Tampere
30 May, Thursday
21° C

Proakatemian esseepankki

Älykäs intuitio paremman ajattelun tukena



Kirjoittanut: Kari-Mikko Karjalainen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Älykäs intuitio
Asta Raami
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Johdanto

Yksi merkittävimmistä opeistani ja kehityksen kohdistani Proakatemialla on ollut oman ajatteluni ymmärtäminen. Ajattelun ajattelu on yleisesti mielenkiintoinen aihe ja siitä syystä halusin lähteä tekemään tätä esseetä intuition näkökulmasta. Käytän esseessäni Asta Raamin kirjaa Älykäs intuitio ja kerron tiivistetysti mitä on älykäs intuitio, jonka jälkeen kerron omia subjektiivisia kokemuksia ajattelun kehittämisestä.

 

Mitä on älykäs intuitio?

Intuitiolle löytyy paljon erilaisia määritelmiä, eivätkä tutkijat ole täysin yhtä mieltä intuition määritelmistä. Intuition määrittelemisestä tekee vaikeaa eri toimialojen näkökulmat aiheen tutkimiseen. Arkikielessä intuitiolla usein tarkoitetaan tietoa, joka syntyy äkillisesti, välähdyksenomaisesti ja/tai välittömästi. Intuitio mielletään oivallukseksi, tuntemukseksi tai päähän pälkähtäväksi ratkaisuksi, joka tulee tiedostamattomasta. Psykologian alan kirjallisuudessa intuitio määritellään hiljaiseksi sanattomaksi tiedoksi, joka perustuu pääasiassa oppimiseen ja kokemukseen. Intuitiivinen tietäminen on välitöntä ja pohjautuu ei-tietoisiin tietorakenteisiin. (Raami 2016, 17.)

Älykäs intuitio koostuu Raamin mukaan kolmesta eri asiasta ja taidosta: kyvystä virittyä intuitioon, intuition lukutaidosta ja kyvystä arvioida intuition luotettavuutta. Älykäs intuitio on myös kykyä olla samanaikaisesti sekä avoin että erottelukykyinen riittävällä tarkkuudella. (Raami 2016, 9.)

Seuraavassa kappaleessa kerron tarkemmin, että mihin oikein tarvitsemme intuitiota, ja että mitä hyötyä on olla älykkäästi intuitiivinen.

 

Mihin tarvitsemme intuitiota?

Ihmisen ajattelun voi karkeasti jakaa kahteen eri osaan: nopeaan ja hitaaseen ajatteluun. Nopea ajattelu on impulsiivista, tunnepitoista ja usein automaattista. Suurin osa ajattelustamme on tiedostamatonta nopeaa ajattelua. Hidas ajattelu on puolestaan rationaalista ja tietoista. Tutustuessani aiheeseen ensimmäistä kertaa vuosi sitten ajattelin, että nopeaa ajattelua tulisi vähentää ja hidasta puolestaan lisätä. Tarvitsemme näitä molempia ajattelunmalleja ja kyse ei ole siitä, että jompaakumpaa tulisi vähentää tai lisätä, vaan ymmärtää ja tiedostaa kunkin omaa nopeaa ja hidasta ajattelua, ja sitä kautta käyttää molempien ajattelunosien vahvuuksia. Vaikka päällepäin rationaalinen päättely näyttäisikin olevan oikea vaihtoehto moneen tilanteeseen, niin sitä se ei kuitenkaan ole. Rationaalinen ajattelu on paljon kuormittavampaa kuin intuitiivinen, ja hidas ajattelu usein madaltaa tehokkuutta.

 

Pohdinta ja omia oppejani ajattelun kehittämisestä

Korostan vielä, että nämä ovat omia kokemuksiani ajattelun kehittämisestä. Kaikilla on oma ainutlaatuinen ajattelunsa, jonka myötä on vaikeaa tarjota täydellisiä vastauksia ajattelun kehittämiseen. Tarjoamani esimerkit voivat hyvinkin aiheuttaa ahaa-elämyksiä joillekin, kun taas toisille ne voivat olla täyttä puuta heinää.

Itselle oman ajattelun kehittämiseen on parhaiten auttanut päätöksen tekeminen. Ajattelu on taito ja sitä pystyy kehittämään kuka tahansa. Yhtä lailla, kun päätän lähteä lenkille tai päätän syödä, voin myös päättää ajatella paremmin. Tämän asian sanoittaminen itselleni on avartanut mieltäni tiedostamaan paremmin nopeaa ajatteluani ja pohtimaan omia ajatteluvinoumiani.

Toinen hyvin tärkeä asia on kyky pysähtyä. Tämänhetkisessä informaatioyhteiskunnassa pysähtyminen on ehkäpä vaikeampaa kuin koskaan. Arjen pirstaleisuus, kiire, stressi ja sosiaalinen media eivät ainakaan edesauta pysähtymistä. Olen itse lähestynyt pysähtymistä näkökulmasta, jossa mietin, että mihin asioihin voin itse täysin vaikuttaa. Merkittävin asia on mm. se, että voin täysin vaikuttaa siihen, että nostanko puhelinta taskustani vaiko en. Kun pidän taukoa, pidän huolen myös siitä, että aivoni saavat myös taukoa. Jos keitän tauolla kahvia, niin keskityn täysin siihen, enkä selaa puhelintani samalla. Tällaisten hetkien vaaliminen ja luominen arjessa on tärkeää ajattelun kehittämisen kannalta, sillä levänneillä aivoilla on huomattavasti helpompaa pysähtyä ja ajatella.

Kolmas tärkeä asia on pitää avoin mieli. Vaikka päättäisi ja pysähtyisikin, niin jos mieli ei ole avoin, on vaikeaa ajatella. Avoin mieli ei tässä rajoitu ainoastaan positiiviseen ja optimistiseen, vaan kaikenlaisissa tuntemuksissa ja mielen tiloissa voi mielestäni olla avoin. Toki negatiivisuuden sumentamana on paljon vaikeampaa pitää mieltä avoimena, ainakin jos yrittää pitää mieltä avoimena positiiviseen tapaan. Minulle huonoina hetkinä mielen avoimuus on ollut sitä, että olen päästänyt huonot ajatukset sisään, mutta en ole antanut tunteille valtaa. Lähtökohtaisesti en ole yrittänyt ratkaista mitään, olen vain yrittänyt kuunnella ja ymmärtää itseäni. Yleensä tällä tavalla ratkaisukin on tullut intuitiivisesti.

 

LÄHTEET

Raami, A. 2016. 4.painos. Älykäs intuitio, ja miten käytämme sitä. Helsinki: S&S

Kommentoi