Tampere
27 May, Monday
26° C

Proakatemian esseepankki

Hyvä some, paha some



Kirjoittanut: Oona Orava - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ironisesti huomaan tämän esseen kirjoittamisen suunnitellun ajankohdan viivästyneen sen takia, että selaan TikTokia… Sosiaalinen media, on muuttanut radikaalisti tapaa, jolla ihmiset viettävät aikaansa ja vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Nykyään on yhä vaikeampi kuvitella elämää ilman TikTokia, Instagramia, Facebookia tai muita samanlaisia alustoja. Tämä digitaalinen vallankumous on tuonut mukanaan monia etuja, mutta se on myös synnyttänyt uuden ongelman: some-riippuvuuden.

Some-riippuvuus eli sosiaalisen median riippuvuus, tarkoittaa tilannetta, jossa yksilö käyttää sosiaalista mediaa tai muita digitaalisia viestintävälineitä liiallisesti ja pakonomaisesti, mikä vaikuttaa haitallisesti hänen päivittäiseen elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Some-riippuvuus ilmenee liiallisena ajankäyttönä sosiaalisessa mediassa, pakonomaisena tarpeena tarkistaa alustojen ilmoitukset ja jopa ahdistuksena ilman pääsyä sosiaalisen median alustoille. Tämä riippuvuus voi vaikuttaa haitallisesti sekä fyysiseen, että henkiseen terveyteen ja johtaa stressiin tai jopa masennukseen ja ahdistukseen. Lisäksi sosiaalisen median riippuvuuden on todettu olevan yhteydessä huonoon itsetuntoon, kun alustan riippuvainen käyttäjä vertaa itseään jatkuvasti muihin käyttäjiin. (Tanner, Radwan, Korhonen & Mustonen, 2020.)

Tutkimuksissa, joissa on tutkittu sosiaalisen median riippuvuuutta, on suuria eroja sen yleisyyden arvioissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa ne vaihtelevat 1,6 %:n ja  57 %:in välillä. Ilmiön laajuus on vasta hahmottumassa, ja arviointia vaikeuttavat erot tutkimusten otannoissa, menetelmissä ja tulosten tulkinnassa. Esimerkiksi käytettyjen mittareiden monimuotoisuus ja riippuvuuden kriteerien puute vaikuttavat arvioihin. Kaikki tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että ongelmallisen sosiaalisen median käytön esiintyvyys on merkittävää, ja se on todennäköisesti vain lisääntymässä. (Tanner, Radwan, Korhonen & Mustonen, 2020.)

Sosiaalisen median aiheuttama riippuvuus on herättänyt keskustelua vastuullisuudesta sosiaalisen median alalla. Vaikka ongelma on ollut jo kauan esillä, monet suuret teknologiayritykset ovat vasta viime aikoina alkaneet harkita käytäntöjä, jotka voivat vähentää riippuvuutta sekä muita haittoja.  Sosiaalisen median koukuttavuus ja käyttäjien sitoutuminen ovat suurille teknologiayrityksille taloudellisesti kannattavia. Yritysten osakkeenomistajat odottavat kasvua ja voittojen lisääntymistä, mikä asettaa paineita yrityksille pitää käyttäjämäärä ja sitoutuminen korkealla tasolla. Mitä kauemmin käyttäjä viettää aikaa alustalla, sitä enemmän mainostuloja yritys voi saada. Siksi yritykset suosivat toimenpiteitä, jotka lisäävät alustan koukuttavuutta.

Netflixin “Valvontakapitalismin vaarat” -dokumentti käsittelee tätä sosiaalisen median koukuttavuutta sekä muita digitaalisen vallankumouksen aiheuttamia huolenaiheita. Se tarkastelee, kuinka yritykset ja valtiot keräävät yhä enemmän tietoa kansalaisistaan ja kuluttajistaan sekä käyttävät tätä tietoa eri tarkoituksiin.  Sen mukaan ihmisten riippuvuus digitaalisista palveluista tekee heistä haavoittuvaisia valvonnalle ja manipulaatiolle. Dokumentin mukaan tämä niin sanottu digitaalinen manipulointi voi vaarantaa jopa demokraattiset prosessit, kun yritykset ja poliittiset toimijat käyttävät keräämäänsä dataa vaalien manipulointiin ja mielipiteiden muokkaamiseen. (Netflix, 2020.)

Ennen kaikkea valvontakapitalismi uhkaa yksityisyyttä, koska yritykset seuraavat jatkuvasti käyttäjiensä liikkeitä ja keräävät tietoa heistä ilman suostumusta. Tämä voi johtaa yksityisten tietojen vuotamiseen ja väärinkäyttöön. Suuret teknologiayritykset voivat hyödyntää valvontakapitalismia kilpailun vääristämiseen ja kilpailijoiden syrjäyttämiseen markkinoilta. Ylipäätään minkä tahansa alan hallitsevan aseman omaavat, suuret yritykset voivat hallita ja ohjata tietoja ja markkinoita entistä voimakkaammin (Netflix, 2020.)

Kolikolla on tietenkin aina myös kääntöpuoli ja niin on sosiaalisella mediallakin, sillä sillä on jo ollut useita positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksilöihin. Sosiaalinen media mahdollistaa helpon yhteydenpidon perheenjäsenten, ystävien ja tuttavien kanssa, riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Se mahdollistaa myös uusien ihmisten tapaamisen ja verkostoitumisen, mikä voi edistää sosiaalista hyvinvointia. Se tarjoaa kanavia uutisten ja tietojen jakamiseen nopeasti sekä laajasti. Se on auttanut tiedon levittämisessä ja tietoisuuden lisäämisessä tärkeistä asioista, kuten monista yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä. Se on myös kannustanut ihmisiä osallistumaan ja vaikuttamaan. Se tarjoaa paikan erilaisten yhteisöjen muodostamiseen ja vertaistuen saamiseen.

Sosiaalinen media tarjoaa alustan luovalle ilmaisulle, kuten valokuvien, videoiden, tekstien ja taiteen jakamiselle, mikä edistää taiteen ja kulttuurin monimuotoisuutta. Monille ihmisille sosiaalinen media on myös tärkeä osa henkilökohtaista brändäystä ja ammatillista verkostoitumista. Se voi auttaa ihmisiä rakentamaan ammatillisia suhteita, jakamaan osaamistaan ja löytämään jopa työpaikkoja. Yrityksille sosiaalinen media on hyödyllinen markkinointiin ja asiakassuhteiden ylläpitoon. Se voi olla tehokas tapa tavoittaa asiakkaita ja mainostaa tuotteita ja palveluita.


Hyvä vai paha some?

Sosiaalisen median ei voida sanoa olevan yksiselitteisesti paha tai hyvä, sillä siinä on molempia puolia. Mahdolliset haittavaikutukset on hyvä tiedostaa ja käyttää sitä harkiten. Se voi kuitenkin parhaimmillaan olla hyödyllinen työkalu, kun sitä käytetään oikein. Se voi kuitenkin myös aiheuttaa haittoja, jos siihen ei suhtaudu varauksella. Lähdekritiikki on sosiaalisessa mediassa erityisen tärkeää ja sen pitäisi mielestäni nykypäivänä olla jo oma oppiaineensa. Lähdekriittisyys auttaa tiedon analysoinnissa ja luotettavien lähteiden tunnistamisessa sekä estää väärien tietojen leviämistä. Se  voi myös auttaa  ymmärtämään, mistä tiedot tulevat ja kuinka ne voivat vaikuttaa ympäristöön ja esimerkiksi politiikkaan.

Lähteet:
Netflix. 2020. Valvontakapitalismin vaarat
Tanner, N. Radwan, R. Korhonen, H. & Mustonen, 2020. T. Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja someriippuvuus. Sosiaalipedagogiikan säätiö: Helsinki.
Somekatsaus.pdf (somerajaton.fi)

 

Kommentoi