Tampere
25 May, Saturday
18° C

Proakatemian esseepankki

Hajauttaminen luo turvaa



Kirjoittanut: Tuomas Santala - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Hajauta tai hajoa
Jukka Oksaharju
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Hajauttaminen luo turvaa

 

Yksilöessee – 2ep

 

Johdanto

Kaikki sijoittajat ovat tietoisia hajauttamisen hyödyistä. Kuitenkin todella monet sijoittajat tekevät konkreettisia toimia hajauttaakseen omistuksiaan vasta kun on myöhäistä. Kun kaikki menee hyvin, ei osata ajatella tulevia mahdollisia huonompia aikoja. Tämä on ihmiselle normaalia. Tätä ilmiötä Daniel Kahneman kutsuu WYSIATI:ksi. WYSIATI on lyhenne lauseesta what you see is all there is (Kahneman 2014, 58). Hajauttamisen tekemättä jättäminen voi tulla kalliiksi erilaisissa pörssiin negatiivisesti vaikuttavissa tilanteissa, kuten esimerkiksi Korona-viruksen aikaansaaman epävarmuuden aikana tai Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen takia. Tämänkaltaisia tilanteita on lähestulkoon mahdotonta ennustaa. Sen takia omien sijoitusten hajauttaminen kannattaakin aloittaa niin pian kuin mahdollista, ei silloin kuin huomaa sen olevan tarpeellista.

Hajauttamisen käytännön tyyli voi vaihdella paljonkin oman sijoitustyylin mukaan. Pörssiosakkeisiin sijoittava kasvusijoittaja voi joutua todella kovaan pinteeseen, jos sijoitussalkku painottuu liikaa tietylle sektorille. Sektori voi tässä tapauksessa tarkoittaa esimerkiksi maantieteellistä tai toimialakohtaista sektoria. Pitkäjänteisellä kustannustehokkuutta arvostavalla indeksisijoittajalla salkku on usein kohtalaisen hyvin hajautettu jo pelkästään indeksirahastojen takia, mutta pitkäjänteinen sijoittaja ei välitä kovistakaan laskuista, vaan merkitsevää on kymmenien vuosien aikana tapahtuva todennäköinen säännöllinen kurssinousu.

 

Portfolioteoria

Modernin portfolioteorian avulla sijoittaja pyrkii saamaan mahdollisimman suuren tuotto-odotuksen mahdollisimman alhaisella riskillä. Modernin portfolioteorian isän Harry Markovitzin tutkimusten mukaan ideaali osakesalkku koostuu osakkeista, joiden osakekurssin korrelaatio keskenään on mahdollisimman pieni. Ideana tässä on se, että jonkun osakkeen mahdollista kurssilaskua kompensoidaan jonkun toisen osakkeen kurssinousulla. Markovitzin tutkimuksista selvisi myös mielenkiintoinen havainto siitä, että yksikään sijoittaja ei voi saavuttaa pitkällä aikavälillä keskimääräistä korkeampaa tuottoa, jos ei ota keskimääräistä korkeampaa riskiä. (Oksaharju 2013, 21-22)

Moderni portfolioteoria saattaa johtaa oudolta kuulostavaan tilanteeseen, jossa suuren riskin omaava osake saattaa laskea koko sijoitussalkun riskiä.

 

Miten hajauttaa?

Ensimmäinen hyvä hajautuksen keino on maantieteellinen hajauttaminen. Esimerkiksi Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen seurauksena Euroopassa pörssit reagoivat paljon voimakkaammin tapahtuneeseen, kuin Yhdysvalloissa, jossa sota ei todennäköisesti muuta paikallisten yritysten liiketoimintaa tai kannattavuutta. Koronan aikana taas lähes jokaisen osakkeen kurssi laski hetkellisesti. Nopeasti kuitenkin Viruksen aiheuttamien ensimmäisten säikähdysten jälkeen mm. lääkefirmojen osakkeet nousivat huomattavasti. Myös erilaiset teknologiafirmat saivat kovaa buustia osakekursseihinsa, kun ihmiset jäivät etätöihin. Eniten koronapandemiasta kärsi mm. matkailuala.

Esimerkeistä huomaa, että epävarmuus on myrkkyä taloudelle ja osakemarkkinoille. Epävarmuutta ei voi ennustaa, joten tarvittavat riskienhallintatoimet on tehtävä hyvissä ajoin. Mieluiten sellaisena aikana, kun epävarmuutta ei ole ilmassa. Esimerkeistä huomaa myös sen, että niin maantieteellinen kuin toimialakohtainenkin hajauttaminen kannattaa. Muita hajautuskeinoja ovat esimerkiksi eri kokoluokan yhtiöihin hajauttaminen, eri velkaisuusasteen omaaviin yhtiöihin hajauttaminen, ajallinen hajauttaminen ja eri suhdannesyklin omaaviin yhtiöihin hajauttaminen.

 

Hajauttaminen sijoitusmaailman ulkopuolella

Omaisuuden hajauttaminen ei ole kannattavaa ainoastaan sijoittajille. Monille suomalaisperheille hajauttaminen ei ole mahdollista, vaikka portfolioteorian isä Markovitz säikähtäisikin kuullessaan, että perheen omaisuudesta 90% on kiinni asunnossa. Hyvin harva ajattelee asuntoa ostaessaan, että tuleeko asunnollani olemaan omassa portfoliossani liian suuri painoarvo muuhun omaisuuteen verrattuna. Tämähän ei haittaa niin kauan, kun asunnon hinta pysyy ennallaan. Mutta on monia vaikeasti ennustettavia tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa asunnon hintaan negatiivisesti. Esimerkiksi sota. Asunnon seinät eivät ole minkään arvoisia sota-alueella tai sellaisella alueella, jonne kukaan ei halua muuttaa. Tämänkaltaisiin asioihin tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi asuntoa ostaessa. Sanonta köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, soveltuu mielestäni tähän tilanteeseen yhtä hyvin. Köyhällä ei ole varaa olla hajauttamatta. Kannattavaan ja vastuulliseen taloudenpitoon vaaditaan hajauttamista.

 

Yhteenveto

Hajauttaminen on asia, jota jokaisen ihmisen tulee miettiä. Olit sitten sijoittaja tai et. Riskienhallinta kuuluu jokaiselle, joka haluaa varmistaa taloudellisen vakauden ja menestymisen. Riskienhallintaa ei voi jättää tilanteeseen, jossa riskit ovat jo realisoituneet, vaan niitä pitää luonnollisesti pyrkiä ennakoimaan. Voi tietysti olla, että epävarmuutta aiheuttavia tapahtumia ei enää tule ja hajauttaminen on riskien välttelyn kannalta turhaa, mutta siitä ei ikinä voi olla varma. Mieluummin suojassa hyvälläkin säällä, kun suojatta huonolla.

 

Lähteet

Kahneman, D. 2011. Thinking Fast and Slow. Terra Cognita Oy.

Oksaharju, J. 2012. Hajauta tai hajoa. Hansaprint Oy.

22-vuotias yrittäjänalku.

Kommentoi