Tampere
21 May, Tuesday
4° C

Proakatemian esseepankki

Avoimuus tiimin avaintekijänä



Kirjoittanut: Vilma Heinonen - tiimistä Edel.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Voimana toivo
Maaret Kallio
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Seura tekee kaltaisekseen ja toivo voi tarttua. (Kallio 2020)

Tämä lause tiivistää osuvasti minun matkani Proakatemialla viime elokuusta tähän päivään asti. Aloittaessani opinnot viime elokuussa Proakatemialla en osannut edes aavistaa, miten merkittävästi tämä koulu ja ihmiset ympärilläni voisivatkaan muuttaa ajatteluani ja toimintaani. Olen oivaltanut, kuinka isossa roolissa arkeani omat ajatusmallini ja ennakkoluuloni ovat olleet. Olen oppinut luottamaan ja tukeutumaan muihin paremmin ja myös saanut toivon tunnetta vaikeissa tilanteissa muista. Olen tullut enemmän tietoiseksi avoimuuden sekä itseeni uskomisen voimasta.

Tässä esseessä tarkastelen syvemmin kokemuksiani ja matkaani ensimmäisestä opiskelu vuodestani Proakatemialla ja mitä olen oppinut itsestäni. Aion käsitellä sitä, kuinka tärkeää on olla avoin oma itsensä, päästää omista ennakkoluuloistaan sekä negatiivisista ajatuksista irti. Haluan myös avata sitä, kuinka ainutlaatuinen mahdollisuus Proakatemia on opiskeluympäristönä ollut.

Syksy 2023

Syksy toi mukanaan jännitystä, varautuneisuutta sekä innostusta koulun alkaessa. Pajoissa tapa oppia avoimen dialogin kautta oli minulle täysin uutta ja erilaista. Hämmennyin siitä, kuinka nopeasti muut omaksuivat tämän oppimistavan. Minusta tuntui, etten saanut oikein mistään kunnolla mitään irti ja en keksinyt mitään sanottavaa istuessani dialogi pajoissa. Syksy meni hieman varautuneesti omassa kuoressa ja rupesin jossain kohtaa miettiä syitä sille. Minua alkoi rehellisesti ärsyttämään omat ajatukseni.

Ymmärsin jossain kohtaa itsestäni sen, etten ollut tottunut koskaan ennen jakamaan ajatuksiani niin avoimesti ja keskeneräisesti ja sen takia koin vaikeana avata ajatuksiani. Itsestäni yllätyksenä tuli se, kuinka hitaasti lämpenevä ihmisille olen, kun kyseessä on luottamuksen rakentaminen. Olen aina ollut hyvin sosiaalinen tyyppi, miksi en nyt oikein saa sanaa suustani? Myöhemmin ajateltuna ymmärrän itsestäni sen, että suuressa porukassa, jossa kaikki ovat hyvin sosiaalisia ja puheliaita, halusin tarkkailla sivusta muiden hyviä puheenvuoroja ja miettiä niitä itsekseni päässäni. Ehkä tähän ajatukseen liittyy myös tavallaan se, että yliajattelin usein asioita mitä olin sanomassa. Syksyn aikana kuitenkin tutustuin mahtaviin ihmisiin ja sain heistä motivaatiota sekä energiaa avautumaan pikkuhiljaa. Seura tekee kaltaisekseen ja koulussa ei ole vaikeaa löytää samanhenkisiä ihmisiä ympärilleen olemalla itse avoin.

 

Askeleet kohti avoimempaa ja aidompaa tiimin jäsentä

Uusien tiimien jaon jälkeinen joululoma pakotti minut pysähtymään miettimään omia ajatuksiani syksyn varrelta, jotta voisin toimia uudessa tiimissäni eri tavalla. Ymmärsin pohtiessani sen, että oppiminen voi tapahtua monin eri tavoin, eikä sen tarvitse rajoittua perinteiseen luokkahuone opetukseen. Ja sehän tässä oppimisen tyylissä on kaikista hienointa! Merkittävä käännekohta matkallani oli se, kun aloin nähdä koulun enemmän mahdollisuutena oppia itsestäni ja muista ihmisistä, kuin vain pakollisena velvollisuutena. Palasin pohtimaan vahvasti omia tavoitteitani sekä syihin, miksi hain Proakatemiaan.

Tuntui, kuin monta kiloa olisi tippunut harteiltani ja sain tämän itsereflektoinnin kautta uutta motivaatiota kouluun. Ymmärsin, että aktiivinen osallistuminen ja oman panoksen antaminen tuovat mukanaan uudenlaista oppimista, syvempiä ystävyyssuhteita ja vahvempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lopetin negatiivisissa ajatuksissa pyörimisen ja päätin rentoutua. Opin myös antamaan itselleni paljon enemmän armollisuutta ja hyväksyä itseni sellaisena kun olen. Tämä oivallus oli yksi ensiaskeleistani matkallani kohti aidompaa yhteisöön kuulumista ja läsnäoloa.

 

Vahvimmat meistä tarvitsevat toisiaan

Kun matkustimme tiimimme ensimmäiseen mökkipajaan, minua jännitti todella paljon olla täysin avoin muiden edessä. Ohjeiksi olimme saaneet oppisopimuksiin sen, että kaikki saavat vuorollaan kertoa niin paljon, kun haluavat omasta henkilökohtaisesta elämästään ja kokemuksistaan. Kuuntelin muiden tarinoita välillä nauraen ja välillä kyynel silmäkulmassa. Arvostin todella paljon jokaisen kykyä kertoa niin avoimesti omasta elämästään.

Meidän jokaisen on tärkeää saada kokea pärjäävyyttä ja pystyvyyttä, mutta sen lisäksi myös äärimmäisen tärkeää on saada tuntea myös tarvitsevuutta, pienuutta ja turvallista toisten varaan antautumista. (Kallio 2020)

Ymmärsin nopeasti oman vuoroni jälkeen, että kun kerron muille avoimesti itsestäni, tiimini voi eri tilanteissa ymmärtää minun toimintatapojani ja tunteitani. Ymmärsin myös sen, että saan olla välillä haavoittuva, eikä minun jokaisessa tilanteessa tarvitse olla vahva. Muiden kokemukset ja tarinat vahvistivat käsitykseni siitä, että kun kertoo itsestään avoimesti, saa myös runsaasti takaisin, lisää luotettavuutta muihin ja tuntee kuuluvansa yhteisöön. Kokemus lähensi meitä todella paljon ja tiimissämme on huomattavasti helpompi ja mukavampi olla. Opimme tuntemaan ja ymmärtämään toisiamme paremmin, joka lisäsi luottamusta ja tiimimme hyvinvointi kasvoi valtavasti. Mikä tärkeintä meillä oli äärimmäisen hauskaa yhdessä.

 

Luottamuksen merkitys

Luottamus on tiimityön kulmakivi, tunne, joka kumpuaa sekä yksilön sisimmästä että ryhmän yhteisistä kokemuksista. Se ei synny hetkessä, vaan rakentuu vähitellen jokaisen yhteisen hetken ja kohtaamisen myötä. Luottamuksen syntyminen on kriittinen edellytys syvälle yhteistyölle ja kestäville ihmissuhteille, sillä ilman sitä tiimin sisällä voi vallita kyräilevä ja epäluuloinen ilmapiiri, joka haittaa yhteistä tekemistä ja tavoitteiden saavuttamista. (Filpus 2023)

Proakatemialla olen oppinut, että luottamus ja psykologinen turva ovat välttämättömiä muiden ymmärtämiselle ja uusien näkökulmien syntymiselle. Ne ovat perustana sille, että voimme kaikki olla avoimia ja haavoittuvia toistemme edessä. Avoimuus edistää keskinäistä ymmärrystä ja tukee yhteenkuuluvuuden tunnetta tiimissä. Olen oppinut, että luottamuksen rakentaminen lähtee jokaisesta meistä – kysymys kuuluu: edistänkö luottamuksen ilmapiiriä vai heikennänkö sitä? Luottamuksen rakentaminen on jatkuvaa työtä, jossa jokaisen tiimin jäsenen työ sen eteen on korvaamaton. Se on prosessi, joka vaatii jatkuvaa huomiota ja yhteistä tekemistä, mutta sen tulokset näkyvät tiimin kyvyssä toimia ja selvitä haasteista yhdessä. Haluan itse olla vaikuttamassa siihen, että meidän tiimissämme vallitsee täysi luottamuksen ilmapiiri ja kaikki saavat olla omia itsejään.

 

Sitoutuminen tiimiin

Sitoutuneisuus on olennainen tekijä, joka määrittää tiimin dynamiikan ja onnistumisen. Kun tiimin jäsenet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, se luo pohjan tehokkaalle yhteistyölle ja keskinäiselle luottamukselle. Tiimimme tekeminen on osoittanut, että sitoutuneisuus ei ole vain yksilöllinen päätös, vaan yhteinen sopimus. Se edellyttää ehdottomasti avointa viestintää, vastavuoroista kunnioitusta ja tiimin arvojen jakamista. Kun kaikki jäsenet sitoutuu tekemiseen, ollaan kokoajan lähempänä yhteisiä tavoitteita. Tiimissä sitoutuminen mahdollistaa yhteistyön, muutoskyvykkyyden, yhdessä oppimisen ja erilaisuuden hyödyntämisen, jotka ovat kaikki kriittisiä tekijöitä tiimin kehitykselle. (Kukkola 2021)

Tämä sitoutuneisuus ilmenee Proakatemialla konkreettisesti tiimiyrittäjyyden arjessa, jossa vastuun jakaminen ja jatkuva itseohjautuvuus muodostavat oppimisen ytimen. Sitoutuminen tarkoittaa myös valmiutta antaa ja vastaanottaa palautetta, mikä on keskeistä tiimin jatkuvassa kehittymisessä. Kokonaisuudessaan sitoutuneisuus ei ole staattinen tila, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa avointa dialogia ja yhteistä tavoitetta. Koen saaneeni aivan erilaisen merkityksen sitoutumiselle, kun tiimit muodostettiin ja osuuskunta laitettiin pystyyn. Haluan antaa kaikkeni tiimillemme ja saada mahdollisimman paljon uusia oppeja.

 

Pohdinta

Olen tullut pitkän matkan syksystä tähän päivään itseäni sekä omia toimintamallejani tutkien. Matka jatkuu koko ajan ja tiedän, että saan vielä monta samanlaista uutta ahaa kokemusta matkallani itsestäni ja muista. Uskon vahvasti siihen, että itseensä tutustuminen lähtee siitä, että tutkii, ymmärtää ja joskus vielä hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Pystyn kokemusteni pohjalta olemaan enemmän aito, läsnä ja avoin itseni. Kun annan itsestäsi muille, niin saan myös vuorovaikutuksena takaisin. On hyvä heittäytyä ja muistaa, että ei elämä ole niin vakavaa. Muistan jatkossakin olla avoin, nauttia hetkistä, pitää hauskaa ja antaa vaan mennä, ottamatta itseäni liian vakavasti.

 

Lähteet

 

Filpus, L. 2023. Mistä luottamus syntyy? Verkkosivu. Viitattu 6.4.2024.

https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/mista-luottamus-syntyy

Kallio, M. 2020. Voimana Toivo. WSOY.

Kukkola, E. 2021. Tiimityön onnistuminen edellyttää hyvää johtamista. Verkkosivu. Viitattu 6.4.2024.

https://peruspeliajohtaja.com/2021/11/21/tiimityon-onnistuminen-edellyttaa-hyvaa-johtamista/

Peitsalo, P. 2023. Vuorovaikutus, avoimuus ja psykologinen turvallisuus. Linkedin-artikkeli. Viitattu 6.4.2024.

https://www.linkedin.com/pulse/vuorovaikutus-avoimuus-ja-psykologinen-turvallisuus-peter-peitsalo/

Kommentoi