Tampere
26 May, Sunday
23° C

Proakatemian esseepankki

Ajattelua ja ajatuksia



Kirjoittanut: Ville Leino - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Esseen on kirjoittanut Tuomas Kuusisto ja Ville Leino

Ajattelun ajattelu

“Elämä on yhtä ajattelua. Me emme aina vain tule sitä ajatelleeksi.” (Järvilehto ym. 2012, 11). “Olemme ajattelijoita ja ajatusten ajattelijoita. Jotta voi tietää, mitä tarkemmin ajatellen ajattelee, on hyvä miettiä mitä ajattelee.” (Saarinen 2022.) Ihmisen toiminta, käyttäytyminen, on ajattelun ulospäin näkyvä tulos (Järvilehto ym. 2012, 11). Nykyään keskiössä on tekeminen ja ennen kaikkea menestyminen. Ajatteleminen nähdään hidasteena menestykselle. Se on uskottava näkemys: Mitä enemmän asioita miettii, sitä hankalampi on ruveta toimimaan, kun riskikertoimet ja merkityksellisyys ovat joutuneet kriittisen pohdinnan kohteeksi. Tosiasiassa ajattelu on koko inhimillisen olemuksemme keskiössä (Järvilehto ym. 2012, 14). Ajattelu saattaa hidastaa elämääsi tai tarkemmin ajateltuna asia on toisinpäin. Joudut hidastamaan elämääsi, jotta voit ajatella, mutta jos et ajattele, voivat alkukantaiset vaistot määrätä elämäsi suunnan (Järvilehto ym. 2012, 14). Esimerkiksi, mitä menestykseen tulee, kyse ei tietenkään ole rahasta. Raha menestyksen mittarina on laiskan ajattelijan ajatus. Se on yksinkertainen, “aukoton” ja yhteiskunnan normien mukainen. Raha on status, senkin elukka! Olet sitä mitä syöt ja olet sitä, mitä ajattelet (Järvilehto ym. 2012, 14). Ajatuksissa ei ole siis kyse vain ajattelusta ja ajatuksista vaan ajatuksia tukevista universaaleista laeista. Asiat ovat juuri kuten ajattelet, joten varo mitä ajattelet.

 

 

 

Päivät ilman järkeä

Nykytutkimuksen valossa näyttää siltä, että ajatteluun osallistuu koko ruumis sekä vieläpä lähin ympäristömme. Itseasiassa ajattelu ilman ympäristöä ei ole edes mahdollista. Tutkimuksissa, joissa aistit on suljettu, koehenkilöt kokevat nopeimmillaan hallusinaatioita varttitunnissa (Järvilehto ym. 2012, 17). Ihminen tarvitsee ympäristön ajatteluun, ja siksi ajattelijan tulee suhtautua kriittisesti ympäristöönsä. Missä ympäristössä ajattelen ja mitä ajattelen? Helposti antaudumme ilmeisten ajatusten virtaan. Ruuhkaisessa ratikassa jännitämme, koska minun tulee antaa tilaa kanssakulkijalle, joka istuu ikkunan puolella. Miten ilmiselvää, senkin typerys! Hetkessä unohdamme, mikä on meille ominaista ja tärkeää. Kuka muistaa enää pitää kumppaniaan rakkaimpana, kun pankkikortti ei löydy lompakosta, sillä nopeudella kuin jono takananne odottaa. Huomaamattamme päivä kuluu näiden ilmiselvien ajatusten ympärillä. Kun ilta vihdoin koittaa ja kallistumme sängyn pohjalle, jäämme vielä pohtimaan näitä turhuuksia. Lopulta päivät ja viikot lipuvat ohitsemme, ajattelematta lainkaan merkityksiä. Ajatteluumme vaikuttaa myös laajalti aivojen kuorikerroksen eri alueille levittäytynyt tapahtuma muisti (Järvilehto ym. 2012, 22). Tapahtumien vaikutusta ajatteluun ei saa siis vähätellä, mutta se miten olemme kokeneet tapahtumat jättävät meihin muistijäljen, joka vaikuttaa ajatuksiimme tapahtumasta. Siksi tapahtuma hetkellä on syytä pysähtyä ja ajatella, jotta jatkossa voimme suhtautua tapahtumaan viisaasti.

 

 

 

Viisauden ydin

On olemassa ajattelijoita ja ajatuksia, jotka eivät vanhene koskaan. Me ihmiset elämme hetkessä, ja ihannoitavaa onkin tarttua hetkeen, kuten Horatius toteaa usein runoissaan latinaksi “carpe diem.” Vaikka tilanne vaatii ajattelua, ei voi ajatella vain tilannetta. On olemassa ajatonta ja paikatonta tietoa, ja tietoa, joka on sidottu aikaan tai paikkaan. David Chalmers ja Andy Clark esittivät 1990-luvulla laajennetun mielen hypoteesin. Sen mukaan laite, joka korvaa aivotoimintoja tulee laskea osaksi mieltä. Sinä tiedät sen, minkä internet tietää, jos pääset tietoon käsiksi yhtä nopeasti, kuin sen biologisesti mieleen palauttamalla. On siis yhden tekevää, löytyykö tieto aivokuorelta, vai USA:ssa koodatulta serveriltä. (Järvilehto ym. 2012, 26.) Miksi siis pänttäisit pääsi täyteen tietoa, jos voit saada tiedot yhtä nopeasti muualta. Pahinta on perehtyä tilanteeseen itsessään, kuten politiikkaan tai uutisiin. Tämän kaltainen aikaan ja paikkaan sidottu tieto vanhenee ja menettää arvonsa. Ajattelijan ajattelija keskittyy ajattomaan tietoon, joka elää paikasta toiseen. Ajatukset, jotka kestävät maailman muutokset, ovat viisauden ydin. Sokrates oli antiikin Kreikan filosofi, joka eli noin 470–399 eaa. Sokrates opetti, että ihmisen tulisi pyrkiä itsetuntemukseen ja hyveelliseen elämään, ja että hyveet kuten viisaus, rohkeus, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä ihmisen hyvinvoinnille. (ChatGPT 2024.) Nämä opit eivät vanhene koskaan. Sokrates on historiaa, mutta paikkaan ja aikaan sitomaton tieto jää historiaan elämään. Kuinka paljon uhraamme aikaa ajatuksille, jotka käsittelevät nykyhetkeä, mutta eivät enää ensi viikkoa? Tämän kaltainen turha ajattelu saa todelliset turbokertoimet, kun ajattelemme asioita, jotka eivät todella vaikuta meihin, saatikka emme voi vaikuttaa niihin. Silti kiihkoamme niistä lähes raivon vallassa. Tällä hetkellä on presidentinvaalit käynnissä, ja voi kuinka säälinkään heitä, jotka uhraavat ajatuksiaan raivon vallassa vaaleille, joihin voivat vaikuttaa marginaalisesti. Turhuuden turbokerroin astuu kuvaan, kun ruvetaan miettimään, minkä verran presidentin valinta todellisuudessa vaikuttaa heidän elämäänsä.

Sinulla on kaksi mieltä

Kirkkoisä Augustinus ihmetteli, miten ruumiin jäsenet tottelevat mieltä tuosta vain: kun haluat pysyä paikoillasi, pysyt paikoillasi (Järvilehto ym. 2012, 34). Ajatuksia emme hallitse samoin. Emme voi päättää mitä ajattelemme tai enneminkin emme voi päättää mitä olemme ajattelematta, kuten sanoin: pankkikortin pitäisi löytyä jo lompakosta, kun kassajono takana tuntuu tiivistyvän, eikä toisille ajatuksille jää enää tilaa, ei edes omalle rakkaalle. Ihmisen mieltä voidaankin tarkastella kahtena erilaisena järjestelmänä, joka koostuu tietoisesta mielestä ja tiedostamattomasta mielestä (Järvilehto ym. 2012, 34.) Ihmisen tietoinen mieli on tavattoman rajallinen. Tutkimukset osoittavat, että voimme käsitellä tietoisesti vain muutamaa asiaa saman aikaisesti. Tiedostamaton mieli sen sijaan käsittelee jatkuvasti valtavaa määrää informaatiota. Pelkkää aistitietoa käsitellään jo puolitoista miljoonaa tapahtumaa sekunnissa. (Järvilehto ym. 2012, 35.) Tiedostamattomassa mielessä asuu myös kaikista ajattelumme kyvyistä tehokkain: intuitio. Kun tietoinen mieli voi käsitellä vain kourallisen asioita, on intuitiivisen ajattelun käytössä tiedostamattoman mielen miljoonaluokan laskentateho (Järvilehto ym 2012, 36.) Intuitio, ei ole siis pelkkä tunne, vaan tiedostamattoman mielen tuottama oletus. Intuitio tuntuu tunteelta, koska emme käsitä mistä intuitiomme on kotoisin.

Intuitio ei kuitenkaan toimi kaikilla elämänaloilla. Intuition rajat kulkevat siellä, missä olet syvällisesti kokenut. (Järvilehto ym. 2012, 36.)

 

 

 

Ajatukset vs ajattelu

Ajatukset ja ajattelu on hyvä oppia erottamaan toisistaan, sillä ne eivät ole sama asia. Ajattelu on tietoista ja tahdonalaista toimintaa, kun ajatukset tiedostamatonta ja usein haitallista tai harhaan johtavaa automaattista toimintaa. Onneksi voi oppia näkemään harhojen läpi, ymmärtämällä mistä ajatukset tulevat. Jari Sarasvuo (n.d.) kertoo, että automaattisten ajatuksien syntymiseen vaikuttavat tekijät on helppo lajitella neljään kategoriaan, jotka ovat

  1. perimä,
  2. menneisyys,
  3. aineenvaihdunta ja
  4. olosuhteet

(Sarasvuo n.d.)

Ihmisen perimällä on valtava vaikutus ajatuksiimme. Yhdysvaltalainen palkittu kirjailija ja psykiatri Daniel Amen (2022) kertoo, että isoisoisällemme nuoruudessa tapahtunut trauma voi muokata perimäämme niin, että se vaikuttaa ajatuksiemme syntymiseen vielä tänä päivänä. Samalla oma menneisyytemme vaikuttaa merkittävästi ajatuksiimme. ”Kaikki mitä olemme kokeneet, on ohjelmoinut meitä” (Jari Sarasvuo n.d.). Aineenvaihdunnasta olikin jo puhetta. Uskotko aineenvaihdunnan vaikuttavan ajatuksiisi? Oletko ikinä kokenut ärtymystä nälkäisenä tai väsyneenä? Taidamme kaikki tietää vastauksen… Mutta myös olosuhteet vaikuttavat valtavasti ajatuksiimme, joten mieti millaisissa olosuhteissa haluat aikaasi viettää, millaisessa olosuhteessa olet parhaimmillasi ja voisitko itse vaikuttaa olosuhteisiisi?

 

 

Automaattiset ajatukset

Aivotutkimukset osoittavat, että ajatukset vaikuttavat välittömästi tunteisiimme ja luovat jopa fyysisiä oireita. Negatiivisten ajatukset saavat kätemme kylmenemään ja hikoamaan, hengityksen muuttumaan pinnallisemmaksi sekä lihakset jäykistymään. Onneksemme tälle löytyy myös vastakohta, sillä positiiviset ajatukset, jotka johtavat puolestaan positiivisiin tuntemuksiin ja fyysisiin reaktioihin. Daniel Amen, joka on kuvannut aivoja enemmän kuin kukaan muu maailmassa, on kollegoidensa kanssa kehittänyt termin nimeltään ANTs. Termi tulee sanoista Automatic negative thoughts. Kaikki meistä kokevat negatiivisia ajatuksia, mutta se on hyvä tiedostaa, jotta niistä voi pyrkiä pääsemään eroon. ANTseja on hyvä haastaa ja niitä voi taklata hyvin yksinkertaisella tavalla. Nimittäin kirjoittamalla niitä ylös ja kysymällä itseltään, mikä negatiivinen ajatus oli ja onko se totta? (Amen 2022)

Daniel Amen kertoo podcastissä, että hänen ystävänsä Byron Katien on kirjassaan ”Loving what is” kehitellyt viiden kysymyksen listan, jolla voit muuttaa negatiivisia ajatuksia. (Amen 2022)

Negatiivinen ajatus eli muurahainen: ”Kaikki työkaverini vihaavat minua.”

Viisi kysymystä, jolla taklata muurahaista:

  1. Onko ajatus totta?
  2. Pitääkö se poikkeuksetta paikkansa?
  3. Miltä sinusta tuntuu, kun saat sellaisen ajatuksen?
  4. Kuka olisit / miten tuntisit, jos sinulla ei olisi tätä tunnetta?
  5. Mikä on ajatuksen vastakohta ja mitä haluaisit tuntea?

(Amen 2022.)

Automaattisten negatiivisten ajatusten taklaaminen on hyvin hyödyllistä sillä ne vaikuttavat valtavasti ympäristöösi ja jopa siihen menestytkö elämässäsi. Daniel Amen (2022) kertoo podcastissä hyvin yksinkertaistetun mallin, joka helpottaa ymmärtämään, kuinka valtava merkitys omien negatiivisten ajatusten muokkaamisella on, joka menee seuraavasti. Ajatukset ohjaavat tunteita, tunteet ohjaavat käyttäytymistä, käyttäytyminen ohjaa menestymistä. Vielä kerran

  1. ajatukset ohjaavat tunteita
  2. tunteet ohjaavat käyttäytymistä
  3. käyttäytyminen ohjaa menestystä

(Amen 2022.)

Suurien ajattelijoiden ajattelun vaikutus ajatteluumme

Olemme Tuomaksen kanssa kiinnostuneita filosofiasta, joten halusimme vielä hieman pohtia, miten filosofien ajattelu on vaikuttanut nykypäivän ihmisten ajatteluun. Esa Saarisen (2022) kirjassa ”Länsimaisen filosofian huipulta huipulle – Sokratesta Marxiin”, jossa nimensä mukaisesti matkataan Esan ajatusten ja tutkimuksen mukana länsimaiden tunnetuimpien filosofien matkassa antiikin kreikan alkuajoilta aina 1900-luvulle asti. Kirjan luettua ymmärtää, kuinka filosofit kautta aikojen ovat vaikuttaneet ihmisten ajatteluun haastamalla sen hetkisiä, jopa tulevaisuuden tullessaan tuovia valloillaan olevia totuuksia. Heidän aikaansaamansa vaikutukset ovat valtavia sekä positiivisilta, että negatiivisilta vaikutuksiltaan ja tuskin kukaan filosofi on ajatellut, että miten heidän kirjoittamat ajatuksensa tulevat vaikuttamaan ihmisten historiaan satojen saatikka tuhansien vuosien päästä. Filosofien ajatuksia on kuitenkin käytetty aseina ja niitä on tulkittu ideologioiden tukemiseksi ja markkinoimiseksi.

Suurien ajattelijoiden ajattelua käytetään siis jatkuvasti hyväksi. Esa Saarinen (2022) kertoo kirjassa, kuinka filosofeja todella tuomitaan herkästi seuraajiensa teoista. Fasistit ovat käyttäneet hyväkseen Charles Darwinia, Karl Marxia on syytetty Josef Stalinin hirmuteoista ja kuinka Friedrich Nietzsche on yhdistetty Natsismiin. ”Missä liikutaan ihmisyyden äärirajoilla, missä avautuvat pitkälinjaisimmat mahdollisuudet, siellä kohtaamme myös pelottavimmat mahdollisuudet jokaista terää väärinkäyttää.” (Saarinen 2022)

Voimmeko tämän perusteella sanoa, että suurien ajattelijoiden ajattelu on vaikuttanut ajatteluumme enemmän, kun voisimme äkkiseltään ajatellakaan. Heidän ajattelunsa tulee mahdollisesti vaikuttamaan ajatteluumme muokaten sitä myös tulevaisuudessa, kun heidän kirjoituksiansa tulkitaan yhä uudestaan. Voimmeko kuitenkin välttyä tältä yrittämällä ymmärtää filosofien tai muiden suurien ajattelijoiden alkuperäistä ajattelua? Ja kuka nyt on suuriajattelija tulevaisuudessa? Sitä emme voi tietää, tai voimme mutta vasta tulevaisuudessa, joten jatketaan elämistä. Sören Kirkegardin sanoin: Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin (Thielst 2022)

 

 

Ajattelija ei voi vain ajatella

Esa Saarinen luennoi usein aiheesta ajattelun ajattelu. Olemme tiimissä usein keskustelleet siitä, kuinka sinun tulisi ajatella omia ajatuksiasi. Esa Saarinen on eittämättä yksi suomen rautaisimmista ajattelijoista ja ajattelun luennoitsijoista, joten jotta pääset ajattelun ajatteluun, unohtuu siitä edestä vielä yksi asiaan liittyvä tekijä, eli ajatus. Alussa lähdetäänkin liikkeelle ajatuksesta, jota pitää lähteä ajattelemaan. Tämän jälkeen voimme lähteä pohtimaan ajatuksen ajattelua ja päätyä sen jälkeen Esa Saarisen ajattelun ajatteluun. Mikä on tosiasiassa ajatuksen ajattelun ajattelua. Vai yksinkertaistaako Saarinen tarkoituksella ajatuksen ja ajattelun tässä kontekstissa yhdeksi ja samaksi asiaksi? Sitä lukija voi nyt ajatella.

Ajattelun ajattelu vaatii muutakin kuin ympäristön, ajattelijan ja ajatuksen. Hyvät ajatukset vaativat terveen temppelin eli mielen, joka on saanut lepoa, ravinteita ja tilaa. Jännittynyt, ahdistunut tai masentunut ihminen ei jaksa uskoa voivansa vaikuttaa asioihin (Järvilehto ym. 2012, 39.) Vaativat ajatukset tarvitset kirkkaan mielen ja vain vaativilla ajatuksille voidaan vaikuttaa asioihin halutulla tavalla. Nopeat ajatukset ts. systeemi ykkösen ajatukset, eivät vaikuta asioihin kuten toivomme, koska emme ole ajatelleet tarpeeksi, mikä on järkevintä. Mielensä kirkkaana pitäminen ei ole helppoa, ja meillä kaikilla on huonoja päiviä. Tärkeintä on löytää itselle hyvä keino, jonka avulla pääsee olotilaan, jossa ajatukset haahuilevat – lekottelevat (Järvilehto ym. 2012, 36). En kerro kuinka tärkeitä elintavat ovat, mutta ne ratkaisevat ajattelusi lopputulokset tai ainakin vaikuttavat niihin radikaalisti. Älä siis ole tyhmä. Toivon, että tämä essee herätti sinussa ajattelijana jonkinlaisia ajatuksia. Älä kuitenkaan ajattele liian nopeasti, sillä ajattelu ei ole kilpajuoksu, jonka voi suorittaa. Ajattelu on osa ihmisen sielunmaisemaa – henkeä, tyyliä ja värejä (Järvilehto ym. 2012, 137).

 

 

Lähteet:

Badesha, N. 2022. Daniel Amen, M.D. – Change your Brain, Change your Life. Podcast-tallenne. Spotify. Julkaistu 1.6.2022. Viitattu 1.3.2024.

Järvilehto, L., Muller, K., Uotinen, J., Soininvaara, O., Nyman, G., Pentikäinen, M., Korsström, F., Sinisalo, J., Ranta, H., Lehtola, J., Backlund, L., Ollila, M-R., Tukiainen, K., Snellman, A. & Frangen, S. 2012. Mitä tapahtuu huomenna? Vanta: Multiprint Oy.

Saarinen, E. 2022. Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Äänikirja. Uud. painos. Viitattu 15.2.2024. Vaati käyttöoikeuden. Helsinki: WSOY. https://www.bookbeat.com/fi/kirja/lansimaisen-filosofian-historia-huipulta-huipulle-sokrateesta-marxiin-734800

Sarasvuo, J. n.d. Verkkovalmennus. PVTT10 kirje: Demoneille nimi. Viitattu 1.3.2024. Vaatii käyttöoikeuden. Trainers House / Stronghold. https://valmennukset.trainershouse.fi

Thielst, P. 1999. Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin: Kertomus Sören Kierkegaardista. Helsinki WSOY.

Kommentoi