Tampere
23 May, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Energian johtaminen



Kirjoittanut: Miisa Hiltunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda energiaa
Eveliina Salonen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Minut valittiin tiimimme tämän kevään business leaderiksi, sillä omaan hyvät tunneälytaidot ja olen hyvä aistimaan ihmisiä. Revenan energiatasot syksyn osalta olivat hyvin alhaiset ja tunnelma oli pitkälti negatiivinen. Kevään osalta jokainen halusi muutosta tilanteeseen ja nimenomaan energiatasoihin, sillä negatiivisuus ja energian virtaamattomuus kuluttavat. Ne kuluttavat energiatasoja ja ilmapiiriä, eikä tällöin kukaan tiimistä ole valmis tekemään normaalia enempää, jos edes minimiäkään. Näistä syistä halusinkin tarttua Eveliina Salosen vuonna 2020 julkaisemaan teokseen “Johda energiaa”. 

Salonen tiivistää, että energian johtamisen näkökulmasta johtajalta vaadittava ominaisuus on herkkyys. Johtajan on oltava herkkä aistimaan ja tuntemaan ympärillä virtaavaa energiaa, eli sitä, millaisia vuorovaikutussuhteita organisaatiossa on ja minkälaista vuorovaikutusta tarvittaisiin enemmän tai toisaalta vähemmän. Johtajan tulee siis aistia energiaa, mutta kaiken lisäksi olla myös tietoinen omasta energiastaan. (Salonen 2020, 24.) Johtajan roolissa johtajan oman energian virtaus tai virtaamattomuus viestii muille tilanteesta ja toimii esimerkkinä. 

Teoksen luettuani pystyn reflektoimaan paremmin sitä, miksi Revenan energiatasot olivat syksyllä alhaiset ja miksi kaikki syksyn koitokset tuntuivat niin ylitsepääsemättömiltä. Teoksen myötä saan myös enemmän työkaluja omaan johtamiseeni myrskyn ja vaikeiden aikojen jälkeen.  

 

Energian johtaminen vaatii kirkkaan mielen ja hyvän itsetuntemuksen 

Negatiivisten tunteiden käsittely vapauttaa energiaa taas virtaamaan. Kuuntelemalla ja ottamalla yhteisössä olevia tunteita vastaan, on niitä mahdollista johtaa kuin ukkosen johdatin. Tämä on erityisen tärkeä taito negatiivisten tunteiden kanssa, sillä liian usein negatiivisiin tunteisiin jäädään jumiin. (Salonen 2021, 119.) Näin kävi syksyllä myös Revenalla. Jäimme jumiin negatiivisuuteen, joka pyöri koko tiimin ympärillä. Emme pystyneet löytämään henkilöä, joka olisi kyennyt toimimaan koko tiimin ukkosen johdattimena, sillä onhan 16 henkilön tiimin negatiivisuus pahimmillaan murskaava, kaiken valon edestään pyyhkivä voima.  

Parhaimmillaan johtaja voi energisoida yhteisöä tai organisaatiota ottamalla vastaan pettymyksen tai vihan ja palauttamalla sen takaisin levollisuutena ja luottamuksena. Tämä kuitenkin edellyttää johtajalta vahvaa itsetuntemusta, jotta on kykeneväinen hyödyntämään ja työstämään myös muiden tunteita. (Salonen 2020, 119.) Salonen nostaakin esiin termin palveleva johtaja. Palveleva johtaja johtaa organisaation tunteita ja energiaa. Hän kuuntelee yhteisöään ja kohtaa ihmiset yksilöinä. Palvelevan johtamisen peruspilareita ovat kaikkien arvostus, vahvuuksille rakentaminen sekä vahva halu auttaa muita menestymään. (Salonen 2020, 178.) Salonen tiivistää palvelevan johtajan näin: ”Palveleva johtaja on myös tunneälykäs: hän tietää, mikä yhteisöä energisöi, ja osaa säädellä siellä omaa toimintaansa niin, että se ruokkii työyhteisössä positiivisia tunteita – jokaisen arvokkuutta, innostusta, toivoa ja luottamusta sekä kykyä toipua vastoinkäymisistä” (Salonen 2020, 178). Koenkin, että olen itse pyrkinyt toimimaan tämän mukaan business leaderin roolissa. Omaan todella hyvät tunneälytaidot ja olen aina ollut ihmisläheinen johtaja, joka pyrkii johtamaan nimenomaan esimerkillä. Kevään osalta tuntuukin, että olen enemmän johtanut nimenomaan tunteita ja ihmisiä, kuin niinkään bisnestä. Toisaalta Revenan viimeisen vuoden tavoitteet, jotka eivät olleet kovin bisnespainoitteisia, määrittelevät vahvasti tekemistäni tiimissä. 

Energian johtaminen vaatii johtajalta myös systeemiajattelua, eli asioiden vuorovaikutuksen ja niiden vaikutusten ja pitkienkin yhteyksien näkemistä (Salonen 2020, 15). Salonen (2020, 149) myös korostaa, että jotta johtaja kykenee laajaan ajatteluun, on hänen oltava elpynyt ja ajatuksen kirkas. Itsestään on siis huolehdittava. Huomaan itsekin johtajana, että mitä väsyneempi ja kuormittuneempi olen, sitä enemmän kokonaisuuksien hallinta ja ylipäätään niiden hahmottaminen vaativat voimia. Tähän kun yhdistää monesta eri kanavasta tippuvat kysymykset ja ajatukset, joihin kaivataan vastauksia tai sparrailua, vaatii kaiken sen keskellä rauhallisena pysyminen energiaa. Mieli tukossa ei pysty antamaan omaa parastaan muille. Johtajana yksi vahvuuksistani sekä heikkouksistani on huolehtiminen, joten asiat, sellaisetkin, joihin minulla ei ole vaikutusvaltaa, tuppaavat herkästikin pyörimään mielen päällä ja syövät energiaani. Onnekseni ympärilläni olevat ihmiset tietävät tämän, joten he muistuttelevat minua myös päästämään asioista irti. Kaikkea kun ei voi parantaa. Minulle paras keino elpyä rasittavista päivistä onkin esimerkiksi saunomalla ja kirjaa lukemalla, joten sopivia palautumiskeinoja on onnekseni löytynyt. Tällaisten jälkeen mieli on huomattavasti rauhallisempi ja valmiimpi vastaanottamaan seuraavan päivän suuretkin kokonaisuudet. 

Salonen (2020, 183) muistuttaa myös, että johtajalta vaaditaan hyvän itsetuntemuksen ja elpymisestä huolehtimisen lisäksi kykyä osoittaa haavoittuvaisuutta muille, kykyä olla teeskentelemättä. Kun johtaja tunnustaa muille, että tarvitsee heitä, vapauttaa se energiaa muissa ihmisissä ja viestii näin muillekin, että jokainen on tärkeä. (Salonen 2020, 183.) Siispä, vaikka johtajan roolissa on tärkeää näyttää esimerkkiä ja olla kaatamatta esimerkiksi omia huolia tiimikavereiden niskaan, ei ole heikkoutta myöntää, että tarvitsee apua.  

Energian liikkeellepanijat: johtajan esimerkki, lämpö sekä nähdyksi tuleminen 

Myönteiset tunteet ovat energialle parasta polttoainetta ja tunteet sekä motivaatio pitävät meidät liikkeellä. Myönteiset ajatukset nimittäin vapauttavat aivoissa kemikaaleja ja näin lisäävät solujen välistä vuorovaikutusta, joka tuottaa laaja-alaisempaa ajattelua. (Salonen 2020, 43.) 

Kuten johdannossakin esiteltiin, on johtajalla suuri merkitys nimenomaan energian johtamisessa. Johtaja näyttää esimerkkiä innostuksen kulttuurin levittämisessä sekä ylläpitämisessä. Energian johtaminen on tilan tekemistä innostukselle ja toisaalta innostuksen ohjaamista kohti tavoitteiden toteutumista. Tässäkin paras tapa innostaa muita on johtajan oma esimerkki. Innostuksen kulttuurin avulla saadaan myös luotua vapautta, tilaa sekä psykologista turvallisuutta. Organisaatio, joka sisältää näitä elementtejä toimii parhaimmillaan myös alustana uusien asioiden syntymiselle. (Salonen 2020, 137.) Kun organisaatioon saadaan luotua turvallisuuden tunnetta ja luottamusta siihen, että näiden myötä tapahtuu hyvää, uskaltautuvat muutkin heittäytymään uusiutumisen virtaan (Salonen 2020, 103). Tätä innostavaa ja psykologisen turvallisuuden sisältävää kulttuuria pyritään Revenassakin vielä viimeisenä vuonna luomaan esimerkiksi Kaarnapäivien, eli tiimin yhteisten työhetkien avulla sekä oppimalla ymmärtämään toisiamme yhä paremmin. Salonen (2020, 43) muistuttaakin, että yksi merkittävä tekijä psykologisen turvallisuuden luomisessa on nähdyksi tuleminen. Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, sillä se on ihmisen perustarve. Kun ihminen tulee nähdyksi, vapauttaa se energiaa ja luo luottamusta, joka taas luo psykologista turvallisuutta. (Salonen 2020, 43.) Nämä kaikki tekijät parantavat uusiutumiseen tarvittavia metataitoja, kuten oppimista, päätöksentekoa, yhteistyötä, innovatiivisuutta sekä resilienssiä. Organisaation on siis syytä panostaa tähän lämpöön, eli hyväntahtoisuuteen, välittämiseen, kohtaamiseen sekä huolenpitoon, sillä ne antavat organisaatioon energiaa. (Salonen 2020, 187.188). Kun organisaatiossa on energiaa, on se paljon valmiimpi kohtaamaan vastaan tulevia haasteita. Käänteisesti, kun organisaatiossa energia on paikoillaan, on ajattelu huomattavasti kapeakatseisempaa, jolloin negatiivisuus valtaa tilan. Organisaation on myös huomattavasti vaikeampi vastata mahdollisiin haasteisiin, kuten syksyllä huomattiin Revenassakin.  

Pohdinta 

Energian johtaminen vaatii siis johtajalta oikeasti johtajan otteita. Johtajan on tunnettava itsensä ja ymmärrettävä omaa energiaa, jota säteilee ympärilleen. Johtajan on huolehdittava omista akkuvarastoistaan, sillä ilman niitä, on mahdotonta kyetä aistimaan muita ja toimimaan negatiivisuuden keskellä ukkosenjohdattimena. Maaliskuu on puolivälissä ja takana on noin kaksi kuukautta business leaderin pestiä. Tähän mennessä olen nauttinut roolin mukanaan tuomasta vastuusta ja tehtävistä. Eteen on kuitenkin tullut hankaliakin asioita, joiden kohdalla huomaa, miten helppo olisi vaipua tummuuteen, keskelle vähätteleviä kommentteja “en minä osaa tai tiedä mitään” tai “mitäköhän muut ajattelevat minusta”. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää tiedostaa oman palautumisen merkitys. Usein on liiankin helppoa vain jatkaa loputonta tehtävälistaa ja ajatella, että viikonloppuna ehtii levätä. Johtajana on kuitenkin kyettävä vetämään myös omalle toiminnalle rajoja. On kyettävä sanomaan, etten ole tavoitettavissa illalla, tai laitettava kone aiemmin kiinni ja lähdettävä vaikkapa ulos tai saunomaan. Jos johtaja ei pidä rajoistaan ja jaksamisestaan kiinni, mitä se viestii muille?  

On myös hieno törmätä termiin palveleva johtaja, sillä luulen sen kuvaavan hyvin juuri minun johtamistyyliäni. Olen luonteeltanikin hyvin auttavainen ja muut huomioiva sekä johdan kaikista mieluiten omalla esimerkilläni. Lämmön ja hyväntahtoisuuden höysteeksi on kuitenkin otettava myös ripaus asennetta sekä itsevarmuutta. Muumimamma, mutta muumipapan twistillä: eli tarvittaessa se haulikko napataan kainaloon tuomaan lisää uskottavuutta. 

 

Lähteet 

Salonen, E. Johda energiaa. 2020. Helsinki: Basam Books. 

Kommentoi