Tampere
21 May, Tuesday
18° C

Proakatemian esseepankki

Ihannetiimiläisen kolme ominaisuutta



Kirjoittanut: Petra Kokko - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paras mahdollinen joukkuepelaaja – tiimiläisen kolme parasta ominaisuutta
Patrick Lencioni
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ihannetiimiläisen kolme ominaisuutta

 

Joka suunnasta on ylistetty Patrick Lencionin Paras mahdollinen joukkuepelaaja (2016) – teosta ja vihdoin sain aikaiseksi itsekin lukea sen. Kirja sai minut pohtimaan, millainen olen itse joukkuepelaajana ja tiimin jäsenenä. Lencioni paneutuu parhaan mahdollisen joukkuepelaajan ominaisuuksiin ja esseessäni haluan peilata näitä omaan olemukseen ja toimintaani. Olemme oman tiimin kanssa toteuttaneet tiivistä yhteistyötä nyt noin viiden kuukauden ajan ja on mielenkiintoista nähdä, millaisia ajatuksia näiden kuukausien aikana on herännyt ja millaisia oivalluksia olen itsestäni tehnyt.

 

Lencioni toteaa kirjassaan että ”oikeat ihmiset” toteuttamaan sitoutunutta tiimityötä ovat he, keiltä löytyy nöyryyttä, nälkää sekä älykkyyttä. ”Nöyryys on kaikkein hienoin ja välttämättömin joukkuepelaajien ominaisuus.” (Lencioni 2016, 173.)  Nöyrä joukkuepelaaja ei korosta itseään, vaan tiimiä. En turhaa ihmettele tämän piirteen korostamista, sillä yhdenkin tiimin jäsenen ylimielisyys, itsensä pönkittäminen muiden ylipuolella ja huomion vetäminen itseensä estää tiimin kehittymistä ja aiheuttaa varmasti eripuraa.

Lencioni toi kirjassaan mielenkiintoisen seikan esiin liittyen nöyryyteen. ”Aidosti nöyrät eivät pidä itseään mahtavampina kuin ovat, mutta eivät myöskään jätä huomioimatta lahjojaan ja työpanosta.” (Lencioni 2016, 174.) Tunnistan oman kehityksen kohteeni tämän asian suhteen. Tämä on suoraan liitännäinen itseluottamuksen puutteeseeni. Tai siihen, että en ehkä osaa vielä tunnistaa omia vahvuuksiani ja puolustaa omia ideoitani. Tällainen ei ehkä herätä suurta huomiota tiimissä, paitsi silloin, jos tämä toteutuisi jokaisen tiimiläisen kohdalla. En koe tämä aiheuttaisi varsinaisesti ongelmia tiimille, mutta heikentää suoritusta tietyissä määrin. Pidän kuitenkin tämän tiimissä työskentelyn todellisena mahdollisuutena kehittää itseäni tällä saralla, ja siihen ei voisi parempaa ympäristöä olla kuin oma tiimini.

 

Nälkä tässä yhteydessä tarkoittaa, ihmisen halua tavoitella koko ajan lisää jotain. Esimerkiksi lisää vastuuta, enemmän tietoa tai enemmän asioita tehtäväksi. Tiimissä nälkäisiä ihmisiä ei tarvitse motivoida, vaan motivaatio ja ahkeruus löytyy heistä itsestään jo. Lencionikin mainitsee kirjassaan, että jotkin nälän lajit eivät ole missään tapauksessa tiimille hyödyksi. Jos tiimissä jonkun nälkä ajautuu äärimmäisyyksiin ja työstä itsestään tulee liian tärkeää, alkaa se hallitsemaan hänen elämäänsä ja näin ollen vaikuttaa lopulta koko tiimiin. Jokaista tiimin jäsentä varmasti motivoi erilaiset asiat ja kaikilla on omat kiinnostukset asioihin ja tekemisiin. Olemme tiimiläisten kanssa käyneetkin keskustelua, esimerkiksi. miksi kaikki ovat hakeneet tänne kouluun ja mitä tältä koululta hakee. Uskon, että tämänkaltaisten keskusteluiden pohjalta ymmärrämme toisiamme ja toistemme motiiveja hieman paremmin. Itselläni nälkä korostuu ehdottomasti uuden oppimiseen ja käytännön kautta uuden asian harjoittamiseen.

 

Älykkyydellä Lencioni tarkoittaa älykkyyttä ihmisten suhteen, tunneälyä, sitä, että ihminen osaa toimia ryhmätilanteissa ja ymmärtää, miten toisten kanssa toimitaan tehokkaimmin. Koen ihmistuntemuksen, yhtenä vahvuuksistani ja se varmasti kumpuaa asiakaspalvelu uraltani. Työuran aikana on nähnyt ja kokenut kaikenlaista, ja sitä vaan on oppinut erilaisten asiakaskohtaamisten perusteella lukemaan ihmisiä ja oppinut miten erilaisissa tilanteissa tulisi toimia. Koen, että ryhmässä työskentelyssä osaan kuunnella, seurata, tarkkailla ja pysyä kärryillä mitä ryhmätilanteessa on meneillään. Haluaisin kuitenkin lisätä omalta osaltani vielä hyvien kysymysten esittämistä ja aktiivisempaa osallistumista keskusteluun. Lencioni mainitsee maalaisjärjen ja, että kuinka se on pelkästään kykyä olla asiallinen ja valpas ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Omaan korvaani tämä kuulostaa jotenkin itsestäänselvyydeltä, vaikka todellisuudessa se ei sitä ole. Eivät kaikki ihmisen omaa kykyä tajuta mitä tilanteessa tapahtuu tai mitä omilla sanoilla tai teoilla voi olla seurauksia. Toisaalta löytyy, myös ihmisiä, jotka saattavat käyttää älykkyyttään myös tahallaan väärin ja muita vastaan. Innolla odotan oman tiimin kohdallani, että miten jokainen kokee oman ihmistuntemuksensa ja, että miten tässä tiimityöskentelyn lomassa se kehittyy. Mielestäni näistä kaikista kolmesta tämä on mielenkiintoisin ja haluaisin perehtyä tähän vielä syvemmin.

Näiden kolmen yhdistelmä

Yksittäisinä ominaisuuksina näiden kolmen hyveen merkitys ei ole kovinkaan ihmeellinen, vaan ne vaaditaan nimenomaan kaikki, jotta joukkuepelaaja olisi se paras mahdollinen. Lencioni tuo esille kirjassaan myös ihmistyyppejä, joilta puuttuu kaikki nämä ominaisuudet tai niitä on vain yksi tai kaksi.

 

 

Yllä olevassa kuvassa on mallinnettu Lencionin kuvien esimerkkejä yhdistelemällä, millaisia erilaisia yhdistelmiä syntyy erilaisista taidoista – tai niiden puutteista. Kuvasta huomaa, että esimerkiksi pelkästään nöyrä henkilö ajautuu helposti pelkästään pelinappulaksi. Kun taas toisaalta älykäs ja nälkäinen on taitavia politikkoja, joilta puuttuu nöyryys.

Omalla kohdallani haluaisin kehittää nöyryyttä. Kuten jo totesinkin, nöyryyden puuttumisen taustalla on usein epävarmuus. Jotta pystyisin kehittymään tässä, on aluksi tunnistettava syyt epävarmuuden takana. Lencionin mukaan tästä seuraava jatkotoimenpide on käytösvalmennuksen altistusterapia, jossa työntekijät pannaan harjoittelemaan juuri sitä käytöstä, joka on heille vaikeaa, jotta he pikkuhiljaa ymmärtäisivät sen höydyt itselleen ja toisilleen. (Lencioni 2016, 218) Uskon, että oman kehittymisen kannalta muiden tiimiläisten tuki, tsemppaus ja suora palautteen anto ovat suuressa roolissa.

 

Kommentoi