Tampere
20 May, Monday
12° C

Proakatemian esseepankki

Elämän epävarmuus



Kirjoittanut: Joona Merviö - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mielen jumeista joustavuuteen-kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssa
Janna Meunier
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kirjoittajat Julia Liinamaa ja Joona Merviö

Johdanto

 

Toimimme arjessa ja teemme päätöksiä ja tulevaisuuden suunnitelmia sillä oletuksella, että asiat pysyisivät samana päivästä toiseen. Kuitenkin voimme kaikki todeta, että asia ei ole niin. On luonnollista, että asiat muuttuvat myös meistä riippumattomista syistä. Näitä on mahdotonta miettiä etukäteen saatika lähteä miettimään miten näitä olisi mahdollista ennaltaehkäistä. Se, miten tietoisia olemme näistä mahdollisuuksista vaihtelee yksilöiden kesken. Uskon itse, että meistä itsestä riippumattomista muutoksista voi tulla myös mahdollisuuksia. Jokaista asiaa ei pysty suunnittelemaan etukäteen tästä syystä onkin tärkeä osata muokata omia suunnitelmia. Sanontahan kuuluu anna sattumalle mahdollisuus. 

 

Toinen suhtautuu elämään ja maailmaan hyvin luottavaisesti eikä ajattele niinkään sen riskejä tai mahdollisia vastoinkäymisiä, kun taas on olemassa täysin vastakkainen näkemys. Toinen suhtautuu maailmaan ja elämään varautuneemmin ja näkee muutoksen enemmän vaarana.

 

Joudumme kuitenkin sanomaan, että ikävä tosiasia on se, että jokainen meistä tulee elämänsä aikana kohtaamaan erilaisia vastoinkäymisiä. Vastoinkäymisten lisäksi muutos voi tarjota myös positiivisempia kokemuksia, kuten menestymistä ja iloa. Kukaan ei ikinä voi sanoa varmaksi mikä meitä seuraavaksi odottaa. Voimme siis sanoa, että elämämme elämäämme päivittäin erilaisten muutosten keskellä, joka voi aiheuttaa osalle meistä epävarmuutta. 

 

Mistä tunnistaa epävarmuus?

 

Jokainen meistä varmasti tunnistaa merkkejä epävarmuudesta. Epävarmuuden voi tunnistaa ajatuksista, kuten selviämmekö, kuinkahan tässä tulee käymään, pidetäänkö minusta tai  jäänkö yksin. En sano, että näitä tunteita ja fiiliksiä ei tulisi kokea, avainasemassa on se miten suhtaudumme epäilyksiin ja epävarmuuteen. Hyvän epävarmuuden sietokyvyn erottaa siitä, että vaikkei meillä olisi lopputuloksesta minkäänlaista varmuutta pystymme toimimaan tällöinkin ilman epäilyksiä tulevasta. Hyvän epävarmuuden sietokyvyn voi huomata esimerkiksi näistä piirteistä: halutaan ottaa riskejä, sopeutuu nopeasti erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin, oman mielipiteen ilmaisu, tehokkaana päätöksentekona sekä spontaaniutena ja rutiinien rikkomisena. (Meunier  2023, 4)

 

On kuitenkin tärkeä muistaa, että tämä ei tarkoita sitä, ettei epävarmuutta hyvin sietävillä ihmisillä heräisi näissä tilanteissa ahdistavia ajatuksia. Ihmiset, jotka sietävät epävarmuutta enemmän on kuitenkin mahdollista toimia epävarmuudesta huolimatta. 

 

Mistä syntyy hyvinvointi?

 

Mikä todellisuudessa luo hyvinvointia ja onnellisuutta? Tätä samaista kysymystä on mietitty jo antiikin ajoista alkaen. Aristoteles on puhunut antiikin kreikassa eudaimoniasta, joka on onnellisuusoppi, jonka mukaan eettisen toiminnan tavoite on tai sen tulee olla onnellisuus. Eudaimonia käytetään vielä nykypäivänäkin onnellisuustutkimuksen piirissä toisen termin, hedonian rinnalla. Hedonistisen hyvinvoinnin voi saavuttaa esimerkiksi nautinnon, mielihyvän ja miellyttävien tunteiden kautta yrittämällä maksimoida mielihyvä ja puolestaan minimoimaan kaikenlainen kärsimys. (Meuniur 2023) Eudaimoninen hyvinvointi syntyy taas elämän tarkoituksen ja mielekkyyden kautta. Eudaimoninen hyvinvointi on ponnistelua ja suuntaus kohti kasvua ja kehitystä, omien vahvuuksien kehittämistä ja mikä tärkein itselle merkityksellisten asioiden eteenpäin viemistä. (Meuniur 2023) 

 

Nämä molemmat hyvinvoinnin muodot ovat ihmisille tärkeitä sekä myös tarpeellisia. Niissä on kuitenkin merkittävästi eroavaisuuksia. Hedoninen hyvinvointi on ihmiselle hyvin tärkeää, mutta se on kuitenkin yleensä vain lyhytaikaista ja tilapäistä. Tilanteet, jotka aiheuttavat hedonista hyvinvointia voivat olla esimerkiksi uusien tavaroiden saaminen, itse asettamien tavoitteiden saavuttaminen, ja välitöntä tyydytystä tarjoavat aineet, kuten alkoholi. Alkoholi tuo hetkellisen hyvän olontunteen, mutta kuitenkin hyvänolon tunne hälvenee yleensä suhteellisen nopeasti ja palaamme takaisin aiempaan olotilaan. (Meuniur 2023) Tätä ilmiötä kutsutaan hedonistiseksi oravanpyöräksi: mieli alkaa etsimään nopeasti uusia hyvää oloa tuottavia asioita, kun aikaisempi tunne on laantunut. Tähän hyvänä esimerkkinä toimii se, että ostat uuden puhelimen. Tämä tuntuu hetken aikaa hyvältä, kunnes puhelimesta tulee tavallinen, ja alat haaveilemaan tulevasta mallista. 

Hedonistisen tyydytyksen tuottama hyvinvointi ei siis riitä. Jos ihminen keskittyy pelkästään löytämään hedonistista tyydytystä voi elämä helposti tuntua tyhjältä. Kaikki on käytännössä hyvin, mutta jotain kuitenkin puuttuu. Tästä syystä on hyvin vaikea kertoa ulkoapäin onko ihminen todella onnellinen. Jollain voi olla paljon rahaa, uusia autoja ja hieno talo, mutta elämä voi silti tuntua täysin merkityksettömältä. 

 

Eudaimoninen hyvinvointi on taas yleisestikin pitkäkestoisempaa, ja sitä palvelevat teot eivät menetä merkitystään useampien toistojen myötä, vaan päinvastoin tuovat meille vielä enemmän tyydytystä. (Meuniur 2023) Silloin kun asiaa on tutkittu, on huomattu, että ihmiset kokevat elämänsä hyvää ja mielekästä elämää tällöin, kun he kokevat sillä olevan jotakin syvempää merkitystä ja kun he tuntevat yhteenkuuluvuutta toisten ihmisten kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että se mitä tämä lause tarkoittaa riippuu täysin ihmisestä ja voi saada täysin erilaisia muotoja laidasta laitaan. Jokainen  eri ihminen arvostaa erilaisia asioita ja tämä on täysin normaalia. Se mikä aiheuttaa minulle merkityksellisyyden tunnetta ei välttämättä aiheuta sitä toiselle luokkakaverille. Yksi hyvinvointiin ja hyvinvoinnin löytämiseen liittyvistä asioita on omat arvot, jos niitä ei löydä on mahdotonta kokea olevansa oikeasti onnellinen. Jokaisen tulisi pysähtyä miettimään, millaiset asiat tuovat juuri sinulle tunteita siitä, että teet merkityksellistä ja tärkeitä asioita. (Meuniur 2023) 

 

Meuniur kirjoittaa kirjassaan Mielen jumit – “Eudaimoninen hyvinvointi, eli elämän kokeminen hyväksi ja merkitykselliseksi, kertyy näistä askeleista ja siitä yleisestä suunnasta mihin ne sinua vievät, vaikka väliin mahtuisi harha-askeleitakin.”

 

Pysähtyessämme miettimään sitä, mikä todella tekee elämästä elämisen arvoista, huomaamme, että hyvä elämä koostuu vain yksittäisistä teoista ja tekemistämme valinnoista. Teemme päivän aikana useita erilaisia päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän elämään. Valinnat joita teemme ovat yksittäisiä palasia ja näistä palasista koostuu päivän mittaa kokonaisuus. Näin päivistä rakentuu viikko ja viikoista kuukausia. Jatkamme valintojen tekemistä ja luomme omat kokonaisuutemme. 

 

Yleisen stressitason hallinta

 

Omasta jaksamisesta ei saisi tinkiä. Stressitasot vaikuttavat suoraan, siihen miten toimimme erilaisissa tilanteissa ja miten selviämme niistä. Arjessa voi helposti huomata stressitason olevan korkealla, kun pienikin asia voi saada mielen täysin maahan. Kun huomaamme, että meille on kertynyt stressiä ryhdymme usein tekemään asioita, jotta stressi vähentyisi. Useimmiten kuitenkaan keinolla, joilla lähdemme laskemaan stressitasoa ei ole pidemmän kaavan visiota. Tapoja saattaa olla esimerkiksi roskaruoan ahmiminen, yllä mainittu alkoholin nauttiminen tai liiallinen TikTokin selailu. Nämä tavat todellisuudessa eivät laske stressiä vaan lievittävät tai siirtävät sitä. 

 

Kirjassa Meuniur kertoo hyvinvoinnin kolmijalasta. Tähän kuuluu kaikki perustarpeet eli riittävä uni, liikunta ja monipuolinen/säännöllinen ruokailu (Meuniur 2023). Näistä asioista kun pystyy pitämään kiinni tulisi arjen olevan hitusen verran helpompaa. On kuitenkin tärkeää pitää kokonaisuudesta kiinni, sillä jos kolmijalan yksikin jalka on lyhyempi kuin toinen, on hyvinvointi vaakalaudalla. Meuniur myös listaa asioita jotka tukevat hyvinvointiamme ja palautumistamme. Listalla ovat seuraavat asiat: ohjelmoimaton aika, vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa (kokemus joukkoon kuuluvuudesta), luonnossa liikkuminen, meditointi, saunominen ja avantouinti, omat tärkeät harrastukset/vapaa-ajan tekemiset ja viimeisenä kokemuksen oman elämän  vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä (Meuniur 2023).

 

On todettu, että meditointi ja aerobinen liikunta rauhoittaa yliaktiivista lepoverkostoa (Meuniur 2023).

 

Lepoverkosto = “Kun vetäydytään poispäin ulkoisen maailman ärsykkeistä ja antaudutaan mielen vaeltelulle, aivot prosessoivat tällöin tietoa sisäisestä maailmasta. Mielen vaeltelu kuvaa korkean tason kognitiivisia toimintoja kuten menneen muistelua, tulevan suunnitelu, sisäistä puhetta ja mielikuvia. Voidaan olettaa, että lepoverkosto ja luovuus ovat yhteydessä toisiinsa (Callard 2014)”.

 

On tärkeätä huolehtia hyvinvoinnista siten, että kalenteriin jää riittävästi aikaa toteuttaa näitä yllä mainitsemia asioita arjessa. Jokaiselle yksilölle toimii erilaiset keinot kuinka palautua. Omaa tyyliä ei välttämättä ole aina helppo löytää, joten kannustamme kokeilemaan erilaisia tapoja ja nojautua omiin arvoihin, joiden kautta omat tyylit palautumiseen voi löytyä. Kun oma tyyli löytyy ei se tarkoita sitä, että sen tekeminen olisi aina mieluista. Mietitään vaikka esimerkkinä salilla käymistä. Sali harrastuksen aloittaminen voi alkuun olla epämieluista, vaikka tiedät sen olevan hyvästä. Näissä tilanteissa olisi tärkeätä muistaa pidemmän tähtäimen visio, eikä sortua yllä mainittuihin “nopeisiin” tapoihin lievittää stressiä. Salille lähteminen marraskuun pimeinä päivinä voi tuntua vaikeilta, mutta meidän täytyy pitää mielessä se miksi olemme siellä ja mitä haluamme sillä tavoittaa. Kuinka sitten vaikeina hetkinä muistuu tämä tärkeämpi syy mieleen? Meuniur kertoo kirjassaan, että oiva tapa seurata tämän uuden toimintatavan vaikutuksia on esimerkiksi päiväkirja, johon voi kirjoittaa ylös tuntemuksia eri päiviltä ja täten tarkastella jälkeenpäin onko muutoksia olotilassa syntynyt. (Meuniur 2023). 

 

Pohdinta

 

Kaiken tämän pohjalta voidaan päätellä, että elämän epävarmuus on väistämätön osa olemassaoloamme. Kukin meistä voi kohdata sen eri tavoin, mutta avainasemassa on, kuinka suhtaudumme tuleviin muutoksiin ja epävarmuuteen. Elämä itsessään on dynaaminen matka, joka tarjoaa niin mahdollisuuksia kuin haasteita, ja sen arvo voi piillä kyvyssämme mukautua muutoksiin ja ottaa niistä oppia.

 

Hyvinvoinnin ja onnellisuuden etsinnässä on tärkeä ymmärtää, että se voi olla hedonista ja nautinnollista, mutta myös syvempää ja eudaimonista. Kumpikin näistä ulottuvuuksista täydentää toisiaan elämän rikastamiseksi. Pienet päivittäiset valinnat, jotka kumpuavat omista arvoistamme, ovat avaimia hyvinvoinnin rakentumisessa. Ne muodostavat perustan, jolle voimme rakentaa pitkäaikaista ja merkityksellistä onnellisuutta. Se voi olla oman intohimon löytämistä, muiden auttamista tai vaikkapa uuden taidon oppimista.

 

Stressinhallinta on toinen keskeinen tekijä hyvinvoinnissa. Arjen paineet voivat joskus olla valtavia, ja terveiden elämäntapojen, kuten säännöllisen liikunnan ja ravitsevan ruokavalion, ylläpitäminen voi auttaa hallitsemaan stressiä tehokkaasti. Samanaikaisesti on tärkeää varata aikaa omalle itselle ja nauttia elämän pienistä iloista.

 

Kaiken tämän perusteella, on tärkeää muistaa, että jokainen meistä voi löytää oman polkunsa hyvinvointiin ja onnellisuuteen, ja se voi vaihdella yksilöstä toiseen. Tärkeintä on jatkaa pyrkimystä kohti merkityksellisempää elämää, riippumatta siitä, kuinka epävarmalta tie saattaa näyttää. 

 

Lähteet

 

Callard, F., & Margulies, D. S. (2014). What we talk about when we talk about the default mode network. Frontiers in human neuroscience, 8, 619.

 

Meuniur, J. (2023). Mielen jumeista joustavuuteen: kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssa. Atena Oy.

 

Kommentoi