Tampere
26 May, Sunday
16° C

Proakatemian esseepankki

Fifa ja Qatarin MM-kisat – Urheilu politiikan välineenä



Kirjoittanut: Eemi Mäenpää - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
FIFA uncovered
Daniel Gordon
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Tämän esseen on kirjoittanut Eemi Mäenpää, Marko Nevala sekä Ville Leino

 

Johdanto

 

Tässä esseessä käsittelemme FIFA:n korruptiota, Qatarin jalkapallon MM-kisoja ja niihin liittyviä epäkohtia, boikotointia ja näiden ongelmallisuutta. Haluamme haastaa lukijaa ajattelemaan MM-kisojen merkityksellisyyttä muutenkin kuin urheilumielessä ja korruption vaikutusta jopa maiden ulkopolitiikassa. Urheilua ajatellaan monesti arkisessa elämässä vain pelinä tai leikkinä, mutta nykypäivän urheilun näkyvyys ja sen tuomat rahasummat ovat vaikuttavuudeltaan paljon muuta kuin vain joukko ihmisiä juoksemassa pallon perässä. Näkyvimmillään urheilun vaikutus näkyykin jalkapallon MM-kisojen aikaan, koska kyseessä on maailman suurin urheilutapahtuma. Tällä hetkellä se urheilutapahtuma pidetään Qatarissa. Pienessä maassa, joka on kerralla lävähtänyt maailman valokeilaan.

 

Fifan korruptio

Kansainvälinen jalkapalloliitto tunnetaan nimellä FIFA, joka tulee sanoista Federation Internationale de Football Association. Ensimmäiset jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut FIFA on järjestänyt Uruguayssa 1930, joten organisaation historia on pitkä. Korruptiosta voidaan kuitenkin alkaa puhumaan vasta kun isot rahat tulivat kuvioihin. FIFA Uncovered – dokumentissa rakenteellisten ongelmien kerrotaan lähteneen muotoutumaan, kun FIFA:n johtoon astui brasilialainen liikemies Joao Havelange. FIFA:n toimintaa johtaa puheenjohtaja, jonka oikeana kätenä toimii pääsihteeri. Isoimmat päätökset muun muassa MM-kisojen järjestäjästä tekee kuitenkin FIFA:n hallitus (FIFA Executive Commitee), johon kuului ennen vuoden 2016 uudistusta noin 20 maajoukkuejalkapallon vaikutusvaltaisinta jäsentä. (Daniel Gordon, 2022.)

Suurimpia muutoksia organisaation kannalta oli brasilialainen Joao Havelange, joka valittiin FIFA:n uudeksi puheenjohtajaksi vuonna 1974. Joao Havelange oli brasilialainen teollisuuspohatta, jolla ei ollut aikaisempaa tarttumapintaa jalkapalloon, kun taas aikaisempi puheenjohtaja oli pitkäaikainen englantilainen jalkapallovaikuttaja ja tuomari Stanley Rous. FIFA Uncovered – dokumentissa kerrotaan kuinka Joao Havelange on ymmärtänyt pääsevänsä FIFA:n presidentin virkaan ostamalla ääniä. Hän on FIFA – Uncovered dokumentin mukaan jakanut ”ruskeita kirjekuoria” ja näin ostanut uskollisuutta FIFA:n sisällä. Joao Havelange halusi viedä FIFA:n enemmän kaupalliseen suuntaan ja uskoi sen taloudelliseen potentiaaliin. Hän valitsi oikeaksi kädekseen eli pääsihteeriksi Sepp Blatterin heti puheenjohtaja pestinsä alkuaikoina. (Daniel Gordon, 2022.)

Jalkapallo oli jo pitkään ollut maailman seuratuin ja harrastetuin urheilulaji, mutta FIFA:n toiminta ei tuottanut tarpeeksi kassavirtaa lajin kehittämisen kannalta tärkeiden projektien toteuttamiseksi. Organisaatio ei osannut hyödyntää jalkapallon MM-kisojen täyttä potentiaalia. Oli kuitenkin jo kehitetty tapoja kasvattaa jalkapallon suosiota, muun muassa panostamalla nuorten jalkapallotoimintaan, mutta rahaa näihin projekteihin ei juuri ollut käytettävissä. (Daniel Gordon, 2022.)

Dokumentissa mainitaan ensimmäinen merkittävä sponsoridiili FIFA:lle, joka oli sopimus Coca Colan kanssa. Sponsorisopimuksen tavoite oli saada kerättyä resursseja nuorten jalkapallon kehittämiseen. Nopeasti tämän jälkeen jalkapallon MM-kisoissa alettiin myös huomata, kuinka uusi television aikakausi toi MM-kisoille täysin eriluokan näkyvyyden kuin aikaisemmin. Uskomaton seuraamisen lisääntyminen avasi täysin uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan saralla. (Daniel Gordon, 2022.)

Ensimmäinen, joka näki jalkapallon kaupallisen potentiaalin, oli Adidaksen omistaja Horst Dassler, joka on Adidaksen perustajan Adolf Dasslerin poika. Horst Dassler tunnetaankin nykyisen urheilun sponsorikulttuurin isänä. Horst Dassler oli ensimmäisiä, joka ymmärsi jalkapallo MM-kisojen arvon ja halusi ostaa kaikki mediaoikeudet kisoihin. Horst Dassler varmisti mediaoikeuksien myynnin itselleen sopimuksilla, joissa FIFA:n puheenjohtaja sai tuntuvat bonukset oikeuksien myynnistä. FIFA:n äkillinen rikastuminen mediaoikeuksien ja sponsoritoiminnan kautta oli varmasti suurimpia syitä korruption rakentumisen takana. (Daniel Gordon, 2022.)

Lopulta Joao Havelangen kohtaloksi koitunut lipsahdus tapahtui, kun Dasslerin kautta suoraan Joao Havelangelle tilille matkalla ollut 1,2 miljoonan euron maksu menikin vahingossa FIFA:n tilille. Tämä korjattiin, mutta Sepp Blatter ymmärsi tämän mahdollistavan oman nousunsa Fifan puheenjohtajan paikalle, kun sopiva hetki koittaa. Dokumentissa kerrotaan kuinka Blatter väitetysti käytti 1,2 miljoonan vahinkoa tapana saada Joao Havelange astumaan sivuun puheenjohtajan paikalta. (Daniel Gordon, 2022.)

Blatterin aikakausi 1998–2015

Sepp Blatter oli 40 vuotta FIFA:n palkkalistoilla ja hän on ollut mukana rakentamassa organisaatiota nykyiseen kokoonsa. Puheenjohtajana Blatter toimi 1998–2015 kunnes itse useiden kohujen jälkeen irtisanoutui puheenjohtajan tehtävästä. FIFA:n puheenjohtajan asema on uskomattoman vaikutusvaltainen rooli, koska FIFA järjestää maailman suurinta urheilutapahtumaa. Tapahtuma siirtää 4 vuoden välein koko maailman katseen kisat järjestävään maahan. Dokumentissa afrikkalaiset jalkapallojohtajat kertovat kuinka, Etelä-Afrikan MM-kisojen kerrotaan tuoneen koko Afrikan maailmankartalle. Jalkapallokisat ovat niin merkittävä tapahtuma, että kisaisännyyttä hakiessa maat ovat valmiita tekemään lähes mitä tahansa saadakseen kisat omaan maahansa. (Daniel Gordon, 2022.)

Dokumentti paljastaa kuinka FIFA:n korruptio on levinnyt laajalti organisaatioon ja korruptio peliä pelataan politiikan korkeimmilla asteilla. Dokumentissa kerrotaan, kuinka Qatarin kisoja äänestäessä Ranskan silloinen presidentti Nicolas Sarkozy ilmoitti UEFA:n puheenjohtajalle Michel Platinille, että Ranskan parhaaksi olisi äänestää Qatarille jalkapallon MM-kisoja. Pian äänestyksen jälkeen Qatarin ja Ranskan välinen yhteistyö läheni ja Qatar osti yhden maailman suurimmista jalkapalloseuroista, ranskalaisen PSG:n, qatarilainen televisioyhtiö osti ranskan jalkapalloliigan televisio-oikeudet, sekä lisäksi Qatar osti mittavan määrän ranskalaisia lentokoneita ja hävittäjiä. FIFA:n MM-kisat tuntuvat olevan politiikan väline, jota käytetään korkeimmilla politiikan tasoilla. (Daniel Gordon, 2022.)

Jalkapallon MM-kisat 2018 ja 2022

Vuonna 2008 Fifa päätti, että vuosien 2018 ja 2022 jalkapallon MM-kisajärjestäjät valittaisiin vuoden 2010 joulukuussa järjestetyssä valintatilaisuudessa. Oli poikkeuksellista, että kahdet kisat päätettäisiin samaan aikaan varsinkin, kun FIFA oli jo tähän aikaan syvällä korruptio syytöksiensä kanssa. (Daniel Gordon, 2022.)

Vuoden 2018 kisojen äänestyksessä olivat Venäjä ja Englanti, näistä jälkimmäinen oli selkeä ennakkosuosikki, mutta yllättäen kisoja isännöimään valittiinkin Venäjä. Englannin jalkapallokulttuuri ja jo olemassa olevat puitteet pitivät olla ylivoimainen etu kisaisäntää valittaessa, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Vuoden 2022 kisojen haussa Yhdysvallat antoivat puolestaan ylivoimaisen tarjouksen kisojen isännöinnistä, mutta pieni Qatar valittiin FIFA:n hallituksen päätöksellä järjestämään 2022 MM-kisoja. Yhdysvaltojen palloliitto kuuluu osaksi CONCACAF liittoa, joka on Pohjois-Amerikan, Keski-Amerikan ja Karibian alueen jalkapalloliitto. Edes CONCACAF:n puheenjohtajana toiminut Jack Warner ei äänestänyt omalle liitolleen jalkapallon MM-kisoja vaan äänesti tiettävästi Qatarille kisoja. (Daniel Gordon, 2022.)

Vuoden 2010 valintatilaisuuden aikana FIFA:n hallituksessa olleista vain muutama on selvinnyt kokonaan ilman korruptio syytöksiä tai tuomioita. FIFA:n korruptiosta kertova dokumentti – Fifa uncovered, luo karua kuvaa siitä, kuinka pitkään korruptio on ollut merkittävässä osassa FIFA:n päätöksen tekoa. Dokumentin katsomista voi suositella kaikille, oli sitten kiinnostunut jalkapallosta ja sen kulisseista tai ei.

Ongelmat Qatarissa

Qatarin valinta vuoden 2022 MM-kisaisännäksi herätti heti julkistuksen jälkeen paljon kritiikkiä ja vastarintaa, eikä pelkästään korruptioepäilyjen vuoksi. Jo pelkästään Qatarin olosuhteet saivat aikaan kysymysmerkkejä. Qatarissa kesäisin on yleistä, että lämpötila nousee yli 40 celsiusasteeseen (Wikipedia, 2022) ja tästä syystä kisat pidetäänkin marras-joulukuun aikana, vaikka läpi historian MM-kisat ovat pelattua kesällä. Silti Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpötila Qatarissa on kisojen aikaan 25–30 celsiusastetta. Tästä syystä keli pelaamiselle ei ole täysin optimi. Toki Qatar on myös panostanut stadionien ilmastointiin ennennäkemättömällä tavalla. Stadioneille on rakennettu suuri ilmastointijärjestelmä, joka pitää lämpötilan stadionin sisällä 20–25 celsiusasteen välillä, vaikka stadionin ulkopuolella lämpötila olisikin lähempänä 40 astetta. Vaikka Qatar on saanut kiitosta stadionien ilmastoinnista, ei sekään ole täysin ongelmatonta, sillä suuren stadionin lämpötilaan vaikuttaminen vaatii suuren määrän energiaa. Tämä jo osaltaan vaikuttaa siihen miksi Qatarin kisat ovat monien lähteiden mukaan hyvin turmiolliset ympäristölle. Energiankulutus on korkealla, ja vaikka Qatarissa aurinkoenergiaa on käytettävissä enemmän kuin monissa muissa maissa, energiasta suurin osa on kuitenkin kerätty maakaasulla. (Moilanen, 2022)

Kisojen järjestäminen tähän aikaan vuodesta myös aiheuttaa suuria haasteita niin pelaajille kuin myös kisoihin osallistuville valtioille, sillä lähes tulkoon jokaisessa maassa maan omia seurajoukkuesarjoja, pelataan elokuusta toukokuuhun. MM-kisat osuvat siis keskelle kiireisintä sarjapeli aikaa. Kisoihin osallistuvat pelaajat pelaavat syksyn oman joukkueensa pelejä, ja joutuvat kesken kauden pelaamaan myös kuukauden mittaisen maajoukkueturnauksen. Tämän jälkeen taas palataan jatkamaan seurajoukkuesarjaa, joka jäi kesken ennen MM-kisoja. Eri maiden jalkapalloliigat ovat joutuneet suunnittelemaan oman sarjajärjestelmän uusiksi, jotta sarja saataisiin pelattua loppuun mahdollisimman tehokkaasti, kuitenkin välttäen peliruuhkia.

Nämä ongelmat ovat kuitenkin vain pintapuutteita Qatarin MM-kisojen kohdalla. FIFA:n valittua Qatar kisaisännäksi vuodelle 2022, Qatarin politiikka, sekä ihmisoikeustilanne nousivat suuriksi puheenaiheiksi. Qatarissa naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puuttuminen on suuri ongelma. Niiden taustalla on valtionuskonto wahhabismi eli sunni-islamismin fundamentalistinen suuntaus. Uskonnon mukaan naiset eivät ole itsenäisiä ja tasavertaisia yksilöitä miesten ohella, vaan heille on perheessään nimetty miespuolinen holhooja. Tästä syystä naiset eivät saa esimerkiksi ajaa autoa tai urheilla. Varsinkin jälkimmäinen herättää tässä asia yhteydessä suuren kysymysmerkin, koska naisten jalkapallon arvokilpailut ovat perinteisesti pidetty samassa maassa kuin miesten arvokilpailut. Seksuaalivähemmistöjen kannalta tilanne Qatarissa on vielä huolestuttavampi. Homoseksuaalisuus on maan laissa merkitty rikokseksi, josta pahimmillaan voi seurata kuolemantuomio ja vähintään sakko- tai vankeusrangaistus. Ihmisoikeustilanne on herättänyt paljon kansainvälistä keskustelua sekä kritiikkiä, ja sen vuoksi Qatar on tehnyt joitakin myönnytyksiä mm. seksuaalivähemmistöjen oikeuksien suhteen. (Pajala, 2022)

Ihmisoikeustilanteesta Qatarissa kertoo luku 6500. The Quardianin vuoden 2021 artikkelin mukaan tuo luku kertoo, kuinka paljon ulkomaalaisia siirtotyöläisiä on kuollut vuoden 2020 loppuun mennessä Qatarissa, sen jälkeen, kun se valittiin kisaisännäksi. Se tarkoittaa, että noin 12 siirtotyöläistä on kuollut joka viikko kisojen valmistelujen aikana. On myös todennäköistä, että luku on vielä suurempi, sillä siihen ei ole laskettu vuosien 2021-2022 aikana mahdollisesti tapahtuneita kuolemia. Kaikki kuolemat eivät ole sattuneet esimerkiksi stadionien rakennustyömailla, jossa ne ovat suorassa yhteydessä itse kisoihin, mutta kun ottaa huomioon, että kaupunki on oma verkostonsa, joka valmistautuu megaluokan tapahtumaan, ovat kaikki työntekijä kuolemat yhteydessä kisoihin tavalla tai toisella. (Helsingin sanomat, 2022)

Qatar on kiistänyt The Quardianin väitteen työläiskuolemista. Heidän mukaansa vuosien 2014–2020 välillä on sattunut vain 37 kuolemaa stadiontyömailla, joista vain kolmen on katsottu liittyneen työhön. Kuitenkin kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan pelkästään vuonna 2020 on tapahtunut 50 ulkomaalaisen työntekijän kuolemaa ja 500 loukkaantumista. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tehnyt selvitystä asian tiimoilta. Heidän raporttinsa mukaan kuolleille siirtotyöntekijöille ei ole tehty kunnollista kuolemansyytutkimusta. (Helsingin sanomat, 2022)

”Isona ongelmana Lähi-idän maissa on ollut työläisiä alistava kafala-järjestelmä, jossa työpaikan johtaja kafil on yksinvaltiaan kaltainen vallankäyttäjä.” Kafala-järjestelmää ei virallisesti tänä päivänä enää käytetä Qatarissa, mutta käytännöt elävät edelleen. Kafalin alaisuudessa työntekijän oikeudet ovat hyvin pitkälti kiinni kafilista, sillä hän voi asettaa työntekijöille liikkumisrajoituksia tai esimerkiksi takavarikoida työntekijän passin. Tästä syystä työolot ovat Qatarissa usein todella surkeat siirtotyöläisillä. Inhimillisyys ei kuulu sanavarastoon, kun siirtolaistyöntekijöitä majoitetaan tai heille määrätään työvuoroja ja -tehtäviä. Myös palkanmaksussa on todettu olevan useita väärinkäytöksiä, koska palkat ovat todella matalia, jos niitä yleensäkään maksetaan sovitusti. (Helsingin sanomat, 2022)

Qatar on pyrkinyt huolellisesti peittelemään ongelmakohtia. Esimerkiksi poliisit ja järjestyksenvalvojat pitävät huolen, ettei media pääse tapaamaan työntekijöitä saatika näkemään heidän työ- ja asuinolojaan. Ainoastaan toimimalla salassa media on saanut selvyyttä Qatarin todelliseen tilanteeseen. Ja peittelyn takia, ei voida varmaksi sanoa, kuinka paljon ongelmia ja laiminlyöntejä todellisuudessa tapahtuu. Voi olla, että tällä hetkellä julkisuudessa olevat tiedot ovat vain jäävuoren huippu.

Kisojen boikotointi

Qatarin tilanne sekä Fifan korruptiosyytteet ovat aiheuttaneet hyvin paljon vastarintaa, mitä ei voida pitää suurena ihmeenä. Moni taho on kehottanut ihmisiä boikotoimaan MM-kisoja, tavoitteena saada vähennettyä kisajärjestäjien tuloja. MM-kisojen ympärillä liikkuu suuria rahasummia, niin mainostulojen kuin myös paikallisten palveluiden tarjoamisen kautta. Tästä syystä monet tahot pyrkivät siihen, että mahdollisimman moni ihminen jättäisi matkustamatta kisoihin tai jättäisi katsomatta kisojen tv-lähetyksiä. Mikäli kisavieraiden sekä tv-katsojien määrää saataisiin pudotettua radikaalisti, vaikuttaisi se suoraan Fifan ja Qatarin kisoista saamiin tuloihin. Tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

YLE:n Noora Kettunen haastatteli nettiartikkelissaan Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) kotimaan toiminnan päällikköä Ellinoora Vesalaa. Vesalan mukaan kisojen boikotointi on tällä hetkellä jo myöhäistä. Boikotointi olisi pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin, koska nyt aloitettavat boikotit voivat vaikuttaa vielä negatiivisemmin siirtotyöntekijöiden työoloihin. Jos kisoista ei tulekaan haluttua tuottoa, siirtotyöläiset voidaan lähettää kotiin ilman palkkaa tehdystä työstä, ja perhe jää ilman tarvittavaa tulonlähdettä. (Kettunen, 2022)

MM-kisojen boikotoinnilla voi olla myös päinvastaista vaikutusta ihmisoikeuksien kannalta. Qatarin tilanne seksuaalivähemmistöjen sekä siirtotyöläisten osalta on herättänyt MM-kisojen kautta paljon julkista keskustelua sekä kritiikkiä. Positiivisesti ajateltuna, ongelmakohtia ei välttämättä olisi noussut julkisuuteen ilman että kisat olisi järjestetty Qatarissa. Sen vuoksi boikotoinnissa on olemassa riski, että kun kisat ovat ohi, Qatar voi perua aiemmin kisoja varten tehdyt lakimuutokset. Mikäli kisoja ei boikotoitaisi laajasti, kansainvälinen keskustelu Qatarin ihmisoikeustilanteesta voisi kasvaa niin suureksi, että Qatarin olisi paineen alla pakko tehdä vielä enemmän muutoksia lainsäädäntöönsä. (Kettunen, 2022)

Tilanne ei siis ole yksiselitteinen, päinvastoin. Kisojen vastaisia kampanjoita on tehty jo useamman vuoden ajan, ja yhä useampi henkilö ja yritys ilmoitti kisojen lähestyessä boikotoivansa kisoja. Mutta on tärkeää myös arvioida, mitä boikotoinnilla saavutetaan, vai saadaanko sillä aikaan vain enemmän hallaa tilanteesta kärsiville ihmisille.

Pohdinta

 

Urheilun vaikutusvalta on näkynyt viime aikoina myös Tampereella ja Proakatemialla. Jääkiekon MM-kisat pistivät kaupungin sekaisin kahdeksi viikoksi, ja leijonan osa Proakatemialaisistakin oli töissä MM-kisoissa, joko suoraan tai välillisesti. Aamulehden artikkelin mukaan kisat toivat Tampereen alueelle 90 miljoonaa euroa ja voidaan vain kuvitella minkälaiset ovat pidemmän aikavälin vaikutukset (Miettinen, H. Raunio, A. 2022). Nämä luvut, kun suhteuttaa siihen miten paljon suurempi laji ja sensaatio jalkapallo on maailmalla verrattuna jääkiekkoon, ei ole ihme, että jalkapallolla on suuri vaikutus myös urheilun ulkopuolelle.

Onko Qatarin MM-kisojen boikotointi liian yksinkertainen vastaus monimutkaiseen ongelmaan? Boikotoinnilla yritetään tarttua epäkohtiin ja saada tahot vastuuseen teoistaan, mutta pysyykö maailman mielenkiinto Qatarissa vallitseviin epäkohtiin ja ihmisten riistoon myös kisojen jälkeen? Esimerkiksi Yle on mielestämme keksinyt mielenkiintoisen ja mahdollisesti kauaskantoisemman tavan vaikuttaa. Yle ei boikotoi kisoja vaan näyttää ottelut, mutta tuo kisojen aikana esiin paljon myös keskustelua Qatarin tilanteesta ja epäkohdista.

FIFA – Uncovered dokumentissa korruptiota ja historiaa sen taustalla avataan paljon enemmän kuin mitä yhteen esseeseen mahtuu, joten jos aihe herätti mielenkiinnon, suosittelemme tutustumaan dokumenttisarjaan Netflixistä.

Lähteet:

 

FIFA Uncovered, 2022. Ohjaus: Daniel Gordon. Netflix 09.11.2022. Viitattu 06.12.2022.

https://www.netflix.com/title/80221113

Ilmatieteen laitos. 2022. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/qatar/doha

Kettunen, N. 2022. Qatarin siirtotyöntekijöitä tavannut Ellinoora Vesala: ”MM-kisojen boikotointi tässä vaiheessa ei auta heitä”. https://yle.fi/a/U74-20005127

Miettinen, H. Raunio, A. 2022. Aamulehti. Tampereen jääkiekon MM-kisat olivat taloudellinen jättipotti. Viitattu 06.12.2022. https://www.aamulehti.fi/urheilu/art-2000009194104.html

Moilanen, M. 2022. ”Viherpesua räikeimmillään”. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009227448.html

Pajala, M. 2022. Tämä kaikki on pielessä kisaisäntä Qatarissa. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009187198.html

The Quardian. 2021. Revealed: 6,500 migrant workers have died in Qatar since World Cup awarded. https://www.theguardian.com/global-development/2021/feb/23/revealed-migrant-worker-deaths-qatar-fifa-world-cup-2022

Wikipedia. 2022. Jalkapallon maailmanmestaruuskisat 2022. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapallon_maailmanmestaruuskilpailut_2022

Kommentoi