Tampere
21 May, Tuesday
15° C

Proakatemian esseepankki

Iltavirkku



Kirjoittanut: Tilda Tamminen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olen viime aikoina viettänyt erityisen paljon aikaa proakatemialla iltaisin ja välillä lähemmäs keskiyötä. Akatemialla on jotenkin mukava tunnelma ja useasti saa olla myös ihan itsekseen. Syyt miksi tykkään viettää aikaa akatemialla iltaisin on se, että olen aika pitkälti iltavirkku ja saa oman rauhan tekemiseen helpommin. Oma keskittymiskyky on melko heikko välillä, joten ympärillä tapahtuvat häirikkeet vaikuttavat melko paljon työskentelyyni siksi iltaisin vallitseva rauha, on minulle hyvä työskentely-ympäristö. Olen viime aikoina miettinyt millainen työskentely sopii itselle ja millä aikatauluilla sitä kannattaisi tehdä.

Koska olen enemmän iltavirkku, itselle sopii ilta- tai vuorotyöajat hyvin. Lähtökohtaisesti en koe ajatusta raskaaksi tehdä iltatöitä ja nukkua aamulla vähän pidempään. Esimerkiksi tätä esseetä kirjoittaessa kello on melkein kolme yöllä ja mieleni on vielä ihan virkeä. Iltavuorojen yksi huono puoli on itselleni se, että en meinaa saada itseäni liikkeelle aamuisin, ellei minulla ole jotakin palaveria missä pitää olla. Päivän tehokkuus ei ole paras mahdollinen, koska aamut menevät hukkaan. Olen itse töissä akatemian lisäksi viikonloppuisin ravintolassa ja sillä, jos jollakin alalla, on epäsäännölliset työajat. Paikat, joissa olen työskennellyt, vuorot saattavat alkaa aamulla seitsemältä tai illalla kuudelta. Vaatii tietynlaista joustamista, että saa työn muun arjen kanssa sujumaan ja kun olen vähentänyt vuorojani ravintolassa, huomaan kuinka väsyneitä jotkut työkaverini ovat työhön.

Yhteiskuntamme suosii enemmän aamuvirkkuja. Normaali klo 8:00-16:00 vällillä tapahtuva työrytmi on heille paljon luontaisempi. Iltavirkuille vuorotyö voi olla paljon sopivampi ja he ovat yleensä enemmän edustettuina vuoro- ja yötöissä. Vuoro- tai yötyötä vaativat alat myös karsivat helposti aamuvirkut työnteosta alalla. Suurin osa meistä ei tosin kuulu kumpaankaan ääripäähän vaan pystyy sopeutumaan erilaisiin arkirytmeihin. Tutkimusten mukaan aamuvirkkuja on 47% väestöstä, kun taas iltaihmisiä on vain 12%. Ikää tullessa lisää, aamuvireys saattaa nostaa päätään enemmän. (Sarkkinen, M. 2021)

Iltavirkuilla luontainen aika nukkua saattaa olla jopa 4:00 – 12:00. Tällöin toimistotuntien aikainen rytmi voi tuottaa paljon vaikeuksia. Luontaisesti myöhäisemmästä unirytmistä käytetään termiä viivästynyt unijakso. tutkimuksissa myös todetaan, että viivästyneen unijakson omaavat ihmiset saattava sairastua helpommin unettomuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä mielenterveyden häiriöihin. Riskiin saattaa vaikuttaa se, että myöhäisen rytmin omaaville syntyy helpommin univajetta, koska yhteiskunnan arki painostaa aikaisiin aamuihin.

Vaikka omaisi luontaisesti viivästyneen unijakson, kannattaa oma rytmi pitää kuitenkin mahdollisimman tasaisena. Säännöllinen heräämisaika ja iltarutiinit auttavat iltaisin unensaamisessa. Iltavirkut ovat myös herkempiä valolle. Aikaisemmin nukkumaan menemisessä auttaa verhojen kiinni laittaminen tarpeeksi aikasin sekä välttää kirkkaita valoja. Valoa kannattaa käyttää hyödyksi aamuisin. Kirkas valo auttaa aikaistamaan rytmiä. Kesäisin apuna toimii auringonvalo, mutta pimeään talviaikaan voi käyttää hyödyksi esimerkiksi kirkasvalolamppua.

Liikunta toimii myös yhtenä tekijänä rytmin luomisessa. Aikasin tapahtuva liikunta aikaistaa rytmiä, kun taas illalla tapahtuva liikunta myöhäistää rytmiä, koska se piristää mieltä. Vaikka ei uskoisi, liikunta ei kuitenkaan vaikuta virkeyteen yhtä paljon kuin valo. Lisäksi säännöllinen ruokailu myös auttaa ylläpitämään arjen rytmiä. Samoin kuin liikunta, aikaisempi ateriarytmi aikaistaa luontaista rytmiä ja myöhäinen syöminen myöhäistää. Myös lomaaikoina kannattaa pitää huolta säännöllisestä unirytmistä, mutta voi kannattaa myös mennä oman luontaisen rytmin mukaan. Uni on tärkein palautumisen työkalu. (Kanervisto, J. 2023)

Olen ollut aina enemmän iltavirkku kuin aamuvirkku. Lapsena en malttanut mennä nukkumaan ja itseasiassa äitini kielsi minua nukkumasta päiväkodissa päiväunia, koska en muutenkaan malttanut mennä nukkumaan illalla. Tämä näkyy vieläkin arjessani. Todella helposti tulee valvottua myöhään välillä vaikka väsyttäisikin. Koen, että itselleni paljon luontaisempi rytmi on aamukolmesta yhteentoista. Akatemialla on hyvä puoli se, että saa itse määritellä paljon omaa aikataulua. Jos olen nukkunut hyvin, tykkään aamuista ja tuntuu reippaalta ja aktiiviselta olla hereillä aikaisin, mutta vapaalla on todella vaikea pitää yllä aikaista rytmiä.

Olen haaveillut aikuisiälläni, että itselle olisi helpompaa herätä aamuisin ja esimerkiksi käydä aamulla treenaamassa ja muutenkin herätä kunnolla ennen aikaista menoa. Omassa arjessa herääminen on todella vaikeaa välillä ja torkutusta tulee harrastettua mahdollisimman pitkään. Toisaalta, se ei ole välttämättä huono asia ja on hyvä, että pystyn arjessa vaikuttamaan menoihin ja aikatauluihin niin, että voin tehdä myös iltaisin töitä. Toisaalta, myös arjessani on se vaara, että univelkaa syntyy melko helposti, koska vaikka olisi aikainen aamu, nukkumaan meneminen voi helposti venyä liian pitkälle ja se näkyy tietysti vireystilassani. Tällöin tämä ominaisuus saattaa olla enemmän taakka.

 

 

Lähteet:

Kanervisto, J. 26.6.2023. Aamuvirkku vai iltavirkku?. Coronaria.fi. Verkkosivu. Viitattu 3.12.2023.

https://www.coronaria.fi/uniklinikka/artikkelit/aamuvirkku-vai-iltavirkku/

Sarkkinen, M. 10.8.2021. Oletko aamu- vai iltavirkku? Sen merkitys korostuu kiireisessä elämässä. Ttl.fi. Verkkosivu. Viitattu 3.12.2023.

https://www.ttl.fi/tyopiste/oletko-aamu-vai-iltavirkku-sen-merkitys-korostuu-kiireisessa-elamassa

Kommentoi