Tampere
28 May, Tuesday
21° C

Proakatemian esseepankki

Ideas are shit, it´s the people that matters



Kirjoittanut: Petra Hiltunen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Selailin pajavihkoani, ja löysin hyvät muistiinpanot viime syksyn pajasta. Pajan aiheena oli tarinallistaminen ja meillä oli vierailijana Toivo Hursti. Muistan, kuinka kyseinen paja pidettiin akatemialla maskit naamalla ja vierailijamme Hursti oli etäyhteyksien päässä. Silti paja oli hyvin antoisa ja Hursti osasi etäilystä huolimatta pitää meille erittäin kattavan ja informatiivisen pajan aiheesta.  

Miksi tarinnallistaa? 

Kun haluat vaikuttaa johonkin asiaan, kerro tarina. Tarinat kiehtovat ja koukuttavat katsomaan, kuinka tarinassa käy. Ollessamme pieniä meille opetettiin tarinoilla muun muassa varovaisuutta, reiluutta ja periksiantamattomuutta. Sama mekanismi toimii näin vanhempanakin, koska tunteet auttavat meitä ankkuroimaan tietoa paremmin kuin kylmä faktalista ikinä. Olemme varsin huonoja muistamaan listoja, sepustuksia tai ylipäätänsä faktoja. Asiat jäävät paremmin mieleemme tarinan muotoon puettuna herättämiensä tunteiden ja muistiankkureiden kautta. Tarinoiden tarkoitus on synnyttää keskustelua, rakentaa luottamusta ja jättää muistijälkiä eli päästä ihmisten suojamuurien läpi ja paaluttaa haluttu vaikutus vastaanottajaan. (palveluna.fi) 

 

Avaimet tehokkaaseen tarinankerrontaan 

Hursti sanoi pajassamme, että hyvä bisnestarina koostuu yhteneväisyydestä, todenmukaisuudesta ja yhteydestä kuulijan arvoihin. Hursti painotti, että tarinallistamista pystytään hyödyntämään niin bisnestarinan luomisessa, pichauksessa kuin markkinoinnissa. Tarina on onnistunut, kun se koskettaa lukijaa. Kertomalla tarinan annat lukijalle mahdollisuuden kokemukseen, empatiaan, viihdyttävään hetkeen sekä mahdollisesti yhteyden ja samaistumisen tunteeseen. Tarinankerronta on vahva viestinnäntapa ja avaimet tehokkaaseen tarinankerrontaa olisikin:  

Kutsu – yleisö kuuntelemaan ja kuulemaan tarinasti 

Herätä – yleisön mielikuvitus (väritä, kuvaile)  

Vaikuta – Mikä on viestisi? Mikä pitää muuttua tarinasi jälkeen? 

 

Draaman kaari 

Tarinallistamisessa hyödynnetään draamallisen tarinankerronnan elementtejä. Asiakkaan tarinapolku rakennetaan noudattamaan elokuvasta ja teatterista tuttua draaman kaarta. Tarinan tulisi olla läsnä jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Parhaimmillaan tarina näkyy, tuntuu, maistuu, tuoksuu ja kuuluu. 

Hursti näytti meille visuaalisoiden draaman kaaren. Jotta itse pysyn kärryillä, päätin hahmotella draaman kaaren tähän, minkä loihdin canvalla, sekä käyttää esimerkkinä kaikille tunnettua tarinaa, kuin Punahilkka. Draaman kaaren Alku kohdassa esitellään tilanne, luodaan mahdollisuuteen empatialle ja asetetaan tavoite. Esimerkkinä Punahilkka sadussa kerrotaan, kuinka pieni punaiseen hilkkaan pukeutunut tyttö aikoo viedä sairaalle isoäidilleen ruokaa.  

Toiminta kohdassa puolestaan tapahtuu juonen kehittely, kuten ristiriita, jännite ja vastauksia tavoitteen saavuttamiseksi. Punahilkka -sadussa jännite ja ristiriita näkyvät, kun Punahilkan tie sairaan isoäidin luokse on vaarallinen ja hän törmää isoon pahaan suteen.  

Huippukohdassa ristiriidat purkautuvat ja tapahtumat saavat uuden käänteen. Esimerkkinä punahilkka sadussa iso paha susi hotkaisi suuhunsa isoäidin ja sekä punahilkan.  

Lopetuksessa katsoja saa tietää, miten päähenkilölle kävi. Punahilkka –satu loppuu, kun metsästäjä leikkaa suden mahan auki pelastaen Punahilkan ja isoäidin. 

 

Pichaus 

Pajan lopussa kävimme läpi myös pitchausta, ja mitä hyvä pitch pitää sisällään. Hursti aloitti sanomalla, että: “kerro tarina, älä listaa asioita, less is more”. Mielestäni tämä oli äärettömän hyvä vinkki, sillä kyseistä lainausta voi hyödyntää niin pitchin luomisessa, mutta myös yrityksen markkinoinnissa, sisällöntuottamisessa kuin bisnesidean luomisessa. Hyvän pitchin runko on: 

Ensin esitellään liiketoiminnan/palvelun pääkohdat, jonka jälkeen on tarkoitus herättää, miksi, mitä, miten ja kuka? Esitetään ongelma, siihen ratkaisu ja esitetään sen jälkeiset stepit.  

Pitchin pitäisi luoda kuulijoissa empatiaa ja herättää ajatuksia. Pitchin jälkeen kuulialla pitäisi Hurstin mukaan olla FOMO eli fiilis, että on jäämässä jostain paitsi, ellei tartu tähän tilanteeseen.  

 

Pohdintaan 

Esseetä kirjoittaessani opin, että itse markkinoinnista ja sisällöntuottamisesta kiinnostuneena, tarinallistamista pitäisi todella hyödyntää. Löysin paljon blogeja aiheesta sekä älyttömästi kirjoja, jota ajattelin lukea ja perehtyä syvimmen aiheeseen. Samalla huomasin, miksi pajavihkoon niitä muistiinpanoja kirjoitetaan; jotta niihin voi palata ja hyödyntää pajassa oppimia asioita! Eli vinkkinä kaikille: tehkää hyvät ja kattavat muistiinpanot aina tilanteessa kuin tilanteessa, niistä varmasti hyötyy myöhemmin! 

 

 

Lähteet: 

https://www.palveluna.fi/blogi/tarinan-voima-vaikuttamisessa 

https://www.grimmstories.com/fi/grimm_sadut/punahilkka 

https://peda.net/jao/lyseo/isac/solal/finnish/falih/draama/draaman-kaari/kdkl 

https://tarinakone.fi/tarinallistaminen/ 

Saawa Osk paja 

Toivo Hursti 

 

 

 

 

Kommentit
  • Pyry Paaso

    Hei Petra,

    Kiitos selkeästä esseestä. Tästä innostuneena taidan itsekin kaivaa jotkin vanhat paja muistiinpanot esiin ja palata hetkeksi niihin hetkiin.
    Itse huomasin tarinallistamisen hyödyn heti tässä esseessä, sillä punahilkan tuominen mukaan draaman kaaren vaiheisiin havainnollisti ja nostatti ahaa elämyksiä.
    Tarinallistamisesta puhutaan paljon ja on kiistaton fakta, että se on tärkeä osa viestintää. Välillä tosin tuntuu haastavalta, että miten sitä oikeasti osaa tarinallistaa asiat siten, että se välittyy kuulijallekin. Tosi hyvä pointtaus myös tuo kuulijalle FOMO:n synnyttäminen, aioin ainakin itse huomioda tämän asian seuraavaa pitchiä suunnitellessa.

    13.10.2022
Kommentoi