Tampere
26 May, Sunday
18° C

Proakatemian esseepankki

“Akateemiset” esseet



Kirjoittanut: Eemi Mäenpää - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kuten jokainen Proakatemia-polun kulkenut tai sitä parhaillaan kulkeva tietää, on akatemialla oppimisen keskiössä esseet ja erityisesti akateemiset esseet. Tavoitteena esseiden kirjoittamiselle on kartuttaa omaa tietopankkia sekä syventää jo opittua asiaa, jakaa oppeja muulle yhteisölle, löytää oivalluksia eri lähteitä vertailemalla ja myös kehittää omaa tekstintuottamistaitoa. Tämä on varmasti kaikille selvää pässin lihaa. Mutta minkälaisia esseiden tulisi olla sisällöltään tai tyyliltään? Tämä ei välttämättä olekaan ihan niin selvää.

Tässä esseessä pureudumme akateemisen esseiden tuottamiseen, sekä siihen minkälaista sisältöä niissä tulisi olla. Aihe nousi esiin helmikuussa, kun pidimme Empirian kanssa pajaa akateemisesta kirjoittamisesta. Mielestäni on hyvä uhrata hetki sille, minkälaisia akateemisia esseitä Proakatemian esseepankkiin tällä hetkellä julkaistaan ja minkälaisia TAMK lehtoreineen odottaisi niiden olevan. Tässä kohtaa vielä mainitsen, että monilla ei varmastikaan ole haasteita akateemisen kirjoittamisen kanssa, eikä tämä varsinaisesti mikään ongelma olekaan yhteisöntasolla. Mutta joillekin, itseni mukaan lukien, tämä voi edelleen olla haasteellista. Siksi tämä essee syntyi. Esseessä ei käydä koko TAMK:n kirjallisen raportoinnin opasta läpi, vaan käymme läpi sieltä muutamia nostoja. Suosittelen kuitenkin tutustumaan myös omatoimisesti kyseiseen oppaaseen. Voi olla, että opit jotain oleellista.

Lähteiden käyttäminen

Lähdetään liikkeelle siitä, mihin kaikki esseet pohjautuvat, eli lähteistä. Lähteet ovat esseiden keskeisin asia oman pohdinnan rinnalla, ja niitä tutkimalla, vertailemalla ja lainaamalla saadaan tekstiin tieteellinen pohja ja uskottavuus. Tämänhetkisen ohjeistuksen mukaan kaikissa Proakatemialla kirjoitetuissa esseissä tulisi olla lähteitä. Yhden pisteen esseessä tulee olla vähintään yksi lähde, kahden pisteen esseessä vähintään kaksi lähdettä, joista vähintään toinen on kirja, ja kolmen pisteen esseessä taas tulee yksin kirjoitettuna olla vähintään kolme lähdettä, joista vähintään yksi on kirja. Kolmen pisteen esseen voi myös kirjoittaa 2–3 hengen ryhmissä, jolloin myös lähteitä tulee olla enemmän, noin 4–5. Lähteiden tulee olla esitettynä myös kaikkien esseiden lopussa selkeänä lähdeluettelona. (Proakatemia 2024.)

Jokaisessa esseessä tulee siis olla lähteitä, ja luonnollisesti akateemisissa kolmen pisteen esseissä niitä tulee olla useampi. Kun tutkailee Proakatemian esseepankkia, ei tarvitse kauaa etsiä ennen kuin tulee vastaan jo ensimmäiset esseet, joissa ei edellisessä kappaleessa mainitut ohjeistukset toteudu, osittain tai kokonaan. Lähteinä ei aina käytetä kirjoja vaan vain nettiartikkeleja tai vastaavia. Myöskään lähteiden määrä ei välttämättä vastaa ohjeistuksia.

Aiemmin tänä keväänä meille Empirialaisille tuli pajaa pitämään Pia Lindell, joka tuolloin työsti graduaan aiheesta tieteellinen kirjoittaminen. Tästä aiheesta hän myös piti meille pajan, jossa syvennyimme akateemisen kirjoittamisen saloihin. Pajasta itselleni jäi mieleen erityisesti lähteiden käyttö sekä niiden vertailu. Lähteitä varmasti moni Proakatemialla osaa käyttää sujuvasti, mutta harvoin näkee niiden vertailua. Kyse on siis etsiä lähteistä yhteneväisyyksiä, jotka tukevat toisiaan ja toisaalta myös ristiriitoja, mikäli lähteet ovat keskenään eri kannoilla. Tällä tavoin akateemiset esseet saa nostettua seuraavalle tasolle, ja miksei myös opinnäytetyössä tästä olisi hyötyä arvosanaa korottavasti.

Suorat lainaukset

Pääasiassa esseissä lähteitä käytetään referoiden, eli kerätty tieto kirjoitetaan omin sanoin. Joskus kuitenkin tiedon referointi ei ole järkevää tai mahdollista. Tällöin käytetään suoria lainauksia, eli lähteestä kerätty tieto lisätään tekstiin sanasta sanaan sellaisenaan. Suorien lainauksien kanssa voi kuitenkin jossain tapauksissa olla hieman epäselvyyksiä. (TAMK 2024.)

Lainausmerkit (””) ovat jokaiselle varmasti tutut ja niitä näkeekin oikein käytettynä. Kuitenkin yski sääntö, joka monelta saattaa unohtua liittyy suoran lainauksen pituuteen. Kun suora lainaus on korkeintaan kolme riviä pitkä, toimitaan totutun laisesti eli lainausmerkki laitetaan alkuun ja loppuun sekä lähde tuodaan esiin tekstiviitteenä. Kuitenkin, mikäli suora lainaus on painetusta tai verkkolähteestä ja se on yli kolme riviä pitkä, unohdetaan lainausmerkit sekä kursivoinnit ja teksti sisennetään yhden sarkaimen (=2,3 cm) verran. Lainaus myös kirjoitetaan tässä tapauksessa rivivälillä 1. Mikäli lainaus taas on tutkimuslähteestä, käytetään yhden sarkaimen sisennystä sekä kursivointia. (TAMK 2024.)

Tekstiviitteet

Kun esseitä kirjoitetaan ja tekstissä käytetään lähteitä, on todella tärkeää merkitä lähdeviittaukset tekstiin, eli tekstiviitteet. Tekstiviitteet merkitään aina, oli kyse suorasta lainauksesta tai omin sanoin kirjoitetusta referoinnista. Tekstiviitteisiin liittyy myös muutama huomio, jotka on syytä kerrata. (TAMK 2024.)

Ensimmäiseksi, mitä tekstiviitteessä tulisi olla? TAMK:n ohjeistuksen mukaan siinä pyritään ilmoittamaan tekijän sukunimi, vuosiluku ja sivunumerot. Selvää, eikö olekin. Joskus kuitenkaan kirjoittajan nimeä ei ole tiedossa, vaan lainaus on otettu jonkin yrityksen tai yhteisön painetusta tai verkkojulkaisusta. Tällöin sukunimen tilalle merkitään julkaisun tehneen yrityksen tai yhteisön nimi. Myöskään aina ei ole tiedossa julkaisun päivämäärää tai julkaisuvuotta. Tällöin tekstiviitteeseen sekä lähdeluetteloon merkitään n.d. (no date). (TAMK 2024.)

Tekstiviitteistä on myös oleellista huomioida, että ne kertovat lainatun viittauksen pituuden. Mikäli useamman lauseen kappale loppuu pisteeseen ja tekstiviite merkitään pisteen jälkeen, tällöin viite viittaa koko edeltävään kappaleeseen. Mikäli taas tekstiviite kirjoitetaan ennen viimeistä pistettä, viittaa viite ainoastaan viimeisimpään lauseeseen. Tekstiviitteistä on myös hyvä tietää, ettei tekstiviitteet ylitä kappalerajoja. Toisin sanoen jokaiseen kappaleeseen, joka sisältää referointia, on merkittävä tekstiviittaus. (TAMK 2024.)

Kieliasu

Kuten aiemmin mainitsin, tehdään Proakatemialla kolmenlaisia esseitä, yhden ja kahden pisteet reflektoivia esseitä sekä kolmen pisteen akateemisia esseitä. Kieliasun osalta nämä eroavat hieman toisistaan. Yhden ja kahden pisteen esseissä kieliasu on melko vapaata. Niissä saa käyttää minäkertojaa sekä kielikuvia. Toki näissäkin oikeinkirjoitus ja selkeä ja ymmärrettävä ulosanti ovat näissäkin esseissä tärkeässä roolissa. Kolmen pisteen akateemisissa esseissä taas kieliasun merkitys korostuu. Syvennytään seuraavaksi tähän.

Akateemisissa esseissä, teksti tulee kirjoittaa passiivissa. Tämä on ehkä ensimmäinen ja oleellisin ohjeistus. Minäkertojaa ei siis käytetä vaan esseen tulee olla kirjoitettu aivan kuten muutkin tieteelliset tekstit. Sen lisäksi sisällön tulee olla hyvin asiapitoista ja Proakatemian esseeohjeistuksen (2024) mukaan niiltä odotetaan ”konkreettisia oppeja ja selkää, loogista kieltä.” Näissä esseissä tulee myös välttää muoti-ilmaisuja sekä ylimääräisiä kielikuvia (TAMK 2024).

Akateemisilta esseiltä odotetaan edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi myös selkeää kappalejakoa ja otsikointia. Myös itse tekstin lisäksi tulee tekstin osiot otsikoida selkeästi ja asiatyylisesti, niin että niissä kerrotaan ytimekkäästi mitä aihetta otsikon jälkeinen teksti käsittelee. (TAMK 2024.)

Pohdinta

Tähän esseeseen keräsin tiivistetysti omasta mielestäni oleellisimmat tiedot ohjeistuksista esseiden kirjoittamista varten. Halusin myös tehdä tämän esseen selkeyttääkseni itselleni näitä kirjoittamisen kulmakiviä. Johdannon pohjalta saattoi odottaa tiukkaa ”grillausta” Proakatemian esseiden tämänhetkiseen tasoon, mutta se ei ole koko totuus. Itsekin nimittäin kamppailen samojen haasteiden kanssa kirjoittamiseen liittyen kuin varmasti moni muukin. Mutta haluan myös korostaa sitä, ettei huonojen tai laiskojen esseiden tekeminen palvele ketään. Jokainen voi itse käydä Proakatemian esseepankkia läpi ja pohtia, onko kaikkiin esseisiin nähty edes pienintä vaivaa.

Loppuun haluan vielä kysyä sinulta arvoisa lukija, oliko tämä essee kirjallisen raportoinnin oppaan ohjeiden mukainen? Löysitkö jonkin kohdan, joka ei vastaa ohjeistuksia? Kerro se rohkeasti kommenteissa ja muista myös auttaa muita tiimiläisiäsi esseiden kirjoittamisen kanssa. Näin meistä kaikista tulee parempia akateemisia kirjoittajia.

Lähteet:

 

Proakatemia. 2024. Proakatemian esseekäytänteet 2024. Viitattu 15.5.2024. https://tuni.sharepoint.com/:w:/r/sites/TG-Proakatemia/Jaetut%20asiakirjat/Kirjat%20ja%20esseet/Esseeohjeet%20-%20Instructions%20for%20essays/Proakatemian_esseek%C3%A4yt%C3%A4nteet_2024.docx?d=we43e83319e1840cc8d2971ec22a15509&csf=1&web=1&e=IM81xA

 

Tampereen Ammattikorkeakoulu. 2024. Kirjallisen raportoinnin opas. Viitattu 15.5.2024. https://intra.tuni.fi/fi/opiskelu/opiskelu-0/kirjallisen-raportoinnin-opas/kirjallisen-raportoinnin-opas-b-kieliasu-rakenne-ja-liitteet

Kommentoi