Tampere
24 May, Friday
20° C

Proakatemian esseepankki

Ajatuksia lähinnä somesta



Kirjoittanut: Mikko Laaksonen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mad success
Madventures
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ajatuksia lähinnä somesta

Teknologia, hyvä renki mutta huono isäntä

Ongelmanratkaisussa käytettävä teknologia luo uusia ongelmia, ja näyttää siltä, kuten Liisan seikkailut pelimaailmassa -romaanissa, että meidän täytyy juosta nopeammin ja nopeammin pysyäksemme siinä missä olemme. Kysymys kuuluukin, viekö tekniikan kehitys meitä oikeastaan minnekkään siinä mielessä, että se lisäisi elämään iloa ja onnellisuutta. Tunnemme epäilemättä riemua ja huojennusta muutoksen hetkellä, kun muutaman ensimmäisen kerran käytämme puhelinta, radiota, televisiota, suihkukonetta, ihmelääkettä, tai laskukonetta. Mutta aivan liian pian nämä uudet keksinnöt muuttuvat itsestäänselvyyksiksi, ja me joudumme alistumaan niiden aiheuttamalle uudelle ahdingolle. (Watts 1966)

 

Kuulostaako tutulta? Näin Alan Watts kuvaili The Book kirjassaan vuonna 1966 teknologian täyteisen maailman hektisyyden aiheuttamaa ahdinkoa ja sen luomia vaatimuksia toisillemme ja myös itsellemme. Lukiessani tätä kyseistä kirjaa pysähdyin monesti miettimään omaa sosiaalisen median käyttöä ja päädyin poistamaan muun muassa Instagram sekä Facebook tilini. Nyt yli puolivuotta myöhemmin voin edelleen sanoa sen olleen yksi elämäni parhaita päätöksiä. Minulle on jäänyt aikaa tehdä minua aidosti kiinnostavia asioita, eikä roikkua kärpäsenä katossa seuraten ihmisten elämää, joita en välttämättä edes tunne. Toisekseen huomasin minulla olevan vahvasti taipumusta vertailla itseäni ja omaa elämääni, muiden glitterillä höystettyyn highlife elämään. Tällä oli mielenterveyden kannalta huomattavia negatiivisia vaikutuksia. Olin jatkuvasti tyytymätön omaan elämäntilanteeseeni ja huomasin ajattelevani, että olispa sitä olispa tätä ja voisinpa sitä ja tätä. Poljin itseäni maan rakoon siitä, että en ollut mielestäni tarpeeksi enkä tulisi saavuttamaan mitään hienoa elämässäni. Samaan aikaan jatkoin selaamista, olin siis jollain sairaalla tavalla koukussa itseni ja oman elämäni mollaamiseen. Melkoinen karuselli.

 

Näkeekö ja kuuleeko maailma?

Ihmisellä on jo lapsuudesta perustavanlaatuinen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Hyvä kuin myös huono laatuinenkin ylpeys saavat alkunsa itsetunnosta, eli siitä mitä ihminen ajattelee itsestään. Itsetunto taasen kehittyy ihmisen positiivisten, kuin negatiivisten kokemusten kautta. Se muodostuu jo varhaisessa iässä, kun meitä rakastetaan, meistä pidetään huolta ja hyväksytään. Huomioimatta ja rakastamatta jättämisellä taas luodaan pohjaa huonolle itsetunnolle tulevaisuudessa. Ei ole siis ihme, että sosiaalinen media on mullistanut sen, kuinka näemme itsemme ja miten meidät nähdään.

 

Tietokirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten kuvasi madventuresin kirjassa mielestäni hyvin aikaa, jossa elämme:

 

Me olemme jo vuosikymmeniä purkaneet eläviä ja toimivia lähiyhteisöjä – – Näin ihminen menettää sen yhteisöllisyyden, jossa hän voisi saada sitä, mitä hän eniten tarvitsee, eli nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Hänet ikään kuin paiskataan maailmalle niin, että hän joutuu yksin rakentamaan identiteettiään ja merkityksiä. Tämä johtaa tietysti epätoivoiseen yritykseen luoda identiteettiä omin voimin, mikä johtaa fokusoitumiseen vain omaan itseensä. Meidän aikaamme kuvaa se, että toisiin vaikutuksen tekeminen on tullut jotenkin todellisemmaksi kuin toisten kohtaaminen. Se, miltä asiat vaikuttavat, on tullut tärkeämmäksi kuin se, miten asiat ovat. (Milonoff & Rantala 2015, 29).

 

Oman itsetunnon rapistumista avittaa tietenkin sen pikkuserkku eli häpeä ja se on mielestäni olennainen osa sosiaalisen median aikaa ja itsetuntoa. Psykologi Katja Myllyviita määrittelee häpeän näin:

 

”Häpeä on itseen kohdistettu, käyttäytymistä voimakkaasti säätelevä sosiaalinen tunne, joka syntyy vertailusta muihin ihmisiin tai kun yksilö ei koe tulevansa nähdyksi sellaisena kuin haluaisi.” (Lehto 2021) Katja Myllyviita on kirjoittanut aiheesta myös kirjan Häpeän hoito.

 

Positiivisessa mielessä häpeä ilmenee ihmisen elämässä hetkellisesti ja auttaa havainnoimaan käyttäytymistä ja harkitsemaan mahdollisesti tekojemme seurauksia ja näin ollen se auttaa ihmisiä elämään sopusoinnussa yhteiskunnassa toistensa kanssa. Mikäli häpeästä muodostuu pitkäaikainen riippakivi ja se juurruttaa ihmisen päähän haitallista informaatiota itsestä, voi se aiheuttaa monenlaista haittaa. Ihminen saattaa alkaa keksimään erilaisia käyttäytymisstrategioita suojellakseen itseään. Sosiaalisessa mediassa tämä voi näyttäytyä, että ihminen luo omasta elämästään teatteria missä ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä.

Some aikakauden hyödyt

Sosiaalinen media voi toimia mahtavana työkaluna esimerkiksi yrityksille ja/tai yksilöprojekteille henkilöbrändäämiselle ym. Mikäli tuloksia halutaan saavuttaa nopeasti on maksettu mainonta todennäköisesti paras keino sosiaalisen median hyödyntämiseen ja myynnin kasvattamiseen. Mikäli tuloksia tarkastellaan eri vinkkelistä ja pidemmällä aikavälillä fokuksen tulee olla sisällöntuotannossa ja vuorovaikutuksessa kohderyhmän kanssa. Yrityksen some strategiassa optimaalisen tuloksen kannalta onkin tärkeää yhdistää näiden eri aikajänteiden tuloksiin tähtäävät toimenpiteet. Näin tuloksia saadaan tässä hetkessä ja samalla saadaan rakennettua some-ilmettä ja brändiä pidemmällä aikavälillä. (Digimarkkinointi n.d.)

 

Sosiaalinen media voi myös vastoin minun kokemuksiani toimia itsetunnon ja kommunikaation rakentamiselle loistavana alustana, mikäli sen hallitsee ja pysyttelee itse puikoissa eikä mene liikaa niin sanotulla automaatio ohjauksella. Itsetuntoa ei kannata kuitenkaan rakentaa täysin sosiaalisen median varaan. Mikäli somea käyttää niin kannattaa aikansa siellä laittaa toisten itseluottamuksen kohottamiseen. Kukaan meistä ei kuule kauniita sanoja liian usein.

 

Lähdeluettelo:

Milonoff, T & Rantala, R. 2015. Mad Success. Seikkailijan self-help opas. 2. Painos. Helsinki: Johnny Kniga.

 

Watts, A. 1966. The Book keitä me olemme. 7. Painos. Helsinki: Basam Books. 2014.

 

Lehto, P. 2021. Häpeä repii kahteen suuntaan. Evermind. Viitattu 07.01.2022. https://www.evermind.fi/hapea-repii-kahteen-suuntaan/

 

Suomen Digimarkkinointi Oy. N.d. Sosiaalisen median hyödyt yritykselle. Digimarkkinointi.fi. Viitattu 07.01.2021. https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/sosiaalisen-median-hyodyt-yritykselle

Kommentoi