Tampere
21 May, Tuesday
15° C

Proakatemian esseepankki

HENKISEN JA FYYSISEN HYVINVOINNIN VAIKUTUS TYÖELÄMÄSSÄ JAKSAMISEEN



Kirjoittanut: Erika Niemi - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Esseen on kirjoittanut Empirian Sade Elo ja Erika Niemi

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi yksilön kykyyn jaksaa ja suoriutua työtehtävistään sekä arjestaan. Nykypäivänä yhteiskunta ja työelämä ovat entistä vaativampia, ja siksi näiden kahden hyvinvointimuodon ymmärtäminen ja niistä huolehtiminen ovat nousseet keskeiseen asemaan. Olemme Erikan kanssa puhuneet jaksamisesta ja uupumisesta, josta molemmat ovat kärsineet kuluvan vuoden aikana. Uupuminen vielä opiskellessa sai meidät pohtimaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä ja miksi ja miten niistä tulisikaan huolehtia sekä itse, että myös työnantajan tasolla.

Tässä esseessä tarkastellaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä työssä jaksamiseen sekä niiden välistä vuorovaikutusta.

Henkinen hyvinvointi

Henkinen hyvinvointi tarkoittaa mielen tasapainoa, tunteiden hallintaa ja psyykkistä vireyttä. Työssä jaksaminen edellyttää kykyä käsitellä stressiä, sietää paineita ja muutoksia. Henkisesti hyvinvoiva henkilö kykenee sopeutumaan haastaviin tilanteisiin ja säilyttämään positiivisen asenteen. Tämä vaikuttaa suoraan työn laatuun ja tuottavuuteen. Työssä viihtyvä henkilö kokee vähemmän uupumusta ja on luovempi sekä innovoivampi. Henkinen hyvinvointi edistää myös sosiaalista vuorovaikutusta ja tiimityötä, mikä on olennaista työtehtävien suorittamisessa. Henkinen hyvinvointi heijastuu suoraan yksilön itsevarmuuteen ja näin laaja-alaisesti kaikkeen mitä yksilö tekeekään.

Henkinen hyvinvointi on myös kokemusta omasta turvallisuudesta, tärkeydestä ja elämän mielekkyydestä sekä kyvystä kohdata vastoinkäymisiä ja selviytyä niistä. Mielen hyvinvointia edistävät hyvät ihmissuhteet, harrastukset ja työ, mutta tärkeää on muistaa kaiken kiireen keskellä nauttia elämästä ja joutenolosta. Mielen hyvinvointiin vaikuttaa myös fyysinen terveys. Mielen hyvinvoinnin kokemiseen tarvitaan myös vaikeita hetkiä ja vastoinkäymisiä. (Hailuoto, n.d.)

Mikäli työntekijä tai esimies ei voi henkisesti hyvin, se usein heijastuu työyhteisön muihin jäseniin ja ilmapiiriin työpaikalla. Asiat saattavat tuntua turhilta eikä motivaatiota tekemiseen löydy. Esiin saattaa tulla myös kärkkäitä kommentteja, lyhyttä pinnaa asioiden käsittelemiseen sekä tikittävä aikapommi- olo työyhteisön muille jäsenille. Muut työntekijät saattavat kokea olonsa ahdistuneeksi, jos tällaista aikapommia työyhteisössä joutuu varomaan tai mikäli päivittäin joutuu kuulemaan ikäviä kommentteja. Yhden työyhteisön jäsenen huono henkinen vointi siis aiheuttaa isompiakin ongelmia työyhteisössä laukaisten ikävien tapahtumien sarjan, jossa muut jäsenet joko joutuvat tai jättäytyvät sairaslomalle omien voimavarojen vuoksi.

Fyysinen hyvinvointi

Fyysisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön kokemusta omasta fyysisestä terveydestään, pystyvyydestään sekä arjessa jaksamisestaan (Tiedenaiset, n.d). Fyysinen hyvinvointi viittaakin terveelliseen elämäntapaan, johon kuuluu säännöllinen liikunta, ravitsemuksellisesti tasapainoinen ruokavalio ja riittävä uni. Nämä tekijät ovat suoraan yhteydessä energiatasoon ja fyysiseen kuntoon. Hyvinvoiva keho tukee tehokasta työskentelyä ja auttaa ylläpitämään keskittymiskykyä. Fyysisesti terveelliset elämäntavat vähentävät sairauspoissaoloja ja lisäävät vastustuskykyä. Fyysinen hyvinvointi edistää positiivista kehonkuvaa ja itsetuntoa. Terveelliset elämäntavat voivat tukea myönteistä suhtautumista omaan kehoon. (Op.fi, n.d.)

.

Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitys

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat tiiviisti toisiinsa kytkettyjä, kuten voimme päätellä edellä olevista kuvauksista. Esimerkiksi pitkittyvä stressi voi vaikuttaa negatiivisesti sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Stressi voi johtaa univaikeuksiin, lihaskireyksiin sekä keskittymisvaikeuksiin, mikä puolestaan vaikuttaa työssä suoriutumiseen sekä sosiaalisiin kanssakäymisiin. Toisaalta huono fyysinen kunto voi lisätä uupumuksen riskiä ja heikentää henkistä vireyttä. Yhdessä henkinen ja fyysinen hyvinvointi vaikuttavat siihen, miten yksilö kokee elämänsä laadun. Tasapainoinen huomio molempiin voi parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, auttaa torjumaan uupumusta ja mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen työhön, perhe-elämään ja harrastuksiin. On tärkeää ymmärtää, että nämä kaksi hyvinvoinnin muotoa ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa, ja niiden ylläpitäminen vaatii kokonaisvaltaista huolenpitoa omasta terveydestä.

Yleensä fyysisen hyvinvoinnin kulmakiviä eli unta, terveellistä ruokavaliota sekä liikuntaa pidetään itsestäänselvyyksinä, kun puhutaan asioista, jotka edistävät hyvää oloa ja terveyttä. Usein nämä ovat kuitenkin ne asiat, joista ihmiset alkavat lipsua stressaavassa ja kuormittavassa elämäntilanteessa tai väsyneenä. Ihmiset siis usein ajautuvat tahattomaan oravanpyörään eivätkä ymmärrä fyysisen hyvinvoinnin merkitystä henkisessä hyvinvoinnissa, ja mitkä ovat usein ne helpoimmat ensiaskeleet henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi, uupuminen ja henkinen huono-olo kasvaa, kun voimavaroja ei tunnu riittävän fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoon.

Reipas ei näytä uupumusta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka neljäs työikäinen suomalainen on kokenut uransa aikana työuupumusta. Eikä ihmekään, sillä erityisesti tieto- ja asiantuntijatyön vaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti niistä ajoista, jolloin kellokortti leimattiin sisään yhdeksältä ja ulos tasan viideltä. (If.fi, n.d.) On totta, että työnvaatimukset ovat nykypäivänä paljon isommat ja haastavammat kuin ennen, mutta mielestämme se ei yksinään selitä uupumista työssä tai fyysisen hyvinvoinnin laiminlyömistä.

”Sitoutunut ja vastuullinen työntekijä ei aina osaa sanoa ei, vaan priorisoi usein työn oman hyvinvointinsa edelle. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä tehottomampia työtunnit ovat” (Digiterveys.fi, n.d). ”Erityisesti esimiehet ovat työssä jaksamisen kannalta avainasemassa: he kuormittuvat eniten, tekevät stressaantuneina huonompia päätöksiä ja levittävät pahimmassa tapauksessa huonoa ilmapiiriä myös alaisiinsa. Näin vaikutukset kertautuvat nopeasti ja seuraukset näkyvät monella osa-alueella: esimerkiksi työviihtyvyyden heikentymisenä, työtehon laskuna ja poissaolojen lisääntymisenä (Digiterveys.fi, n.d).

Koko yhteiskunta on ajautunut kiireen ja suorittamisen tuntuun ja yksilöiden omien voimavarojen kuuntelu saattaa syystä tai toisesta jäädä taka-alalle. Hyvistä työpaikoista on kovaa kilpailua ja yhteiskunta elää eräänlaisessa ”suoritusmoodissa”, jolloin omista voimavaroista huolehtiminen jää. Lisäksi muuttunut ruokakulttuuri ja pikaruokaravintoloiden nopea lisääntyminen edistävät fyysiseen hyvinvointiin huonoa panostamista. Pitkien ja raskaiden työpäivien jälkeen noutoruoka ja rennosti ottaminen sohvalla televisiota katselleen saattaa usealle luoda valheellista mielikuvaa siitä, että se olisi parempi keino palautumiseen kuin esimerkiksi kävelylenkki tai kuntosalilla käynti.

Yksilöillä saattaa myös olla vaikeuksia tunnistaa oma uupumisen ja väsymyksen tilansa. Kun pitkäkestoinen ”positiivinen stressi”, eli kenties mielekäs työ tai hyvällä tavalla kiireinen arki jatkuu pitkän aikaa, luo se myös kuormitusta, vaikka se ei siltä tuntuisikaan. Reipas ei näytä uupumista. Toisilla ihmisillä uupuminen saattaa piillä kaiken suorittamisen alla ja ennen kuin tulee loma tai pysähdyksen hetki, ei uupumisen tasoa ymmärrä. Kivikasa ikään kuin vyöryy kerralla päälle ja kunnolla ja uupumisesta selviäminen saattaa kestää paljon kauemmin, kuin näkyvästi oirehtivilla. Asetelma on siitäkin hieman epäreilu, että näitä reippaita ja iloisia ei ulkopuolelta nähdä tai uskota uupuneiksi – hehän jaksavat hymyillä ja nauraa ja olla menossa mukana, ja oman uupumisen ääneen sanoittaminen saattaa saada aikaan selittelyn tai todistelun kierteen, joka pahimmassa tapauksessa voi vain pahentaa omaa henkistä huonoa oloa. Tässä toki voi myös ajatella yksilön omaa tunnesäätelykykyä sekä tunnetaitoja. Mikäli omalle huonolle ololle on selittävä tekijä, eikä se johdu työpaikasta tai muusta, on kaikkien kannalta parempi ainakin yrittää sanoittaa paha olo, eikä vain silmittömästi purkaa sitä muihin ilman selitystä.

Keinoja edistää työntekijöiden hyvinvointia

Sairauslomat aiheuttavat suuria kustannuksia yrityksille, mutta niitä on mahdollista vähentää tehokkaasti ennalta.

Suomalainen työntekijä on sairauden takia poissa töistä keskimäärin 5-7 päivää vuodessa. Sairauspoissaolot kuormittavat yrittäjiä ja aiheuttavat ongelmia etenkin pk-yrityksille. Yhden ihmisen sairauspoissaolo voi halvaannuttaa koko yrityksen toiminnan. Kustannuksia ei kuitenkaan yleensä ajatella silloin, kun asiat ovat hyvin (Op.fi, n.d). Osa sairauspoissaoloista johtuu heikosta johtamisesta, kun esimiesten ei koeta välittävän, eivätkä työyhteisön rakenteet ja toimintatavat ole tasapuoliset. Ennakoiva toiminta ja aktiivinen kehittäminen vähentävät sairauspoissaoloja. Osa henkilöstöstä reagoi ja jää helpommin pois, kun koetaan, että se on mahdollista. Osa taas tekee pitkää päivää ja päätyy poissaoloihin kuormituksen vuoksi (Op.fi, n.d).

Työnantajien ja organisaatioiden rooli on keskeinen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemisessa. Työpaikan ilmapiirin parantaminen, työkuormituksen hallinta ja työntekijöiden kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin ovat kaikki keinoja, joilla voidaan edistää työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tässä on joitakin toimenpiteitä, joita työnantaja voi toteuttaa parantaakseen työntekijöiden työssä viihtyvyyttä sekä hyvinvointia:

Työympäristön parantaminen: Ergonomisten työkalujen ja kalusteiden tarjoaminen, jotka tukevat oikeaa työasentoa ja vähentävät fyysistä kuormitusta. Lisäksi työtilojen viihtyisyyteen ja luonnonvalon hyödyntämiseen panostaminen ovat merkityksellisiä tekijöitä, jotka voivat parantaa mielialaa ja vähentää stressiä.

Liikunnan edistäminen: Työnantajat voivat tarjota liikunta- ja kuntosalimahdollisuuksia tai tukea liikuntaseteleiden muodossa. Jotkut työyhteisöt järjestävät esimerkiksi liikuntaryhmiä tai haasteita, jotka kannustavat työntekijöitä liikkumaan säännöllisesti sekä pitkäaikaisesti.

Joustavuuden tukeminen: Entistä enemmän työpaikoilla aletaan ymmärtämään työnkuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja joillekin esim. etätyömahdollisuus on suuri askel jaksamiseen. Joustava työaika ja etätyön mahdollisuus voivatkin auttaa työntekijöitä tasapainottamaan työn ja yksityiselämän tarpeita sekä omia voimavaroja.

Stressinhallinta ja mielenterveys: Työpaikoilla voidaan järjestää työpajoja ja koulutuksia stressinhallinnasta, tunneälystä ja mielenterveydestä. Työntekijöille tulisi myös tarjota helppo pääsy ammattilaisapuun, kuten työterveyshuollon tai psykologin palveluihin.

Taukojen tukeminen: Työntekijöiden taukojen pitämiseen kannustaminen sekä kenties keskellä päivää tapahtuvat liikuntatauot ja tilat voivat olla merkittävässä roolissa työn tehokkuuden kanssa.

Ravitsemuksen tukeminen: Taukotiloissa tulisi tarjoilla terveellisiä välipaloja runsaasti sokeria ja hiilihydraattia sisältävien purtavien sijaan.

Työkuorman hallinta: Työntekijän tulisi varmistaa, että työtehtävät ja vastuut ovat realistisia ja järkevässä suhteessa työntekijän taitoihin ja resursseihin. Myös riittävällä perehdytyksellä on suuri vaikutus, miten kuormittavilta työtehtävät tuntuvat.

Kommunikaatio ja avoimuus: Työpaikalle tulisi luoda avoin ilmapiiri, jossa työntekijät voivat ilmaista huolensa ja tarpeensa ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Palautteiden kuuntelu sekä niihin reagoiminen on tärkeää esimiestasolla.

Koulutus ja ammatillinen kehitys: Työntekijöille mahdollisuuksien tarjoaminen jatkuvaan oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Tämä voi lisätä työntekijöiden motivaatiota ja tyytyväisyyttä.

Tunnustus ja palkitseminen: Kenties yksi helpoimmin toteutettavista asioista työpaikoilla on arvostuksen näyttämisen lisääminen. Työntekijöitä tulee arvostaa ja tunnustaa heidän saavutuksiaan.

Työnantaja voi edistää työntekijöidensä henkistä ja fyysistä hyvinvointia siis usealla tavalla tarjoamalla terveellisen ja ymmärtävän työympäristön, tukemalla liikuntaa ja joustavuutta, tarjoamalla resursseja stressinhallintaan ja mielenterveyteen sekä huolehtimalla realistisesta työkuormasta ja avoimesta viestinnästä. Tällaiset toimenpiteet voivat parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä, motivaatiota ja tuottavuutta, samalla kun ne vähentävät uupumuksen riskiä ja sairauspoissaoloja.

Työssä jaksamisen liikennevalot

Yhtä lailla, kuin työssä jaksamisen tukeminen niin henkisesti kuin fyysisesti on työnantajan vastuulla, on se myös työntekijän itse huolehdittava asia. Kuten aiemmassa kappaleessa esitimme, nykyajan yhteiskunta ajaa ”valheelliseen” palautumiseen ja työntekijät eivät välttämättä osaa priorisoida elämänsä merkityksellisiä asioita esimerkiksi työpaikan menettämisen pelossa. Tietoisuus omista tarpeista ja kyvystä asettaa rajat ovat avainasemassa (Op.fi, n.d). Jos haluat huolehtia työssä jaksamisestasi, mieti mikä on sinun tehtävälistasi kärjessä. Toisin sanoen: koetko, että työtehtävien loppuun vieminen ja suorittaminen menee kaiken edelle? Hienoa – se kertoo sinun omistautumisesta työllesi. Muista kuitenkin, että jos jätät itsesi huolehtimisen ja oman hyvinvointisi prioriteettilistalta pois, kärsivät myös kaikki muut tehtävät, mikä ei missään nimessä ole pitkällä tai edes keskipitkällä tähtäimellä työnantajasikaan etu! (Lifted, n.d.)

Mieli – nettisivu on jakanut ilmaiseksi ladattavan julisteen, jonka voi ripustaa esimerkiksi työpaikan seinälle. Liikennevalot -juliste muistuttaa seuraamaan ja kuuntelemaan omaa kehoa ja huomioimaan sen varoitusvaloja ja tarvittaessa pysähtymään vetämään henkeä. (Mieli, n.d.)

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/tyossa-jaksamisen-liikennevalot/

Liikennevalot muistuttavat seuraamaan omia tuntemuksiasi, huomioimaan varoitusvaloja, ennakoimaan vaaran paikat ja laittaa sinut tarvittaessa pysähtymään vetämään henkeä. Kun auton kojelaudassa syttyy punainen varoitusvalo, pysähdyt tankkaamaan tai täyttämään pissapojan tai tilaat huollon. Jos jätät varoitusvalot huomioimatta, tiedät, että autosi vahingoittuu ja jossain vaiheessa matka tyssää, kun auto ei liikahdakaan.

Samalla tavalla kehosi varoittelee, kun tarvitsee huoltoa. Tiedät myös, että on vaarallista rynnätä risteykseen punaisen valon palaessa. (Mieli, n.d.)

Lopetus

Yhteenvetona voidaan todeta, että henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat kriittisiä tekijöitä työssä jaksamisessa. Ne vaikuttavat suoraan työn laatuun, tuottavuuteen ja työyhteisön ilmapiiriin. Tasapainoinen yhdistelmä henkistä ja fyysistä hyvinvointia mahdollistaa yksilön paremman kyvyn selviytyä haasteista ja nauttia työelämästä pitkällä aikavälillä sekä tuo nautintoa isommalla skaalalla koko elämään.

Erityisesti yrittäjyyttä opiskellessa ja näin uupumisesta kärsineenä olemme ymmärtäneet kuinka iso merkitys oman henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämisellä onkaan. Meitä tuli vastaan mainos Facebookissa Suomen Yrittäjiltä, jossa aiheeseen osuvasti sanottiin, että ”on totta, että yrittäjyys ei aina ole uravalinnoista helpoin. Moni painaa pitkää päivää, ja loma on usein vain outo nelikirjaiminen sana. Mutta vastuun mukana tulee vapaus. ja se on osa sitä paloa, mikä tekee ihmisestä yrittäjän. Muista pitää huoli myös itsestäsi.” (Suomen Yrittäjät)

Onkin siis hyvä oppia sekä yrittäjänä, että kenties tulevaisuuden työnantajana antamaan suurta painoarvoa työn- ja vapaa-ajan erottamiselle, tukitoimia fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiselle sekä itsensä kuuntelulle jaksamisen suhteen, ennen kuin on liian myöhäistä ja palautuminen aiheuttaa suurempia ongelmia.

Lähteet:

Hailuodon kunta, N.d. Henkinen hyvinvointi. Blogiteksti. Viitattu 17.8.2023

Kommentoi