Tampere
25 May, Saturday
20° C

Proakatemian esseepankki

Arjenhallinta



Kirjoittanut: Jenna Hyttinen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Elämä ja arki saattaa tuntua usein kaoottiselta ja kiireiseltä. Varsinkin Proakatemialla kun oman ajan hallinta on lähes täysin omissa käsissä. Monilla meistä on töitä, perhettä, ystäviä ja muita velvollisuuksia, jotka vaativat huomiotamme ja aikaamme. Miten voisimme hallita elämäämme ja arkeamme niin, että voimme saavuttaa tavoitteemme ja elää onnellista ja tasapainoista elämää? Tässä esseessä tarkastellaan erilaisia strategioita ja vinkkejä elämänhallintaan.

Yksi avainasemassa oleva asia arjenhallinnassa on ajanhallinta. Aikaa ei voi lisätä, mutta sitä voi oppia käyttämään tehokkaammin. Ajanhallinta on prosessi, joka auttaa meitä organisoimaan aikamme, priorisoimaan tehtävät ja saavuttamaan tavoitteemme. Se voi vähentää huomattavasti stressiä, lisätä tuottavuutta ja antaa meille valmiudet nauttia elämästä enemmän ja elää enemmän omien arvojemme mukaista elämää. Kalenterin tai TO Do-listan käyttö ovat esimerkkejä ajanhallinnan työkaluista, jotka voivat auttaa organisoimaan päivittäisiä tehtäviä ja varmistamaan, että tärkeät asiat tulevat hoidetuiksi.

Ajanhallinta perustuu useisiin perusperiaatteisiin ja sen toteuttamiseen on monia erilaisia työkaluja. Yksi tärkeimmistä on ajan suunnittelu ja aikataulujen pitäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että määrittelet päivittäin, viikoittain ja kuukausittain tavoitteesi ja tehtäväsi sekä aikataulutat ne niin, että tiedät, milloin ja mitäkin teet. Aikataulun pitäminen on olennainen osa ajanhallintaa, koska se auttaa pysymään kurssissa ja vähentämää harha-askelia.

Priorisointi on toinen keskeinen osa ajanhallintaa. Jokainen päivä tuo mukanaan lukemattomia tehtäviä, ja on tärkeää osata erottaa tärkeät ja kiireelliset tehtävät toisistaan. Yksi osa priorisointia on joillekin asioille ein sanominen. On tärkeää oppia sanomaan ei, kun sinua pyydetään tekemään jotain ylimääräistä, joka ei sovi omiin tavoitteisiin tai aikatauluun. Meillä ihmisillä on sisään rakennettu tarve miellyttää toisia ja koska ei sana mielletään olevan negatiivisempi kuin kyllä, on usein vaikea sanoa ei. Kuitenkin kun aika on kortilla asioille kyllä sanomisella ei välttämättä ole positiivinen vaikutus hyvinvointiimme. (Hakanen, 2019)

Ajanhallintataitojen kehittämiseen löytyy monia hyödyllisiä vinkkejä. Ensinnäkin ole realistinen aikataulujesi suhteen ja sen, kuinka paljon sinulla oikeasti on käytettävää aikaa. Usein yliarvioimme sen, kuinka paljon voimme saada aikaan tietyssä ajassa, mikä johtaa stressiin ja pettymyksiin, kun näin ei olekaan. Toiseksi, niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, opi sanomaan ei. On tärkeää osata asettaa rajat ja osata kieltäytyä lisätehtävistä, kun aikataulusi on jo täynnä. Kolmanneksi, käytä aikaa tehokkaasti. Pienet taot työn välissä ja aikataulutettu rentoutuminen voi auttaa ylläpitämään keskittymistä ja energiatasoa.

Itse käytän ajanhallintaani kalentereita, sekä kaikenlaisia listoja. Kalentereita minulla on kaksi, paperillinen ja digitaalinen. Digitaalisessa kalenterissa näen selkeästi yhdellä katsauksella seuraavan kuukauteni kaikki menot ja paperi kalenterista taas näen kaikki viikon menot. Tämä toimii minulle erityisen hyvin, sillä muistan todella visuaalisesti ja eri formaateissa nämä eivät sekaannu muistissani toisiinsa.

Arjenhallintaan kuuluu myös taloudellisen tilanteen hallinta. Tähän hyvä työkalu on budjetointi. Opivaurastumaan.fi-blogi määrittelee henkilökohtaisen budjetoinnin seuraavasti ” Budjetointi tarkoittaa sitä, että tulot budjetoidaan omaan talouteen ja elämäntyyliin sopivaksi.”(Opi Vaurastumaan, 2021). Budjetointi auttaa siis yksilöitä seuraamaan omaa rahankäyttöä ja ymmärtämään, mihin heidän tulonsa menevät. Se auttaa saavuttamaan taloudellisia tavoitteita, luomaan vakaampaa tulevaisuutta ja välttämään kädestä suuhun tyylistä rahankäyttöä, mutta ennen kaikkea koen sen vähentävät stressiä ja huolta huomisesta.

Helppo tapa aloittaa oman talouden budjetointi on tekemällä Excel taulukko, johon kirjataan kuukauden menot ja tulot. Edeltävää kuukautta voi käyttää suuntaviivaisena arviona tulevan kuukauden menoista. Edeltävältä kuukaudelta on myös hyvä tarkastella toteutuneita menoja. Näistä saattaa löytää hyvinkin turhia menoja, mitä osaa sitten karsia tulevana kuukautena. Tällaisia saattaa olla esimerkiksi suoratoistopalvelut.

Stressinhallinta on myös olennainen osa arjenhallintaa. Liiallinen stressi voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja hyvinvointiimme. On tärkeää oppia tunnistamaan itsestään stressaamisen merkkejä ja löytämään keinoja sen lievittämiseen. Rentoutumisharjoitukset, kuten meditaatio ja syvähengitys, voivat auttaa rauhoittamaan mieltä ja kehoa.

Sosiaalisten suhteiden ylläpito on myös tärkeä osa hyvinvoivaa elämää. Ystävien ja perheen tuki on arvokasta stressaavina aikoina, ja hyvät ihmissuhteet voivat lisätä onnellisuutta ja hyvinvointia rutkasti. On siis tärkeää varata aikaa kiireisestä arjesta myös läheisille ja pitää yhteyttä ystäviin ja perheenjäseniin. Itse koen, että hektisen arjen keskellä tämä osa-alue herkimmiten jäävän heitteelle.

Tärkeä osa arjenhallintaa on myös oman terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen. Ruokavalio, liikunta ja riittävä uni ovat kaikki keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Syömällä terveellisesti ja liikkumalla säännöllisesti voimme lisätä energiatasoamme ja parantaa keskittymiskykyämme. Riittävä uni on myös elintärkeää, sillä se auttaa palautumaan päivän rasituksista ja ylläpitämään terveitä aivoja ja kehoa.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, on tärkeää pitää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Liiallinen työnteko voi aiheuttaa uupumusta ja heikentää elämänlaatua. On tärkeää varata aikaa rentoutumiselle, harrastuksille, ystäville ja perheelle. Vapaa-aika antaa meille mahdollisuuden ladata akkujamme ja nauttia elämästä.

Kaiken kaikkiaan arjenhallinta vaatii tietoista ponnistelua, valintoja ja itsetutkiskelua. On tärkeää pysähtyä ajoittain arvioimaan omaa elämää ja miettimään, mitkä asiat ovat meille tärkeitä. Tavoitteiden asettaminen, ajanhallinta, stressinhallinta, terveyden vaaliminen, taloudellisen tilanteen hallinta, itsensä kehittäminen ja tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä ovat kaikki osa mielekkään elämän- ja arjenhallintaa.

Arjenhallintaa ei voi toteuttaa kertaluontoisena tehtävänä, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja reflektointia. Tärkeää on olla armollinen itselleen ja hyväksyä, että aina ei voi olla täydellinen. Tärkeintä on pyrkiä tasapainoiseen ja onnelliseen elämään, jossa voimme saavuttaa omat tavoitteemme ja nauttia jokaisesta päivästä.

 

 

Hakanen, M. 27.2.2019. Menestyt paremmin sanomalla useammin ei. https://modulcon.fi/2019/02/27/menestyt-paremmin-sanomalla-useammin-ei/ Viitattu 13.11.2023.

Opi Vaurastumaan- blogi. Miksi henkilökohtainen budjetointi on tärkeää?. 13.1.2021. https://opivaurastumaan.fi/miksi-budjetointi-on-tarkeaa/ Viitattu 13.11.2023.

Kommentoi