Tampere
25 May, Saturday
24° C

Proakatemian esseepankki

Etänä opiskeleminen



Kirjoittanut: Julius Hirvonen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Melkein Elämää
Johanna Rita
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Etänä opiskeleminen

 

Tuntuu siltä, että olemme viimeinkin päässeet eroon koronasta, vaikka koronavirus on vielä olemassa ja siihen voi vielä altistua. Viime kesä ja tämän hetkinen syksy ovat menneet normaalisti, vailla rajoituksia. Onko koronavirus jo osa menneisyyttä?

Ei missään nimessä.

 

Päätin viimeinkin lukea opiskelukaverini Johanna Ritan teoksen “Melkein elämää (2021)”. Kirjan tarinat koskettivat kovasti, koska olen itsekin elänyt etäopiskelun pahinta aikaa. Kirjan tarinoissa ilmenee korkeakouluopiskelijoiden koronapandemian aikainen opiskelu, mikä oli johtanut opiskelijat masentuneisuuteen, alkoholismiin, syömishäiriöihin ja ylipäätään mielenterveysongelmiin.

 

Kuinka moni tulee tippumaan pois yhteiskunnasta ja syrjäytymään? Kuinka kauan mielenterveyspalveluiden jonot tulevat kasvamaan? (Rita 2021,53)

 

Minun tarinani

 

Aloitin TAMK Proakatemiassa opiskelut syksyllä 2020. Keväällä 2020 koronapandemian pahimmalla ajanjaksolla päätin hakea opiskelemaan Proakatemiaan, koska maailma oli pysähtynyt ja muuta ei sillä hetkellä ollut kuin aikaa miettiä omaa tulevaisuuttaan.

 

Muutin Turusta Tampereelle elokuussa 2020. Ensimmäiset kaksi kuukautta sujuivat loistavasti, koska ehdin tutustua uusiin opiskelukavereihin. Proakatemian tiloihin pääsi silloin vielä alkusyksystä ja opiskelutapahtumia pidettiin normaalisti aina syyskuun loppuun asti.  Kieltämättä ensimmäiset kuukaudet Tampereella olivat vauhdikasta aikaa, mutta jälkeenpäin en kadu hetkeäkään sitä, että olin aktiivisesti mukana kaikissa tapahtumissa.

 

Lokakuussa 2020 iski synkempi ajanjakso. Koronan toinen aalto iski toden teolla, ja lähes kaikki palvelut suljettiin saman tyyppisesti kuin edellisenä keväänä. Ketään ei taaskaan saanut nähdä. Ensimmäisen syksyn aikana kaikki kurssit olivat etänä. En saanut mitään aikaiseksi. Jäin opiskeluista jälkeen heti alkuun. Etäopiskelu ei sujunut hyvin, ja useasti kun joku luento alkoi, päätin mennä kuntosalille ihmisten ilmoille. Opiskelu ei tuntunut kiinnostavan, koska en päässyt tutustumaan muihin opiskelijoihin. En saanut yksin mitään aikaiseksi.

Motivaatio alkoi uudestaan kasvamaan eräässä marraskuisessa pajassa. Siellä ilmoitettiin, että jo kolmen viikon päästä saamme tietää, mihin tiimeihin kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat suuntaavat. Sain kerättyä motivaatiota, ja joulukuun loppuun mennessä sain kaikki syksyn opinnot valmiiksi.

Jos olisimme saaneet tietää vasta toukokuussa, mihin tiimeihin kaikki ensimmäisen vuoden oppilaat menevät, niin olisin jäänyt pahasti jälkeen opiskeluissa. Pahimmassa tapauksessa olisin lopettanut opinnot kokonaan.

 

Keväällä 2021 perustimme tiimin kanssa osuuskunnan nimeltä Kipinä kiihdyttämö. Tiimin ensimmäinen kevät meni Zoomissa etälinjoilla, koska koronarajoitukset olivat tiukkoja. Kyseinen kevät oli hankala henkilökohtaisista syistä, ja en päässyt heti kärryille tiimin toiminnassa. Jatkuva etäily ei todellakaan auttanut selviämään keväästä paremmin. Onneksi aina silloin tällöin näin vanhempiani sekä muutamia ystäviäni, joka antoi voimia jaksaa eteenpäin.

 

Ensimmäisen vuoden aikana en tuntenut koronaviruksen takia tiimiä tarpeeksi hyvin. Onneksi syksyllä 2021 oli mahdollista nähdä jo enemmän tiimiä, jopa kasvotusten. Astmaatikkona kuitenkin maskin pakollinen käyttö Proakatemian tiloissa vaikeutti tiimiytymistä. Välillä en pystynyt osallistumaan kasvotusten palavereihin tai pajoihin. Jouduin silloinkin etäilemään. Turhauduin jatkuvista koronarajoituksista.

Keväällä 2022 päätinkin lähteä opiskelukaverini kanssa Portugaliin vaihtoon. Pitkäaikainen haave vaihto-opiskelusta toteutui, eikä korona pilannut vaihtoa.

 

Onneksi Erasmus -vaihdon jälkeen tämän vuoden syksyllä ei ole ollut maskipakkoa, ja opiskelijaelämä on sujunut normaalisti. Opiskelua on vielä reilu vuosi jäljellä, joten koronavirus ei kokonaan ehtinyt pilaamaan opiskeluvuosiani. Kieltämättä joskus tulee pohdittua sitä, että miltä meidän tiimimme näyttäisi, tai minkälainen se olisi, jos koronaa ei olisi ikinä ollutkaan.

 

Etänä opiskeleminen / työskentely

 

Melkein elämää -kirjassa monet opiskelijat kertovat omista hankaluuksista opiskella etänä. Monet eivät tunne olevansa valmis työelämään, koska etänä opiskeleminen on täysin erilaista kuin lähiopetus. Täytyy muistaa, että korona yllätti Euroopan. Kukaan ei ollut valmis eikä ehditty valmistautua etänä opiskeluun tai etätyöskentelyyn.

 

Eihän vuorovaikutustaitoja opiskella etänä! ”Melkein elämää” -kirjassakin todetaan. Siinä, missä ennen olisimme olleet oikeissa potilaskohtaamisissa, katsoimme nyt tilanteita videoilta. Oli vaikea asettautua lääkärin asemaan, kun on kohdannut opintojensa aikana vain yhden ainoan potilaan. Siis yhden! (Rita 2021,27)

 

Korona mullisti maailmaa toden teolla. Onneksi teknologia on sillä tasolla, että nykyään pystytään toteuttamaan opintoja etänä ja myös työskentelemään kotoa käsin. Korona on opettanut meitä paljon teknologian suhteen, ja koko maailman työkulttuuri on muuttunut täysin. On normaalia tehdä työtä nykyään etänä. Kenties työ tai opiskelu voi joillekin olla tehokkaampaa kotoa käsin.

Koronan aikainen opiskelu tai työskentely oli kuitenkin erilaista aikaa, koska silloin oli pakko olla etänä.

 

Lähteet:

 

Rita, J. 2021. Melkein elämää. Seinäjoki: BookCover.

 

 

Kommentit
  • Helena Tahlo

    Olen vältellyt Johannan kirjan lukemista, koska olen itse ymmärtänyt sen sisältävän pääasiassa pelkästään negatiivisia kokemuksia koronan vaikutuksista. Tämä johtuen ehkä siitä, että suurin osa etä-opintoihin joutuneista nuorista ja aikuisista kokivat sen huonona ja toivat heidän elämiinsä paljon uudenlaisia negatiivisia asioita (niinkuin yllä mainitsitkin). Ja ymmärrän tämän, mutta on myös olemassa meitä, jotka kukoistavat etä-työskentelyssä ja eivät välttämättä jaksaisi arkea ilman sitä. Oma kokemukseni oli päinvastainen omaasi, tietenkin joitain yhtäläisyyksiä lukuunottamatta. Esimerkiksi tiimiläisiin tutustuminen ja yhteisön tuntemattomuus olivat myöskin osa minun silloista arkea. Mutta kun otetaan etä-opiskelusta pois pandemia ja pakotteet mitä siitä silloin syntyisi? Saattaisitko sinä kokea sen silloin erilaisena?

    17.2.2023
Kommentoi