Tampere
25 May, Saturday
23° C

Proakatemian esseepankki

Dialogi; tiimityöskentelyn ja valmentamisen keskiössä



Kirjoittanut: Inka Tikkanen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito
Kiltaopen käsikirja
William Isaacs
Konkarikoski Anu
Johanna Rintanen
Jari Välkkynen
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Kirjoittanut: Rosa Salminen ja Inka Tikkanen 

 

Johdanto:  

Molemmat tämän esseen kirjoittajat olemme samasta tiimiyrityksestä nimeltä Saawa Osk. Osallistuimme kumpikin samaan tiimimestarit koulutukseen; ryhmä numero 130. Tiimimestari –koulutuksessa vahvistetaan muun muassa yhteisöllisyyttä, opiskelijakeskeisyyttä ja osallistavaa oppimista tiimioppimisen kautta. Sen kautta voi saada uusia käytänteitä yhteisön, tiimien ja oppijoiden valmennukseen (Tiimiakatemia.com n.d.). Koulutuksessa luetaan kirjoja, jotka tukevat itse koulutusta ja meillä on seitsemän lähikertaa, joissa keskitymme tiettyihin aiheisiin. Oppiminen tapahtuu tiimityöskentelyn ja siinä tapahtuvan dialogin kautta. 

Tulemme esseessämme keskustelemaan valmentamisesta. Reflektoimme tätä omiin kokemuksiimme tiimimestarikoulutuksesta sekä oman tiimimme ja Proakatemian kautta. Lisäksi tulemme syventymään esseessämme tarkemmin aiheeseen dialogi. 

 

Asiakkuudet – lähijakso ja meidän roolimme: 

Edellisen Tiimimestarit kerran lopussa saimme kuulla, että tiimivalmentajat valitaan valmiiksi jo seuraavaa kertaa varten. Tiimivalmentajaa kutsutaan Tiimimestareissa “lilloiksi” (lillatränare).  Koulutuksemme valmentajat olivat etukäteen valinneet lillat. Tiimivalmentajiksi valikoiduimme me stipendiaatit, eli kaikki opiskelijat Inka ja Rosa mukaan luettuina. Jokaiselle ryhmälle annettiin valmiiksi muodostetut tiimit, joiden kanssa tulisimme toimimaan seuraavalla kerralla.  

Jokainen ryhmä sai saman toimeksiannon, jonka mukaan meidän tulisi hankkia tiimeillemme asiakas, jolle tulemme vetämään noin kahden tunnin valmennuksen tulevalla lähijaksolla muutaman kuukauden päästä. Saimme hetken aikaa tiimimme kanssa, jotta pystyimme vaihtamaan yhteystiedot keskenämme ja sopimaan, minkä kanavan kautta tulemme viestimään toisillemme. Tämän jälkeen sovimme myös tapaamisen lillojen ja koulutuksen vetäjien kanssa. Seuraava lähijakso tultaisiin toteuttamaan Ilorannassa Hauholla.  

Meidän Tiimimestarit ryhmämme lähijaksot kestävät aina kolme päivää keskiviikosta perjantaihin. Meillä oli keskiviikko aikaa työstää valmennusta oman tiimin kesken paikan päällä Ilorannassa. Jokainen tiimi piti torstaina oman valmennuksensa asiakkailleen. Tämän jälkeen reflektoimme tapahtunutta, saimme palautetta ja teimme “synnytyksen” jokaisen tiimin matkasta kohti valmennusta ja sen toteutumisesta. Perjantaina pureuduimme tarkemmin aiheisiin asiakkuudet ja valmentaminen. 

Seuraavaksi avaamme yksityiskohtaisemmin molempien tiimiemme matkaa, asiakkaitamme ja reflektoimme minkälaista olla valmentajan tällä lähijaksolla. 

 

Koko prosessi ja valmentaminen. Miten onnistuimme? 

Inkan ryhmä 

Meidän porukkaamme kuului ihmisiä eri puolilta Suomea ja kaksi heistä oli ristipölyttäjiä, jotka tapasimme ensimmäistä kertaa livenä lähijaksolla päivän ennen valmennusta. Kaikilla oli omat kiireensä ja meillä oli haasteita alkuun löytää yhteisiä palaveriaikoja. Lisäksi asiakkaaseen oli haastavaa saada yhteys ennen valmennusta. Lähetimme ennakkoon orientoivia kysymyksiä, jotta osaisimme itse rakentaa heitä palvelevan valmennuksen. Saimme nämä vastaukset vasta päivä ennen itse valmennusta. Tiimissämme myös yksi henkilö lopetti ja yksi uusi tuli tilalle lähikertojen välillä, mikä haastoi lisää muun muassa aikataulujen sumplimista. Viestintä täysin etäympäristössä ei myöskään ollut mitään herkkua.  

Meillä oli hieman haasteita ryhmämme kanssa asiakkaan hankkimisessa. Aloin jo itse hieman stressaamaan, että saammekohan me asiakasta ollenkaan. Pääsimme kuitenkin siihen tilanteeseen, että saimme valita kahden asiakkaan välillä. Asiakkaaksemme valikoitui Pyrinnön valmennustiimi, johon kuului kuusi jäsentä. Heistä kolme työskentelee pääosin toimistolla ja kolme on jonkun tietyn lajin valmentajia. Saimme itse valmennuksen rakennettua valmennusta edeltävänä päivänä Ilorannassa muutamassa tunnissa. Orientoivien kysymysten perusteella avokonttorissa on välillä haastavaa saada omaa työrauhaa, kun välillä keskeytyksiä tulee liikaa. Heiltä myös puuttui tila, jossa voisi käydä arkaluontoisia puheluita ja keskusteluita oman asiakkaansa kanssa. He myös nostivat hyviksi asioiksi sen, että heillä on aina kahvia ja avokonttorissa saa nopeasti sparriapua. Heidän on myös helppo vaihtaa ajatuksia muiden kanssa, kun muut työskentelevät lähellä. He sopivat lopulta, että selvittävät olisiko heidän mahdollista saada puhelinkoppia tiloihin ja he tekivät yhdestä tilasta hiljaisen työskentelyn tilan, jossa työrauhaa vaativat hommat saa hoidettua. Tähän asti yhdistävät tekijät kirjattiin myös ylös, koska niitä haluttiin säilyttää. 

Valmennus meni lopulta todella hyvin. Kaikki meidän porukastamme osallistuivat tasapuolisesti valmennuksen vetämiseen ja asiakas vaikutti tyytyväiseltä. Saimme myös hyvää palautetta, vaikka aika meinasikin loppua kesken. Kaikki valmennukseen osallistuvat osallistuivat tasapuolisesti tekemiseen ja he itse saivat pelisäännöt rakennettua. 

 

Rosan ryhmä 

Minun tiimissäni oli alun perin viisi tiimiläistä eri puolilta Suomea, joista yksi jäsenistä oli ristipölyttäjä toiselta Tiimimestari kurssilta. Ristipölyttäjämme kuitenkin tippui matkasta pois puolessa välissä, joten matkamme jatkui hieman pienemmällä kokoon panolla. Saimme heti alkuun lyötyä lukkoon kaksi tapaamista etänä. Annoin jokaiselle tiimin jäsenelleni tehtäväksi yrittää löytää ainakin kaksi ehdotusta asiakkaaksemme ennen ensimmäistä etätapaamista. Loin meille oman Whtasapp-ryhmän, missä meidän oli helppoa kommunikoida keskenämme. Yksi ryhmästämme sai erinomaisen idean laittaa päivitys hänen Linkedin-seinälleen, jos sieltä nappaisi meidän tiimillemme asiakas.  

Ensimmäisellä etätapaamisella saimme monta hyvää ehdotusta asiakkaiksemme ja kaikista kandidaateista valikoitui Ylöjärven lukion opettajat yrittäjyyden linjalta. Valmennukseemme tulisi osallistumaan viisi opettajaa. Saimme heiltä selviä viitteitä siitä, mitä he kaipaisivat valmennukselta. Rakensimme heille ennakkoon Jamboardin, että he pystyivät syventymään aiheeseen ennen valmennusta. Jamboardimme koostui neljästä kysymyksestä: lyhyt itsensä esittely, missä vaiheessa koet olevasi tiimiopettajana, mitkä ovat olleet parhaimpia onnistumisiasi ja millaiset teemat/asiat koet haastaviksi. Tällä tavalla pystyimme kartoittamaan paremmin, mikä palvelee asiakastamme parhaalla mahdollisella tavalla ja pystyimme tutustumaan heihin hieman paremmin ennen tapaamistamme.  

Jaoin jokaiselle tiimiläiselle työstettäväksi yhden kysymyksen Jamboardista ja jokainen heistä teki kysymyksestä oman sisältöanalyysin.  Jokainen esitteli oman analyysinsä meidän viimeisellä etätapaamisellamme. Tämän kautta löysimme tavoitteen meidän valmennuksellemme, joka oli saada konkreettinen ratkaisu millä he voisivat edistyä ja kehittyä tiimivalmentajana. Teimme myös alustavan rungon valmennuksen kulkua varten. Ennen lähitapaamistamme lähetin vielä kutsun jokaiselle opettajalle, että he tiesivät mihin, milloin ja minkälainen aikataulu tulisi olemaan kyseisenä päivänä. 

Keskiviikkona Ilorannassa teimme yksityiskohtaisemman aikataulun ja roolituksen kyseistä päivää varten. Asiakkaitamme tulisi olemaan viisi, mikä oli yhtä paljon itse valmentajia, joten tunnelma tulisi olemaan hyvin tiivis dialogiringissä. Omat tiimiläiseni eivät olleet entuudestaan kovinkaan tuttuja, joten keksiviikkona kertasimme paljon, mitä kukakin tekee ja missä vaiheessa. En tiennyt entuudestaan, miten he toimivat tällaisessa ympäristössä. Keskiviikkoon piti puristaa paljon tietoa meidän asiakkaastamme, tulevasta valmennuksesta ja omasta tiimistä. Ei turhaan siis toitoteta siitä, että Tiimimestareiden lähijaksot ovat erittäin intensiivisiä. 

Pidimme valmennuksemme Tampereella urheiluopisto Varalan tiloissa. Aamu alkoi esittäytymisellä ja check-in kysymyksenä toimi, mitä konkreettista odotat tältä valmennukselta. Meidän viidestä asiakkaastamme neljä olivat itsekin käyneet Tiimimestarit-koulutuksen, joten tämä oli heille hyvin tuttu tilanne. Tämän jälkeen teimme pienen yhteenvedon tekemästämme Jamboardista, jonka jälkeen pyysimme jokaista heistä valitsemaan heille kolme tärkeintä haastetta. Aiheiksemme valikoitui; visio ja tavoitteet, vastuuttaminen ja opettaja-valmentaja identiteetti. Ehdimme käymään loppujen lopuksi ainoastaan kahdesta aiheesta syvempää dialogia. Ajallisesti kolme aihetta oli muutenkin hyvin optimistinen tavoite kolmen tunnin valmennukselle. Saimme kuitenkin yhdessä tehtyä yhteenvedon kahdesta aiheesta, mitä oli syntynyt dialogin kautta. Reflektoimme kahta aihetta kolmen tason kautta; minä, me ja organisaatio peilaten kysymykseen mitä pitää muuttua tai tapahtua, että pääsemme konkreettiselle tasolle. Valmennuksen jälkeen menimme vielä yhdessä lounastamaan koko porukan voimin ja kävimme samalla läpi motorolaa sekä saimme palautetta asiakkailtamme. 

Loppujen lopuksi valmennus meni odotettuakin paremmin. Matka kohti valmennusta ei ollut aina helppoa. Suurimpia haasteita aiheutti etäyhteydet ja minä itse tiimivalmentajana. Itsellä ei ollut aikaisempaa kokemusta vastaavasta ja välillä kamppailin hyvin paljon oman kokemattomuuteni kanssa. Jokainen tiimistäni on ammatiltaan opettaja tai tekee työkseen päivittäin valmennusta ja se oli heille todella luonnollista. Tällaisissa tilanteissa huomaan haluavani kontrolloida jokaista liikettä, jos minulla alkaa tulemaan epävarma olo tulevasta. Otan myös paljon työtaakkaa itselleni, koska silloin voin varmistua, että asiat oikeasti menevät eteenpäin. Tässäkin olisin päässyt varmasti paljon helpommalla, jos olisin uskaltanut kommunikoida matkan aikana tiimilleni paremmin omista heikkouksistani ja miksi koen epävarmuutta. Jälkeenpäin reflektoiden huomaan eritäin hyvin omat heikkouteni ja vahvuuteni. Tämä antoi minulle todella paljon eväitä ja huomaa, että kehitys on jatkuvaa ja se ei koskaan lopu. 

 

Dialogi 

Proakatemialla oppiminen alkaa pitkälti dialogista. Ensimmäisenä opintovuonna syvennytään, kuinka dialogi toimii ja sen kulmakiviin. William Isaacs esittelee teoksessaan; Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito (2001), dialogin neljää eri taitoa, joita yksilö sekä ryhmät tarvitsevat pystyäkseen dialogiin: kuuntelu, kunnioitus, odotus ja suora puhe.  

Aloitettuamme Tiimimestareissa meillä oli jo tietoa ja taitoa entuudestaan opintojemme kautta dialogista. Dialogi oli monille uusi käsite koulutuksemme alkaessa. Meidän Tiimimestarit koulutuksemme on jo puolessa välissä ja ryhmässämme on tapahtunut tähänkin menneessä jo suurta kehitystä dialogin suhteen. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti ja hyvä kerrata, mitkä dialogin perusteet olivatkaan.  

Isaacsin mukaan dialogi on tapa ajatella ja miettiä yhdessä. Dialogissa on ydin, mutta päämääränä ei ole valita puolia. Ilman puolien valintaa pystymme dialogin avulla syventämään ryhmän yhteistä oppia. Ryhmä pystyy käyttämään yhteistä älykkyyttä ja voimaa kohti suurempaa yhteistä kokemusta. (Isaacs 2001, 39.) 

Dialogi ja keskustelu eivät tarkoita samaa. Keskustelun päämääränä on päätöksenteko. Keskustelua käytetään esimerkiksi useimmiten kokouksissa ja palaverissa, koska niiden tarkoituksena on saada jokin päätös aikaan. Keskustelussa pyritään pääsemään jonkinlaiseen lopputulokseen. Dialogissa sen sijaan halutaan luoda erilaisia mahdollisuuksia ja hahmottamaan uudenlaisia vaihtoehtoja. (Isaacs 2001, 63.) 

 

Tilan jakautuminen dialogissa: 

Jotkut ihmiset tykkäävät olla enemmän tai jopa paljon äänessä verrattuna joihinkin muihin. Toiset taas jättäytyvät helpommin hiljaisemmiksi kuuntelijoiksi dialogitilanteissa. Yhden ihmisen rooli voi myös vaihdella esimerkiksi aiheesta, porukasta tai omasta energiatasosta riippuen. Dialogitilanteessa olisi kuitenkin tärkeää pyrkiä mahdollisimman tasaisesti jakautuviin puheenvuoroihin ja tiimityöskentelyssä mahdollisimman tasaisesti jakautuvaan työnmäärään (Konkarikoski ym. 2017, 35). Paljon äänessä oleva henkilö vie tilaa vähemmän äänessä olevalta henkilöltä. Vähemmän äänessä olevan ääni on kuitenkin tärkeä saada kuulluksi, jotta saadaan mahdollisimman avointa keskustelua aikaiseksi. Näin saadaan myös mahdollisimman paljon eri mielipiteitä ja näkemyksiä kuuluviin. Päätöksiin on myös helpompi sitoutua, kun on saanut oman äänensä kuuluviin silloin kun sille on ollut mahdollisuus.  

Mikäli tunnistat itsesi helposti taka-alalle jääväksi ihmiseksi, pyri puhumaan enemmän. Kunnioitat muita osallistumalla dialogiin tasavertaisesti muiden kanssa. Saat dialogitilanteesta itsekin enemmän irti, jos osallistut keskusteluun. Keskustelu on paljon hedelmällisempää, kun haastaa ja antaa myös muille tilaa. Kaikki dialogiin osallistuvat ovat vastuussa dialogin toteutumisesta. Mikäli tunnistat olevasi yleensä paljon äänessä, pyri tiivistämään ja vähentämään puheenvuorojasi. Kunnioitat muita antamalla muille tilaa tasavertaisesti. Asioiden kirjaaminen ylös muiden puheenvuorojen aikana auttaa vähentämään omien puheenvuorojen määrää ja samalla muistat mitä sinun oli tarkoitus sanoa. Meillä Saawassa puheenvuorot jakautuvat vaihtelevasti pajoista riippuen. Välillä on muutamia, jotka ovat enemmän kuunteluroolissa ja välillä osa on enempi äänessä. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää näin suuressa tiimissä. Tärkeintä on kuitenkin se, että luottamus on riittävää, jotta halutessaan kaikki voivat sanoa ajatuksensa ääneen. 

Myös tiimi toimii parhaiten, kun työtaakka jakautuu tasaisesti. Mikäli työmäärä kasautuu vain muutaman ihmisen harteille, he voivat uupua ja osa vetäytyä tiimistä. Usein epätasainen työtaakan tai puheenvuorojen jakautuminen on luottamuspula. Kun kaikki saavat halutessaan vaikuttaa yhteisiin asioihin, myös sitoutumisen taso kasvaa. (Konkarikoski ym. 2017, 35) Itse ollessamme valmentajina tiimimestareissa, meillä molemmilla oli ajoittain sellainen olo, että itse tarvitsee tehdä paljon, jotta tehtävästä suoriudutaan kunniakkaasti. Tämä kuormitti tiimivalmentajan työtaakkaa ja lisäsi stressitasoa. Yllätyimme molemmat, kuinka nopeasti itse valmennus saatiin kuitenkin kasattua valmiiksi muutamassa tunnissa. Tehtävä vaikutti paljon suuremmalta, kuin mitä se lopulta oli. Huomasimme, kuinka suuri voima tiimillä voi olla.  

 

Pohdinta:  

Tämä lähijakso tuntui isolta vastuulta alkuun. Matka kohti valmennusta oli ajoittain stressaava ja etäilyn takia meistä molemmista tuntui, ettei aina saanut täyttä varmistusta omalta tiimiltään siitä, että valmennus tulisi onnistumaan. Olemme molemmat vasta opiskelijoita ja omat tiimiläisemme tekevät valmennusta ammatikseen. Etäyhteyksien kautta oli vaikeaa välillä löytää yhteistä aikataulua, välillä tekniikka ei pelannut ja henkinen side on erittäin vaikea luoda etäyhteyksien kautta. Saimme kuitenkin paljon tukea toisiltamme matkan varrelta. On suuri voimavara, että olemme samalla kurssilla ja samasta tiimistä.  

Meidän molempien tiimeissä oli onnistumisia ja kompastuksia. Puimme yhdessä molempien tuntemuksia matkan varrella ja saimme toisistamme paljon henkistä tukea. Jälkeenpäin ajateltuna me molemmat olisimme voineet olla paljon rennommin mielin ennen Ilorannan lähijaksoa. Valmentajaksi kasvaminen saatikka oman tiimin valmentaminen on varmasti pitkä matka ja saimme tästä hyvän alkusysäyksen. Kokemus tuo varmasti rauhallisuutta, luottoa ja rentoutta tekemiseen, jostain se matka pitää kuitenkin aloittaa. Keskustelimme keskenämme molempien valmennusta ja molemmille jäi päällimmäiseksi onnistunut olo. Se kertoo jo, että jokin on mennyt hyvin ja nyt kohti uusia haasteita entistä viisaampana. 

 

Lähteet: 

Isaacs, W & Senge, P. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Alkuperäinen painos: Dialogue and the art of thinking together, 1999. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 

Konkarikoski, A. Rintanen, J, Välkkynen, J. 2017. Kiltaopen käsikirja. Tampere. Savion kirjapaino Oy. Verkkokirja. Viitattu 3.5.2022. https://issuu.com/johrin/docs/kiltakoulu-esite-netti   

Tiimimestarit.com n.d. Tiimimestari – työkaluja ohjaavan opettajan tai johtajan käyttöön. Verkkosivu. Viitattu 3.5.2022. https://tiimiakatemia.com/tiimimestari/ 

 

 

 

Kommentoi