Tampere
26 May, Sunday
15° C

Proakatemian esseepankki

Ajatuksia vaatetusalasta



Kirjoittanut: Julius Honkanen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kävin vierailemassa Mielassa ja keskustelimme Ingan kanssa suomen vaatetusalasta. Lisäksi olen tavannut myös alumneja, jotka työskentelevät Same Goal clothingilla sekä tapasin Pispala clothing perustajan Onnin. Tässä hieman asioita, joita kävi ilmi suomalaisesta vaatetusalasta, sekä siitä mitä tulisi ottaa huomioon aloittelevana vaatebrändinä.

Ensiksi täytyy rajata kohderyhmä ja tämä tulisin tehdä mahdollisimman tarkasti. Brändin omistajana haluamme tietää missä asiakas liikkuu, mitähän tekee työkseen, millaista musiikkia hän kuuntelee, minkä ikäinen hän on, mikä sukupuoli, millä alueella hän asuu, mitä kiinnostuksen kohteita hänellä on yms. Tämä siksi, että luodaan mielikuvaa siitä, kenelle vaatetta ollaan tekemässä ja millaista vaatetta kyseinen henkilö haluaisi käyttää.

Asiakkaat ovat tänä päivänä todella kiinnostuneita ja valveutuneita ympäristöasioista, joten tuotannon tulisi olla sosiaalisesti sekä ympäristölle kestävää. Tuottaen olisi myös hyvä olla unisex, jotta se sopii asiakkaalle sukupuolesta riippumatta, tänä päivänä ei myöskään enää kategorisoida vaatteita sukupuolen mukaan. Brändin omistajana olisin myös hyvä seurata trendejä ja olla tietoinen siitä mikä on tällä hetkellä muodissa. Erottuvuus tekijöitä olisi myös hyvä miettiä kuinka erotut massasta ja millainen brändi haluat olla. Viime vuosina suomessa on tullut paljon uusia aloittelevia vaatebrändejä, mutta moni niistä jää varjoon. Erottuaksesi sinun täytyy tuoda itseäsi esille luovilla keinoilla ja herättää huomiota mediassa.

Tällä hetkellä suurin markkinarako suomessa on 30–40-vuotiaat miehet. Siellä liikkuu asiakas, jolla on rahaa ja joka on valmis maksamaan laadukkaasta vaatteesta, mutta ei ole tarpeeksi valikoimaa. Suomessa ei ole enää ompelimoita tai niitä on vain muutama, suomessa ei myöskään ole paljoakaan muuta tuotantoa vaan kaikki tuotanto on siirtynyt ulkomaille. Alalla voi edetä parhaiten hankkimalla kontakteja ja tutustumalla joo alalla työskenteleviin. Mielestäni Same Goal on hieno esimerkki siitä, kuinka määrätietoisella työllä saadaan hyvinkin nopeassa ajassa kannattavaa liiketoimintaa haastavalla alalla.

Aloittelevan brändin olisi hyvä löytää itselleen sopiva tyyli ja kasata tiimi. Tiimistä olisi hyvä löytyä vaatesuunnittelija joka osaa kaavoituksen, sillä ulkopuolisella kaavoitusten teettäminen voi olla kallista. Tämän tietotaito ja osaaminen on kultaakin kalliimpaa. Tämän lisäksi olisi hyvä löytää tehdas, jossa vaatteet valmistetaan. Kiinasta ei kannata tilata vaikka sieltä saisi halvalla, koska Kiinasta tuleviin tuotteisiin ei kannata luottaa, että ne olisi tehty eettisesti ja laatu on yleensä huonoa. Yksi varteenotettava tehdas löytyy Portugalista, joka on suomalaisomistuksessa. Tehtaan nimi on Blackmoda ja sitä käyttävät monet suomalaiset brändit. Tehtaan toiminta on läpinäkyvää ja eettistä.

Vaatteiden digitalisaatio on myös mielenkiintoista ja näyttää siltä että pikkuhiljaa vaatteisiin alkaa tulemaan qr koodeja ja NFC siruja. Suurimmat brändit kuten vaikkapa Louis Vuitton ja Gucci tekevät myös virtuaalisia vaatteita ja NFT vaatteita. Harva brändi kuitenkaan suomessa on vielä hypännyt digitaalisten vaatteiden maailmaan, mutta tämä on selkeässä kasvussa.

Hyvä dokumentti suositus pikamuotiin liittyen on Sein totuus muotijätistä, joka käsittelee maailman laajimman pikamuotiketjun tuotantoa kiinassa ja sen epäeettisyyttä. Tehtaalle soluttautuu toimittaja, joka esittää työntekijää ja kaivaa esille törkeää tietoa muotijätin toiminnasta. Dokumentti oli järkyttävää katsottavaa ja siinä rikotaan ihmisoikeuksia ja luontoa. Uskomatonta että tänä päivänä tapahtuu vielä tällaista. Kiinassa on myös niin sanottuja moderneja keskitysleirejä, joissa ihmisiä laitetaan pakkotyöhön tekemään pikamuotia halvalla.

Kommentoi