut. Puhutko kannustavasti vai mietitkö sitä, mikä kaikki voi mennä pieleen. Tämän tiedostamisen jälkeen voit miettiä, miten puhuisit ystävällesi samassa tilanteessa. Todennäköisesti kannustaisit häntä ja olisit tukena. Miksi et siis olisi itsellesi se paras ystävä, joka auttaa läpi vaikeiden tilanteiden. Miksi täytyy painaa itseään alaspäin ja uskoa se, miten huono muka olet. Sointu kertoi kirjassaan (Röyhkeästi rohkea, 2023) hyvän esimerkin siitä, että lahjattomampi saattaa menestyä paljon paremmin, sillä luottaa sokeasti itseensä ja syöttää lahjakkaan tarinaa itsellensä ja samaan aikaan lahjakkaat ihmiset pienentävät ja hiljentävät itseään. Eli jos saisin itse olla näistä jompikumpi, niin olisin ehdottomasti lahjakkaasti sokea.

 

Kirjassa (Borg S. 2023) oli hyvä ja ajatuksia nostattava pätkä: ”Vahdi ajatuksiasi, niistä tulee sanoja. Vahdi sanojasi, niistä tulee tekoja. Vahdi tekojasi, niistä tulee tapoja. Vahdi tapojasi, niistä tulee kohtalosi.”

 

Tästä asiasta inspiroituneena aloin kiinnittämään huomiota omaan sisäiseen minäpuheeseeni. Tiedän, että olen välillä se itseni paras ystävä, joka rohkaisee, mutta välillä myös se itseni pahin sabotaasi. Viikon ajan tiedostaen tartuin aina yhteen negatiiviseen ajatukseen kerralla ja aina päädyin siihen lopputulokseen, että se ajatus ei ollut millään tasolla tosi. Usein nämä ajatukset olivat peräisin huonosta kokemuksesta ja kuinka olin niissä tilanteissa toiminut. Esimerkiksi, minulla oli juuri padel-kisat ja en uskaltanut ennakkoon ajatella, että voisimme voittaa, sillä pelkäsin pettymystä. Muokkasin ajatukseni niin, että aion voittaa itseni, jolloin kaikki on vain omasta tekemisestä kiinni. Näin pystyn kannustamaan itseäni tekemään parhaani. Ja rohkaisin itseäni myös unohtamaan edelliset kisat, jossa tuli tappio ja aloittamaan kilpailun itseäni vastaan. Suoriuduin kisoissa älyttömän hyvin ja tuli sieltä yksi voittokin.

 

Mielenterveystalon verkkosivuilta (7. sisäinen puhe, oma hoito-ohjelma) löytyy hyvä harjoitus siihen, että saisi muokattua omaa sisäistä puhetta itselleen kannustavaksi. Kaikista parhaiten mielestäni tilanne on tunnistettavissa, kun sinulla on jokin haastava tilanne edessä. Sivuilla sanotaan, että: ” ”Hermostoa ei voi rauhoittaa pakottamalla tai vaatimalla. Rauhoittaminen onnistuu luomalla turvallisuudentunnetta.

 

Voit vaikuttaa oireisiin ajattelemalla. Vakuuta aivoillesi esimerkiksi, että ”olen turvassa, olen rakastettu, olen onnellinen, olen hyvä, olen tärkeä, olen riittävä”.”

 

 

Uusi tarina

 

Jos joku ihminen koskaan kysyy minulta, että millainen olet ja millainen on menneisyytesi, kerron siitä ylpeydellä ja itseäni nostattavalla sävyllä. Joku varmasti voisi ajatella, että miksi ihmeessä ihmisille pitää olla jokin tarina mitä kertoa itselle tai muille. Joka tapauksessa sinulla on jokin iso kokonaisuus, mistä määrittelet ja tunnet itsesi. On syytä kiinnittää huomiota siihen, oletko sinä se tarinan mahtipontinen sankari.

 

Lähteet:

 

https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/pitkittyneiden-kehon-oireiden-omahoito-ohjelma/7-sisainen-puhe

 

 

Kommentoi