Tampere
21 May, Tuesday
15° C

Proakatemian esseepankki

Ehjemmäksi ihmiseksi  – kanssakäymisen harjaannuttaminen



Kirjoittanut: Janne Backman - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda dialogia: Panttivankineuvottelijan opit tiukkoihin vuorovaikutustilanteisiin
George Kohlrieser
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ehjemmäksi ihmiseksi  – kanssakäymisen harjaannuttaminen

osa 1/2

Usein oletamme omaavamme hyvät dialogitaidot. Totuus onkin melkein poikkeuksetta aivan toinen. Lukemani kirja (Johda dialogia panttivankineuvottelijan opit tiukkoihin vuorovaikutustilanteisiin. 2006) herätti paljon ajatuksia omista sekä muiden dialogitaidoista. Kohlrieser on entinen panttivankineuvottelija, ja timanttinen neuvottelija. Toivon, tai itseasiassa uskallankin luvata, että jokainen tämän esseen lukija saa jotain uutta omaan keskustelukalustoon. En varmasti saa elävöitettyä tekstiä samalla tavalla kuten Kohlreiser, saatikka pointteja samalla kaliiberilla läpi, mutta teen parhaani.

Mielen kettingit ja ajattelun viila

Panttivangiksi joutuminen on yleistä. Ei kutenkaan onneksi kirjaimellisesti, mutta Kohlrieser viittaa tilanteita, joita emme kykene ratkaisemaan rakentavalla tavalla. Tämä symboloi tilannetta, missä joudutaan oman mielen panttivangiksi omasta tai toisten ihmisten toimesta. Näissä tilanteissa henkilö ajattele, että tekisi mitä tahansa, niin tilanne ei tule muuttumaan. Tällöin usein heittäydytään apaattisiksi tai katkeroidutaan. Työympäristössä oman mielen vangiksi jäämistä esiintyy valitettavan usein, eikä löydetä, haluta tai osata lähteä kipuamaan tästä kuopasta ulos. Esseessä viittaan tähän sanalla ”kaapattu”.

Mielemme on ohjelmoitu evoluution myötä halu suojella itseämme, mikä näyttäytyy tallaisissakin tilanteissa. Tarkkailemme koko ajan ympäristöämme uhkaavien tilanteiden ja kipujen välttämiseksi. Tätä ajatuksen sykliä tulisi tarkastella erityisen kriittisesti. Mitä hyödyn tästä oikeasti? Johtaako tämä mihinkään? Voinko vaikuttaa asiaan ohjaamalla ajatuksiani ja näkemyksiäni? Vastaus viimeiseen retoriseen kysymykseen on; kyllä voit. Kirjassa tuodaan ekstriimi historian esimerkki Nelson Mandelan tarinan kautta. Elämä jonka hän eli, olisi katkeroittanut lähes kenet tahansa. Sitoutumalla omaan päämäärään ja pyrkimällä lähemmäs toisia saadaan aikaan siteitä, jotka voimaannuttavat. Toinen samankaltainen tapaus on psykiatri Viktor Franklin tarina. Hän selvisi holokaustista ja useammasta keskitysleiristä, sillä oli löytänyt tarkoituksensa, johon keskittyi. (Yes to life, 1946)

Kykenemme mielen voimalla hakemaan niin raskaista kuin negatiivisista tilanteista ja ajatuksista positiivisa puolia. Kunhan oppii huomaamaan omat vaistomaiset ajatusmallit, ja pyrkimään niistä eroon etsimällä vaihtoehtoisia myönteisiä ja rakentavia tapoja ajatella ja reagoida.

Sisäiset linssit voimistavat hyvässä & pahassa

Warren Bennis kirjoittaa johtajuudesta teoksessaan On Becoming a leader, että hyvän johtajan ytimessä on taito ilmaista ja toteuttaa itseään täysimääräisesti. ”Jotta se onnistuu, pitää ymmärtää itseään ja maailmaa. Sen edellytys taas on oppiminen omasta elämästä ja omista kokemuksista. Johtajaksi kehittymisen prosessi on pitkälle sama asia kuin kehittyminen ehjäksi ihmiseksi.” s.28.

Ympäröivä maailma vaikuttaa meihin kaikkiin. Se miten asiat tulkitaan omassa päässä määrää paljon asioita. Esimerkiksi Kohlrieser tuo kirjassaan esille verrannon huippu urheilijoiden käyttämästä mielikuvaharjoittelusta, jota yrityselämässä ei yleensä käytetä, mutta hänen mukaansa se on vähitellen integroitumassa myös työelämään. Flyynalla oli pajassa puhumassa vierailija, joka nosti myös esille mielikuvaharjoitukset, ja sen että haluamansa tulokset olisi hyvä visualisoida. Hän myös painotti omien ajatuksien johtavan energiaamme suuntaan tai toiseen, sekä puhui oman mielen negatiiviseen kierteeseen joutumisesta.

Tasoa tai alaa katsomatta, hyvillä johtajilla on oltava osaamista ymmärtää muiden tekemistä ohjaavia motiiveja. Näin johtajat osaavat vaikuttaa omalla tekemisellään muiden motivaatioon ja työyhteisön hyvinvointiin. Hyvinvointia edistää se, että alaiset eivät joutuisi omien mielenmallien kaappaamiksi. Tätä myös edistää johtajien kyky reflektoida ja muokata myös omia ajatusmalleja, kun tilanne sitä vaatii. Parhaat tukokset tulee myös johtajilta, jotka osaa omalla mielentilallaan vaikuttaa positiivisesti muiden mielentilaan esimerkiksi luomalla arvostelu ja kipeä palaute positiiviseksi kokemukseksi.

Ihminen ehdollistuu menneisyydelle ja sen luomille skeemoille, mikäli ei pysty vaikuttamaan omaan ympäristöönsä vaan joutuu jatkuvasti katsomaa mustien linssien läpi. Näitä muureja on vaikeata lähtemään kaatamaan jos ei ymmärrä edes niiden olemassaoloa. Itsereflektoimiseen ei voi kannustaa liikaa akatemialla. Sen rinnalle myös tarvitaan tässä kirjassa käsiteltyjä niksejä, jotta päästään eteenpäin.

Kiintyminen avaa yhteydet

Evoluutiopsykologiassa käsitellään termiä kiintyvyyssuhde. Tämän teorian pohjalta perustellaan ihmisen toimintaa. Eli minkälainen kiintyvyyssuhde on syntynyt lapsena, se vaikuttaa tuleviin ihmissuhteisiin.  Kiintyminen ihmisiin on meille kaikille perustarve. Kuten mainitsin se alkaa jo vauvana. Ensin muodostuu suhde vanhempiin, muihin perheenjäseniin ja läheisiin sukulaisiin.

Kiintymisprosessi on vahva työkalu, jonka avulla kykenemme käsittämään itsemme ja toisten ihmisten motivaatiota. oppisopimukset ovat oiva esimerkki tästä. Näiden pohjalta voidaan ymmärtää paremmin toistemme toimintamalleja. Akatemialla ei tuutata syyttä joka torvesta tiimiytymisen tärkeyttä.

Kiinnittymisellä on neljä eri vaihetta ja samat vaiheet pätevät myös yrityselämän vuorovaikutussuhteissa. (Kohlrieser, 70.) Olisi kiintymyksen kohteena sitten lemmikkieläin, esine, harrastus, päämäärä tai ihminen on saman kaavan vaiheet läsnä.

kuvituskuva kiinnittymisen vaiheista. (Suosittelen tutkimaan kaavaa itse. En ala referoimaan vaiheita auki sen tarkemmin.) Tiimeissä on läsnä samat vaiheet, sekä muutama muu tiimiytymiseen liitettävät hetket. esimerkiksi ”kuherrusvaihe” ja ”myrskyvaihe”.

Lähestyminen on erittäin tärkeä osa ihmisen elämää, sillä sen vaikuttaa kaikkiin tuleviin ihmissuhteisiin. Kun ihmisellä on terve suhde lähestymisessä, hän ei joudu vanhojen mielenmallien valtoihin. Kiinnittymisen katkeamisen seurauksia on tärkeä osata tunnistaa, jos itse tai toinen jää jumittamaan johonkin vaiheeseen. Niistä voi seurata valitettavia tapauksia mainittakoon: masennusta, loppuun palaminen, stressireaktioita, aggressiota tai organisaation sisäisiä konflikteja.

Viisi toimivienorganisaatiosuhteiden rakennuspalikkaa tulevat merkityksellisiksi kun erilaisia ongelmia kohdataan, vaikkapa kiinnittymisen vaiheen katkeaminen ja siihen jumiin jääminen.

  • sitoutuneet jäsenet
  • tunnetason sitoutuminen päämääriin
  • kunnioituksen sävyttämä vuoropuhelu
  • luova johtajuus
  • korkea mahdollisuus itsesäätelyyn

”Huonot ihmissuhteet johtavat organisaatioissa konflikteihin ja lopulta huonoihin tuloksiin. Mistä se johtuu? Selitys on se, että vahvat sidokset ovat loppujen lopuksi paras tie asiakasuskollisuuteen ja siten myös menestymiseen”

Opettele tukeutumaan

Kirjassa käsitellään tukiasemia ja niiden tärkeyttä. Meillä tulisi olla useampia tukiasemia. Ne tarjoavat suojaa, mielihyvää ja energiaa. Tukiasemia on monenlaisia: tavotteita, lemmikkejä, esineitä, uskomuksia, eli ei pelkästään toisia ihmisiä. tukiasemat toimivat eräänlaisina ärsykkeiden tukahduttajina. Ikävät asiat kyetään sulkemaan ulkopuolelle itselle mukaviin asioihin keskittyessä. Ne myös ohjaavat ihmisen ajattelua positiivisen näkökulman puolelle, sillä tukiasemien kautta ajattelemalla voi olla suurikin vaikutus. Kohlrieser kertoo esimerkin entisien tukiasemien kautta tutkiskelun: ”Kun mietimme entisiä tukiasemiamme, voimme tunnistaa tiettyjä mieleemme juurtuneita peruskaavoja siinä, miten juuri me sitoudumme miehiin ja naisiin. Kukin meistä omaksuu luonteenomaisen kiintymisen tyylinsä aiemmassa elämässään vaikuttaneilta tukiasemilta.”

Tukiasemilta siis voi saada myös rajoitteita ajatteluun. Hienoa on, jos ne osataan tunnistaa ja vielä hienompaa on osata lähteä uudelleenmuokkaamaan niitä. Tukiasemia tulee ja menee, eikä muuttumista pidä pelätä.

Mitkä ovat sinun tukiasemasi tällä hetkellä? Oletko sinä kenties toisen tukiasema? Se on suuri kunnia, sillä tukiasemat luovat tunteen turvallisuudesta ja varmuudesta. Niiden avulla mielemme voi keskittyä tutkimaan, luomaan uutta ja tekemään asioita, joista saamme mielihyvää.

Kommentoi