Tampere
21 Apr, Sunday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Hiljaisuuden monimuotoisuus



Kirjoittanut: Jenna Viianen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Hyvä hiljaisuus
Outi Ampuja
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

”Hiljaisuus on uni, joka ruokkii viisautta” -Francis Bacon

 

Mitä hiljaisuus oikein on? Monelle hiljaisuus tarkoittaa äänetöntä tilaa tai tilannetta, toiselle voi tarkoittaa epämiellyttävää hetkeä, jolloin kenelläkään ei ole mitään sanottavaa. Toiset kokevat hiljaisuuden merkkinä rauhoittumisen ja ajattelun hetkestä. Toisille hiljaisuus merkitsee ulkopuolelle jäämistä. Joillekin hiljaisuus voi aiheuttaa pelkoa. Itselleni hiljaisuus merkitsee hetkeä, jolloin voin huokaista ja rentoutua, mutta myös keskittyä täysillä yhteen asiaan. Hiljaisuus voi myös olla voimakas ilmaisu, kuten esimerkiksi hiljainen protesti. Tällöin henkilö ei puhu, mutta ilmaisee mielipiteensä hiljaisuuden kautta. Tällainen protesti voi olla voimakas tapa ilmaista tunteitaan tai ajatuksiaan. Hiljaisuus on tärkeää monessa eri kontekstissa. Esimerkiksi meditaatiossa ja joogassa hiljaisuus on keskeinen osa harjoitusta. Se auttaa keskittymään hengitykseen ja kehon tuntemuksiin, ja voi auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta. Tästä voidaankin päätellä, että koemme hiljaisuuden hyvin monella eri tavalla.

 

Hiljaisuuden nelikenttä

 

Outi Ampuja määrittää hiljaisuutta kirjassaan ’Hyvä hiljaisuus’ seuraavasti ”Koska hiljaisuus ei tarkoita äänen puuttumista, on hiljaisuuden määritelmässä keskeistä se, millaisia ääniä kuulemme ja ajattelemme kuuluvan hiljaisuuteen.” Ampuja lähti tutkimaan hiljaisuutta SWOT-analyysin eli nelikenttä analyysin avulla. Tutkimusaineisoina hän käytti Suomalainen hiljaisuus keruukilpailuun osallistuneiden vastauksia. SWOT-analyysissä käsitellään vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lisäksi analyysiin kuuluu ulkoisen ja sisäisen ympäristön vaikutukset.

 

Vahvuutena Ampuja kuvaili mietiskelevää, syvällistä ajattelua edistävää hiljaisuutta. Hiljaisuus voi olla voimavara, jonka avulla voidaan kehittää kuin rauhoittaa mieltä. Hiljaisuudessa voimme ladata akkuja, olla luovia, auttaa jäsentämään ajatuksia ja tavoittaa mielenrauhaa. Koen hiljaisuuden olevan tärkeä varsinkin pitkän työ/koulupäivän jälkeen. Se on hetki, jolloin kaiken ajattelun voi laittaa hetkeksi tauolle ja antaa mielen levätä. Hiljaisuutta tarvitsen myös opiskeluun, jään helposti kuuntelemaan mitä ympärilläni tapahtuu, joka vaikuttaa keskittymiskykyyn. Esimerkiksi ”sanoitetun musiikin” kuuntelu opiskelun aikana on itselleni mahdotonta, koska jään kuuntelemaan kappaleiden sanoja ja tarkoitusta.

 

Heikkoutena Ampuja kuvaa ajattelua “vain haudassa on hiljaista”, jolla hän viittaa ahdistavaan hiljaisuuteen. Monille on varmasti tullut vastaan tilanteita, jossa hiljaisuus on aiheuttanut kiusaantumista esimerkiksi uusien ihmisten tapaamisessa. Minulla on pitkään ollut mielikuva, jos elämässä on paljon hiljaisia hetkiä, merkitsisi jonkin tason epäonnistumista. Ajattelin että koko ajan pitäisi olla matkalla johonkin, olla työntouhussa, opiskella, sosialisoitua vanhojen ja uusien ihmisten kanssa. Kuitenkin viime aikoina olen oppinut nauttimaan hiljaisuudesta ja pidän sitä hyvinkin tärkeänä asiana elämässä.

 

Hiljaisuuden mahdollisuutena Ampuja mainitsee luonnon, joka on hyväilevän lohduttava ja jossa vallitsee elvyttävä hiljaisuus. Luonto on elvyttävä sen luomien lempeiden, häiritsemättömien äänien vuoksi. Se miksi luonnosta puhutaan hiljaisena paikkana on, ettei siellä ei kuulu ihmisten tekemiä ääniä. Luonnon on tutkittu vähentävän stressiä ja laskevan verenpainetta, nimenomaisen hiljaisuuden ja rauhallisuuden ansiosta. (Tyrnäväinen ym. 2018) Ihmiset kokevat luonnon lisäksi tärkeinä hiljaisuuden kohteina kodin. Koti on jokaisen oma turvapaikka,

 

Uhkana Ampuja näkee kulttuuriset ja teknologiset äänet. Nykymaailmassa on paljon erilaisia koneiden aiheuttamia ääniä, liikenteen ääniä, musiikki. Nämä kaikki eivät ole haitallisia pienissä määrin, mutta jos niitä on jatkuvasti kovalla voimakkuudella, häiritsee se hiljaisuutta, sen kokemusta ja pitkällä aikavälillä myös terveyttä. Musiikki voi joillekin olla yksi osa hiljaisuutta, mutta häiritsevällä musiikilla tarkoitetaan lähinnä kovalla äänenvoimakkuudella toistettua musiikkia. Myös ihmisten puhe saattaa olla häiriöksi hiljaisuudelle. Esimerkiksi työpaikalla kovaan ääneen puhuvat työkaverit häiritsevät muita ja heille oikeutettua hiljaista työrauhaa.

 

Ampuja siteeraa kirjassaan myös Albert Einsteiniä, joka on sanonut muuttaessaan maaseudulle toipumaan sairaudestaan “Vasta täällä olen tajunnut, miten typerää elämää kaupungissa vietetään ja miten onnellinen ihminen voi olla hiljaisuudessaan ja yksinäisyydessään. myös ajattelun kannalta se on ihanaa”.

 

Olisikin hyvä, että tulevaisuudessakin osaisimme arvostaa hiljaisuutta ja sen monimuotoisuutta.

 

Lähteet;

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Kommentit
  • Helena Tahlo

    Rakastin esseessäsi sitaattia “Luonto on elvyttävä”, kuinka vain tuo lause saa minun mieleni palaavan kesäiseen järvimaisemaan, kun makaan laiturilla auringossa ja vesi liplattaa rantakiviin, kun pieni tuulenvire sitä liikuttaa. Luonto on yksi minulle tärkeimmistä asioista elämässäni, en ole patikoija tai eränkävijä, vaan enemmänkin metsäsamoaja. Nautin rauhallisesta kuljeskelusta, sisäistäen kaiken ympärilläni, lämmön, tuulenvireen, tuoksut ja äänet. Ja oi kuinka sielu lepääkin maalla, kun miljöössä linnut laulaa, metsähumisee, lehmät ammuu ja ilmassa tuoksuu kypsyvän viljan ja maan tuoksu, pienellä lannan vivahteella. Sitä en vaihtaisi mistään hinnasta.

    17.2.2023
Kommentoi