Tampere
18 May, Saturday
22° C

Proakatemian esseepankki

Balanced Scorecard – tasapainotettu tuloskortti



Kirjoittanut: Mimmi Saarinen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tämän esseen on kirjoittanut Mimmi Saarinen, Sanna Rinne ja Olga Penttinen tiimistä Motive 6.0.

 

Yrityksillä on tapana luoda strategia ja tavoitteita, mutta niiden onnistunut käyttöönotto operatiivisella puolella voi olla haastavaa. Yksi keino strategian konkreettiseen käyttöönottoon ja sen onnistumisen seuraamiseen on ottaa käyttöön tasapainotettu tuloskortti eli Balanced Scorecard (BSC). Yritysten tulee koko ajan mitata tuloksia, jotta ne pystyvät kilpailemaan tavoitteellisesti kiristyvässä kilpailussa. Mittaristoja löytyy monia, jotka kaikki keskittyvät eri asioihin. Esimerkiksi myynnin ja asiakaskunnan mittaaminen on tärkeää, kuin myös tulevaisuuteen keskittyminen. Perinteiset taloudelliset mittaristot antavat kuvaa menneisyydestä, mutta ne eivät kerro miten tulevaisuudessa menestytään tai saadaan yritys menestymään. Tämän vuoksi tarvitaan mittaristoja myös eri toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen. (Lehtinen 2018.)

 

Tasapainotetun tuloskortin avulla yritykselle voidaan luoda monipuolisempi ja uusia näkökulmia tarjoava mittaristo, jonka pohjalta voidaan tehdä päätöksiä ja ohjata yritystä oikeaan suuntaan. Jos näitä päätöksiä on aiemmin tehty taloudellisten mittaristojen pohjalta, on tulevaisuuden näkymät melko lyhyet. Tämä voi jumittaa yrityksen kasvua, koska se saattaa vaikuttaa tuotteen laatuun, asiakastyytyväisyyteen sekä henkilöstön osaamisen muuttuvassa markkinatilanteessa. Jotta yrityksen tulevaisuuden näkymät olisivat pitkät, tulisi sen taloudellisten tilastojen lisäksi tarkkailla positiivisessa mielessä myös tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Myös henkilöstön koulutuksien sekä investointihankkeiden tarkastelu ovat tärkeässä asemassa yrityksen tulevaisuuden suunnitelmien kannalta. Nämä tietysti näkyvät taloudellisessa mittaristossa menoina, mutta pitkällä tähtäimellä ne vievät yritystä eteenpäin. Näiden kehittämistöiden pohjalta yrityksen kannattaa selkeyttää heidän visionsa ja strategiansa, joiden pohjalta myös tasapainotettu tuloskortti lopulta rakennetaan. (Lehtinen 2018; Kytölä.)

 

Tasapainotettu tuloskortti eli Balanced Scorecard on yksi tunnetuimpia suorituskyvyn mittaus- ja ohjausjärjestelmiä. Se on paljon käytetty järjestelmä erikokoisilla ja eri toimialoilla toimivilla yrityksillä. Tasapainotetun tuloskortin avulla yrityksen visio ja strategia pyritään saamaan paremmin osaksi yrityksen toimintaa. Tuloskortti jaetaan neljään yritykselle tärkeään näkökulmaan; taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimisen ja kasvun näkökulma. (Lehtinen 2018.)

 

Taloudellinen näkökulma

Taloudellisilla mittareilla on kaksi pääroolia. Ne ilmaisevat, kuinka hyvin yritys on onnistunut strategian toteuttamisessa taloudellisesti. Tämän lisäksi taloudelliset mittarit määrittävät tavoitteet, jotka strategioilla ja muilla käytössä olevilla mittareilla pyritään saavuttamaan. Yrityksen tavoitteet vaihtelevat sen mukaan, missä vaiheessa yritys on. Esimerkiksi kasvuvaiheessa olevan yrityksen mittaamisessa painotetaan mittareita, jotka kuvaavat myynnin kasvua. Ylläpitovaiheessa olevan yrityksen mittaaminen taas painottuu kannattavuuden mittaamiseen. (Lehtinen 2018.)

Taloudellisessa näkökulmassa on siis kaksi perusstrategiaa, joita ovat kasvu ja tuottavuus. Kasvustrategiassa halutaan kasvattaa liikevaihtoa, jolloin yrityksen tulee keskittyä pitkäaikaiseen arvon luomiseen sekä jo olemassa olevien asiakassuhteiden parantamiseen. Tuottavuusstrategian tavoitteet pystytään toteuttamaan lyhyemmässä ajassa kuin kasvustrategian. Tuottavuudessa keskitytään tehokkuuteen ja pyritään pitämään kustannukset matalana. Kasvun ja tuottavuuden välillä joudutaan siis tasapainoilemaan, kun pyritään toteuttamaan molempien osa-alueiden tavoitteet. Taloudellista näkökulmaa tarkkaillaan kuukausittain erilaisten mittareiden kannalta. Näitä mittareita ovat esimerkiksi myyntikate, käyttökate, liiketulos, sijoitetun pääoman tuotto ja oman pääoman tuotto. (Kytölä.)

 

Asiakasnäkökulma

Kuten taloudellisen näkökulma, myös asiakasnäkökulman voi jakaa kahteen eri osa-alueeseen. Nämä osa-alueet ovat perusmittarit ja asiakaslupausmittarit. Perusmittarit ovat usein yritysten välillä yhteneväisiä, ja ne voivat käsittää esimerkiksi markkinaosuutta, asiakasuskollisuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Asiakaslupausmittarit puolestaan kertovat kuinka haluttu markkinaosuus voidaan saavuttaa. Tällainen mittari voisi olla esimerkiksi tuotteen hinta-laatusuhteen selvittämiseen tarkoitettu mittari, joka vaikuttaa vetovoimaisesti uusien asiakkaiden hankintaan sekä pitää vanhat asiakkaat tyytyväisinä. Asiakassuhteita voidaan mitata myös asiakaspalvelulla tai täsmällisyydellä. Asiakasnäkökulman voidaan ajatella olevan osa kilpailustrategian ydintä. (Filppula 2017.) Kilpailustrategia voidaan määritellä hinta- tai laatutekijöiden kautta. Jos yrityksen tavoite on syventää asiakkuuksia, ei kilpailustrategia voi olla yksinomaan hinta. Tällöin nousee esiin sisäisen prosessin mittarit. Tilaus-toimitusprosessin lisäksi kilpailuetuina voivat korostua esimerkiksi uusien tuotteiden tai palveluiden innovointi sekä myynnin jälkeinen palvelu. Erityisesti innovointiprosessin avulla yritys voi luoda arvoa pitkällä aikavälillä sen sijaan, että keskityttäisi tehostamaan ainoastaan nykyisiä toimintoja. (Tietoakseli 2015.)

 

Sisäisten prosessien näkökulma

Sisäisten prosessien näkökulma johdattelee aiemmin määriteltyä kilpailustrategiaa. Se mittaa niitä toimintatapoja, joilla talouden ja asiakkaiden näkökulmasta määritettyihin tavoitteisiin päästään. Sisäiset prosessit voidaan jakaa edelleen toimintaprosesseihin, asiakasprosesseihin, innovaatioprosesseihin sekä lainsäädännöllisiin ja yhteiskunnallisiin prosesseihin. Pitkään yrityksen käytössä olleita vakiintuneita toimintatapoja voi olla vaikea muuttaa. Sisäisten prosessien avulla niiden tilalle voi kuitenkin löytyä kevyempiä ja tehokkaampia toimintatapoja. (Kytölä.) Sisäiset prosessit antavat yritykselle mahdollisuuden toteuttaa niiden asiakastoimintaa hyvin ja tehokkaasti. Niiden avulla yritys pystyy tarkastelemaan toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta. Esimerkkejä sisäisten prosessien mittareista ovat erilaiset kiertonopeudet, kuten myyntisaatavien ja varaston kierto, toimitusvarmuus, aika tilauksesta toimitukseen, kapasiteetin käyttöaste sekä tuottavuuden kehitysprosentti. (Lehtinen 2018.)

 

Oppimis- ja kasvunäkökulma

Oppimis- ja kasvunäkökulmalla pyritään saamaan vastauksia sille, mitä yrityksessä tulisi kehittää, jotta sen on mahdollista saavuttaa tavoitteet eri näkökulmissa sekä pitää yritys menestyksekkäänä ja tuotteliaana vielä tulevaisuudessakin. Sen on koettu olevan tuloskortin vaikein osio, sillä informatiivisen mittariston luominen voi kestää vuosia. Tämä perustuu siihen, että oppimiseen ja kasvuun käytetyt panostukset saattavat näkyä taloudellisissa tuloksissa vasta vuosien päästä. (Lehtinen 2018.) Organisaation oppiminen ja kasvu muodostuu pääosin kolmesta lähteestä, joita ovat ihmiset, järjestelmät ja organisaation toimintatavat.  Henkilöstöön liittyviä mittareita ovat esimerkiksi henkilöstötyytyväisyys, sairauspoissaolot, henkilökunnan vaihtuvuus sekä koulutukseen varatut resurssit. Muita mittareita ovat muun muassa menestykset tuote- ja palveluvertailuissa, tuote- ja tutkimusinvestoinnit sekä sisäisten projektien onnistumisaste. (Kytölä.)

 

 

Lähteet:

Filppula, S. 2017. Tasapainotettu mittaristo. Opinnäytetyö. Liiketalouden tutkinto-ohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu. Luettu 9.11.2021.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/127130/Filppula_Samu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Kytölä, P. Mikä on Balanced Scorecard? tasapainotetun mittariston eli tuloskortin neljä näkökulmaa. LATO. Luettu 9.11.2021.

https://www.latotools.com/Balanced+Scorecard+Mika+on+tasapainotettu+mittaristo

 

Lehtinen, K. 2018. Tasapainotettu tuloskortti pienyrityksen strategisen ohjauksen viitekehyksenä. Case Yritys X Oy. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Luettu 9.11.2021.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152207/Lehtinen_Kia.pdf?sequence=1

 

Tietoakseli. 2015. Tasapainotettu mittaristo, balanced scorecard – vaihtoehto budjetoinnille? Luettu 9.11.2021. https://www.tietoakseli.fi/blogi/johtaminen/tasapainotettu-mittaristo-balanced-scorecard-vaihtoehto-budjetoinnille/

Kommentoi