Tampere
29 May, Wednesday
27° C

Proakatemian esseepankki

Esiintyminen



Kirjoittanut: Milana Itäpää - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Johdanto: 

Tässä esseessä perehdytään yleisesti hieman esiintymiseen, esiintymisjännitykseen, esiintymistaitoihin ja vinkkeihin siihen liittyen. Aihe on, kuten monelle meistä, myös itselle hyvin merkityksellinen ja ajankohtainen, sillä se on iso osa elämää ja arkea. Tästä riittäisi puhuttavaksi useammaksikin esseeksi, mutta reflektoin tätä alustavasti tämän yhden kirjoitelman verran. 

Millaisia mielikuvia, ajatuksia ja tunteita sana “esiintyminen” herättää? Millaisia esiintymiskokemuksia sinulla tulee mieleen? Millaisia havaintoja, muistoja muistat muiden esiintymissuorituksista? 

Esiintymistaitoja tarvitaan niin arjessa, opiskelussa kuin työelämässä. Esiintymistaitojen merkitys korostuukin monissa ammateissa, ja ne voivat jopa olla työpaikan saamisen edellytys. 

Monille esiintyminen on astumista epämukavalle alueelle, mutta se on työelämän alue, jossa voi ja pitää ehdottomasti pyrkiä kehittymään. Esiintyminen tarkoittaa yleensä sellaista viestintää ja tilannetta, jossa yksi henkilö on ensisijaisesti vastuussa sanoman tuottamisesta usealle henkilölle. Esiintymistilanteita ovat esimerkiksi alustuksen, esitelmän tai puheen pitäminen, pitchaaminen, työn raportointi, projektin etenemisen esittely, myyntitilanne, juontaminen, runon lausuminen, näytteleminen, laulaminen tai vaikkapa radio-ohjelman juontaminen. Itse asiassa kohtaamme erilaisia esiintymistilanteita joka päivä, koska pienryhmätapaaminen ja kahdenkeskinen neuvottelu on esitys aivan kuin isompikin juontokeikka. Toisin kuin usein ajatellaan: ollaksesi hyvä esiintyjä, sinun ei tarvitse olla esimerkiksi ryhmän puheliain tai räiskyvin persoona, vaan tärkeintä on olla oma itsesi ja luottaa omiin kykyihisi. 

Esitys on puhujan ja kuuntelijan välinen vuorovaikutusprosessi. Prosessiin vaikuttavat mm. esitystilanne ja siinä käytetty kieli, ei-verbaalinen kommunikaatio, esitystapa, kuulijoiden mahdollisuus osallistua tilanteen etenemiseen sekä kulttuurinen ja sosiaalinen tilanne.  

Toisinaan esiintymistilanteeseen joutuu yhtäkkiä, mutta yleensä siihen on aikaa ja mahdollisuus valmistautua ja varautua. Olipa kyseessä onnittelupuhe syntymäpäivänä tai esitelmän pitäminen opiskeluryhmässä, sinun tulee miettiä etukäteen, mitä aiot sanoa ja miten tuot viestin esille. 

Vaikka et olisi ammattiesiintyjä, etkä rakastaisi esiintymistä, elämässä tulee usein vastaan tilanteita, joissa sinun on oltava esillä. Et myöskään ole koskaan täysin valmis esiintyjä, vaan voit aina oppia jotain uutta ja parantaa taitojasi. 

 

Millainen sinä olet esiintyjänä: 

Mitkä ovat tärkeimmät kehityskohteesi? Onko sinulla paljon tiettyjä ilmeitä ja eleitä, vai oletko hyvin eleetön? Millainen ääni sinulla on? Puhutko äänekkäästi vai hiljaa, nopeasti vai hitaasti? Miten seisot? Missä pidät käsiäsi, kun olet yleisön edessä? Onko sinun helppoa puhua tai asioida tuntemattomien kanssa, esim. kaupan kassalla/bussissa/virastoissa? Millaiset tilanteet koet vaikeiksi, mikä saa sinut jännittämään/hermostumaan? 

 

Esiintymisjännitys 

Esiintymisjännitys koskettaa meitä kaikkia – myös työkseen esiintyviä ihmisiä, se on inhimillistä. Jännityksestä ei tarvitse päästä kokonaan eroon, mutta sen voi oppia kanavoimaan oikein. 

Pieni jännityksen tunne kuuluu esiintymiseen ja uusiin tilanteisiin. Jännitys on yleistä, normaalia ja hyvästäkin, koska se lisää valppautta ja saa keskittymään tulevaan tehtävään. Jännitysoireet voivat kuitenkin tuntua hankalalta. 

Esiintymisjännityksen oireet jaetaan fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin: miltä jännittäminen tuntuu kropassa ja mitä tilanteessa ajatellaan. 

On aivan luonnollista, että muiden edessä esiintyminen voi olla stressaavaa. Pieni jännitys on jopa tarpeellista, sillä se pitää esityksen terävänä: välinpitämätön suhtautuminen tilanteeseen näkyy. Jännittäminen on nimittäin kehon luonnollinen tapa reagoida tärkeään tilaisuuteen. 

Liika jännittäminen ei kuitenkaan ole mukavaa, mutta voit oppia hallitsemaan jännitystäsi. Esiintymisjännitys ilmenee esimerkiksi sydämen sykkeen nousuna, hikoiluna, suun kuivumisena, käsien vapinana, punastumisena, huonovointisuutena, änkytyksenä ja äänen vapinana, jopa pyörtymisenä. Vaikka esiintyjä kokee jännityksen ilmeiseksi, se ei välttämättä välity yleisölle ollenkaan. 

Esiintymisjännitystä voi lievittää mielikuvaharjoituksilla. Kun tunnet aiheesi ja tiedät mitä aiot sanoa, esityksesi tuntuu itsevarmemmalta: kannattaa siis harjoitella niin paljon kuin mahdollista. Kukaan ei ole seppä syntyessään. 

Esiintymisjännitystä ei ehkä täysin voi voittaa, mutta sen kanssa voi elää. Kätesi saattavat täristä, voit kamppailla sanojesi kanssa tai unohtaa osan puheestasi, mutta se ei ole este esiintymiselle. Kaikessa voi kehittyä, ja jännityksestä huolimatta esityksesi voi olla erittäin hyödyllinen ja inspiroiva kuuntelijoilleen. 

Suurin osa yleisöstä ei edes huomaa jännitystäsi, ja ne, jotka huomaavat, ovat ehdottomasti sinun puolellasi. Ethän sinäkään arvostele kenenkään suoritusta pelkästään jännityksen perusteella? Ole siis armollinen itsellesi, äläkä anna jännityksen olla este esiintymiselle. Jännityksestä huolimatta esitys voi mennä todella hyvin. On myös hyvä muistaa, että epäonnistumiset esiintymisenkin osalta kuuluvat elämään, eikä niitä ei kannata jäädä murehtimaan liiaksi. 

 

Vinkit 

Meillä kaikilla on myös tietynlaisia maneereja eli pieniä tapoja/tottumuksia, jotka usein toistuvat viestinnässämme tilanteesta riippumatta. Ne voivat olla sanoja, idioomeja tai eleitä, kuten hiusten kääntämistä tai jalkojen heiluttamista. Joskus tavat voivat olla häiritseviä, kun niitä toistetaan liikaa: siksi niihin kannattaa kiinnittää huomiota ja tarvittaessa yrittää hillitä niitä. Voi olla vaikeaa olla tietoinen omista tavoistaan, joten voit pyytää palautetta läheisiltäsi. 

 

Miten esiintymiseen voi valmistautua?  

Suunnittele ensin, mitä haluat sanoa: mikä on tämän esityksen tavoite. Parhaat esitykset valmistellaan huolellisesti etukäteen. Kun tunnet aiheesi ja tiedät, että tarvittavat materiaalit ovat kunnossa, olet jo voiton puolella. Etsi siis hyvin tietoa aiheestasi.  

Olipa puheesi tarkoitus opettaa, viihdyttää tai tuoda uusia näkökulmia, jokaisella puheella on tarkoitus. Hyvä esiintyjä tuo tavoitteet hienovaraisesti esiin. Tavoitteilla pyritään usein etsimään kuulijoissa jonkinlaista muutosta, liittyivätpä ne sitten mielipiteisiin, tekoihin tai tapoihin. Joten mieti mitä haluat saavuttaa ja ilmaise se heti esityksesi alussa, perustele se puheesi aikana ja muistuta niitä lopussa. Pointtisi jää paremmin mieleen, kun toistat ne hieman eri ilmaisuilla ja kulmilla. Harjoittele esiintymistä ja esitystäsi hyvissä ajoin. Huomaa ero ulkoa oppimisen ja sisällön hallitsemisen välillä. Kun tiedät esityksen rakenteen ja mihin esitykselläsi tähtäät, kuulostat rennolta eivätkä lauseet kuulosta ulkoa opetetuilta. 

Suunnittele siis puheesi tai esityksesi kohderyhmääsi ajatellen. Aina kun mahdollista, muokkaa sanavalintojasi ja terminologiaa niin, että ne uppoavat yleisöösi parhaalla mahdollisella tavalla. Sisällytä esitykseen esimerkkejä, vertauksia ja tarinoita. Näillä piristät esitystä ja pidät yleisön kiinnostuksen paremmin yllä.  

Mieti, miten vaikutat kyseessä olevaan yleisöön: puhuja ei ole yksin, vaan vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa. Jaa esityksesi sopiviin osiin ja harjoittele esityksesi sisältöä, kunnes se on sujuvasti mielessäsi. Valmista sitten esityksesi tueksi tukiteksti, jolla voit kertoa kaiken tarvitsemasi: paperin sijaan kannattaa kirjoittaa iskulause pahville, sillä kahiseva paperi voi häiritä yleisöä ja vakaampi alusta pitää kädet vakaana. 

Esiintyjän yksi tärkeimmistä kyvyistä on olla sisällöllisesti relevantti: kyky aistia se miksi olemme täällä, mitä uutta ja kiinnostavaa heille voisi tarjota. Tämä vaatii lukemista, kanssakäymistä ja kuuntelua. Huolella tehty taustatyö on ensimmäinen askel kiinnostavan ja relevantin sisällön välittämiseen. 

Tarkista ennen varsinaista esiintymistä, että sinulla on kaikki tarvitsemasi mukana: tukisanalista ja esimerkiksi esineet, joita haluat näyttää yleisölle. Tarkista myös, että laitteet, kuten mikrofoni tai tykki, toimivat. 

Esityksen ensimmäiset hetket ovat merkittäviä, koska silloin joko otat ns. yleisön mukaan tai sitten et. Myös mahdollisen esityksesi ulkonäkö vaikuttaa kiinnostukseen. Mitä enemmän tekstiä sisältäviä dioja otat, sitä vaikeampaa on niiden nopea sisäistäminen. Jos yleisösi joutuu lukemaan tekstiä samaan aikaan, vedät huomion pois itsestäsi. Vähän tekstiä sisältävä ja kuviin painottuva materiaali vaatii enemmän harjoittelua etukäteen esiintyjältä, mutta se on sen arvoista. 

Puhe on aina kokonaisuus ja muotoilu on tärkeää – puhe ei pelkästään stimuloi kuuloa, vaan hyvä esiintyminen ottaa huomioon, miltä puhe näyttää ja millaisia tunteita se herättää. 

Kun esiinnyt, muista puhua kuuluvasti, selvästi ja tarpeeksi hitaasti. Pidä myös taukoja, jotta yleisö ehtii omaksua, mitä kerrot heille. Älä myöskään unohda hymyillä: kuuntelet itsekin varmasti mieluummin ystävällistä kuin murjottavaa esiintyjää. Kiinnitä siis erityistä huomiota äänen käyttöön, sillä se on tehokas keino säädellä puheen etenemistä ja luoda haluttu vaikutus kuulijoiden keskuudessa. 

Kuuntele myös yleisöä ja muokkaa esiintymistäsi sen mukaan, koska kuten sanottu: esiinnyt heille, et itsellesi. Pidä yleisön mielenkiinto yllä tarjoamalla jotain kiinnostavaa kuunneltavaa – esimerkiksi pikku tarina, kysymys tai aiheeseen liittyvän vitsi – sopivin väliajoin: tämä kannattaa miettiä jo esityksen suunnitteluvaiheessa. Esityksen pieni rosoisuus ei haittaa: persoonallisuus tekee esityksestä kiinnostavamman ja ainutlaatuisemman. 

Sinun on kyettävä tiivistämään esityksesi avainsanoilla. Toista avainkohdat, mutta kiinnitä huomiota siihen, että et käytä samoja sanoja ja lauseita kertoaksesi pääkohdat, vaan kerro ne eri tavoilla. Älä unohda tehdä yhteenvetoa esityksestäsi, sillä se on yksi esityksen tärkeimmistä puolista ja asioista, jotka jäävät kuulijoiden mieleen alun jälkeen. 

Kuten alussa mainittiin, esiintyjän ei tarvitse olla supersosiaalinen tai karismaattinen näyttämöpersoona, vaan paras tapa menestyä on luottaa omaan henkilökohtaiseen esitykseen. Asenne on kuitenkin tärkeä – esiintyessäsi tunnetilallasi on vahva vaikutus yleisöön. Työstään innostunutta esiintyjää on ilo kuunnella ja katsella. Jos esitys ei tunnu ollenkaan luonnolliselta, kokeile ensin matkia kokeneita esiintyjiä. Videoita ja vinkkejä löytyy netistä pilvin pimenin, ja voit löytää oman tyylisi ajan kanssa. Yksi kokemattomien esiintyjien yleisimmistä sudenkuopista on liian nopea puhuminen. Tauot puheen aikana saattavat tuntua pitkiltä, mutta itse asiassa tauot antavat rytmiä esitykseesi ja helpottavat kuuntelijan sisäistämistä.  

Muista myös ottaa katsekontakti yleisöön ja käyttää käsiäsi ja jalkojasi – älä siis piiloudu puhujan taakse, vaan liiku ja avaa kätesi puuskista. Tilan haltuunotto tekee puheestasi välittömästi vakuuttavamman. 

Ole kiinnostunut aiheestasi ja arvosta omaa esiintymistäsi – silloin yleisökin tekee niin! 

 

5 kohtaa helpottamaan esiintymisjännitystä: 

  • Hengitä tietoisesti rauhallisesti ennen suoritustilannetta. 
  • Kun puhe on jännittynyt, se tuppaa kiihtymään. Keskity puhumaan hitaasti ja tarpeeksi selkeästi, jotta sinut ymmärretään. Pidä myös pieniä taukoja puhuessasi! 
  • Jos jännitys on todella paha, voit yrittää hallita sitä esimerkiksi hypnoosin, meditaation tai mielikuvaharjoittelun avulla. Kehon oireisiin suunnattu lääkitys on myös mahdollinen vaihtoehto jännityksen hallintaan, jos se ei näytä helpottavan muilla keinoin ja esiintyminen on välttämätöntä. 
  • Jos jäät jumiin suoritustilanteeseen, eikä omatoiminen harjoittelu näytä toimivan, hae ammattilaisen apua! 
  • Jos tilanne on erittäin stressaava, sen voi sanoa myös ääneen: yleisö tuntee varmasti myötätuntoa. Se on siellä kuuntelemassa, ei tuomitsemassa sinua! Olet aiheesi asiantuntija ja esitys on hyvä juuri sellaisena kuin esität sen. Usko itseesi! 

 

Esiintymistaidot 

Yleisesti ottaen esiintymistaito voidaan määritellä tarkoituksenmukaiseksi viestintäkäyttäytymiseksi juuri tietyssä esiintymistilanteessa. Esiintymiseen vaikuttavat puhujan tiedot, taidot ja asenteet. 

Esiintymistilanteet vaihtelevat monella tapaa, mutta Isotaluksen (1995) mukaan kaikissa tilanteissa tarvittavat suoritustaidot voidaan jakaa muun muassa seuraavasti. 

1.) Kyky käyttää sanatonta viestintää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti 

Puhuja osaa mukauttaa nonverbaalisen kommunikaationsa tilanteeseen sopivaksi ja osaa koordinoida nonverbaalista ja verbaalista viestintää. 

2) Vuorovaikutustaidot 

Puhuja havaitsee ja ottaa huomioon esimerkiksi yleisön reaktiot tai tunnelmat ja reagoi havaitsemaansa esimerkiksi vahvistamalla ääntään, puhumalla, keskittämällä katseensa, pitämällä taukoja (esim. naurun tai taputuksen aikana) tai ylipäätään valitsemalla sopivan esiintymistyylin. 

3) Kyky yhdistää valmistautuminen ja suoritus 

Esitykset voi ja pitää valmistella tarvittaessa huolellisestikin. Harjoittelulla on positiivinen vaikutus esityksen laatuun. Esityksen tulee kuitenkin näyttää spontaanilta ja puhujan reagointikyky tulee säilyttää. Voimme puhua taidosta häivyttää valmistelua. 

4) Kyky orientoitua realistisesti kommunikaatiotilanteessa 

Yksin esiintyminen nähdään usein jännittävänä viestintätilanteena. Esiintyjän tulee olla realistinen ja tietoinen omista odotuksistaan, yrittää olla vain sopivasti huolissaan kuulijoiden odotuksista tai saamistaan vaikutelmista ja lähestyä esiintymistilanteita mahdollisuutena vuorovaikutukseen muiden kanssa. 

5) Kyky hallita esiintymisjännitystä 

Taitava esiintyjä tietää, miltä jännitys tuntuu. Hän pitää sitä esiintymiseen liittyvänä luonnollisena ominaisuutena, sietää jännityksen aiheuttamia reaktioita itsessään ja pystyy esiintymään jännityksestä huolimatta. 

6) Taito parantaa viestin ymmärtämistä 

Esiintymistaidot ovat osaamista valmistella viesti kohderyhmään ja tilanteeseen sopivaksi. Viestin jäsentelyssä ja muotoilussa on tärkeää keskittyä kohdistamiseen, puhe-esityksen jäsentämiseen, havainnollistamiseen ja perustelemiseen. 

 

Pohdinta: 

Esiintyminen on siis yllättävänkin iso osa meidän arkista elämäämme, ja se koskettaa enemmän tai vähemmän meistä jokaista. On hyvä pohtia omalla kohdalla esiintymiseen liittyviä asioita, kuten minkälainen itse on esiintyjänä ja kuinka näitä taitoja voi opetella tai kehittää. 

 

Lähteet: 

https://peda.net/jao-ammatillinen/jamsa/yhteiset-opinnot/p/ml/esiintyminen 

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Ammatillinen koulutus. Esiintyminen. Viitattu 19.4.2023. 

https://blogs.helsinki.fi/kielijelppi/jasentaminen/ 

Helsingin yliopisto. Esiintyminen taitona. Viitattu 19.4.2023. 

https://duunitori.fi/tyoelama/voita-esiintymisjannitys  

Duunitori. Ahdistaako esiintyminen? 6 tapaa selättää esiintymisjännitys. 27.1.2023. Viitattu 19.4.2023. 

https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_esiintyminen.shtml  

Jyväskylän yliopisto. Kielikeskus. Esiintyminen. Viitattu 19.4.2023. 

https://blogit.gradia.fi/aidinkieli/esiintyminen/  

Uusi Gradia. Äidinkieli. Esiintyminen. Blogi. Viitattu 20.4.2023. 

https://messukeskus.com/blogs/loista-estradilla-5-vinkkia-esiintymiseen/  

Messukeskus. Loista estraadilla – 5 vinkkiä esiintymiseen. Suvi Kinnunen. 29.3.2018. Viitattu 20.4.2023. 

https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/jannitatko-esiintymista  

Tek. Jännitätkö esiintymistä. Uutinen. Katariina Rönngvist. 5.2.2019. Viitattu 20.4.2023. 

Kommentoi