Tampere
21 May, Tuesday
10° C

Proakatemian esseepankki

21 tiimipelaajan ensimmäinen kevät Empiriassa



Kirjoittanut: Emmi Salminen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Muistoja joulukuulta

Koittaa tiimienjakopäivä, 1.12.2021. Odotan kuumeisesti kotisohvalla tietoa siitä, kenen kanssa pääsen samaan porukkaan. Minuutit tuntuvat ikuisuudelta, kun samaan aikaan yritän pitää itseni hereillä rankan flunssan keskellä. Pitkän odottelun jälkeen saan viestiä Aapolta, että jes, me pääsimme samaan tiimiin. Saan lisää nimiä. Ajattelen, että tästä tulee hirmu hyvä! Pian kuitenkin mieleni valtaa hyvin hämmentynyt ja lamaantunut fiilis, kun minulle soitetaan Zoomissa. Porukka näyttää aivan maansa myyneeltä. Tämä johtui siitä, kun tiimienjakotilaisuudessa sisartiimimme Roima oli pitänyt mielettömän hyvää meininkiä yllä ja meidän tyyppimme olivat katsoneet vierestä ajatellen, että ’’oisimpa päässyt tuohon tiimiin.’’ Kun aloimme käsitellä asiaa syvemmin, tajusimme melkeinpä heti asenteemme olevan suoraan sanottuna p*rseestä. Miksi meidän tiimimme ei kykenisi yhtä hyvään meininkiin? Istuuko tässä tilassa muka joku niin ultimaattisen ärsyttävä tyyppi, kenen kanssa et yksinkertaisesti halua olla samassa tiimissä? Vastaukset olivat yksimielisiä: Todellakin kykenemme hyvään meininkiin ja ei, meidän tiimissämme ei kukaan osannut nimetä ketään, kenen naama olisi v*tuttanut. Hyvä niin, koska olisihan se ollut aika ikävää tiimin ensimmäisenä yhteisenä päivänä. Kaikella rakkaudella: Jos joku on varmaa niin se, että näiden vuosien aikana tulemme itse kukin tympääntymään toisistamme enemmän tai vähemmän. Sitten taas ollaan kavereita. Niin se elämä, ja tiimi, toimii.

Mutta nyt takaisin tuohon edellä kertomaani alkujärkytykseen. Pääsimme siitä nopeasti yli ja hetken päästä olimmekin lavalla vetämässä shown Gettomasan Lössi -kappaleen tahtiin. Jo silloin tunsin aivan järjettömän suurta ylpeyttä meidän ’’lössiä’’ kohtaan, kun katselin heitä tietokoneeni ruudun välityksellä. ’’Tästä tulee hirmu hyvä’’, ajattelin jälleen.

 

Uusi vuosi, uudet kujeet

Joululomalla annoimme pölyn laskeutua ja alkuvuodesta laitettiinkin jo firman paperit vetämään. Pian ystävänpäivänä saimme y-tunnuksen ja kaikki sujui kuin vettä vaan. Sillä aikaa minut äänestettiin HR:n hommaan, mikä tietenkin tuntui suurelta kunnialta. Aisaparikseni, eli tiimin BL:äksi, valittiin Ville ja niinpä me yhdessä lähdimme viemään tiimiä eteenpäin läpi ensimmäisen kevään haasteista. Team Leaderina toimiminen on osannut yllättää haastavuudellaan monen monta kertaa. Aluksi ajattelin, että mikäs siinä, sovimme aikatauluista ja ilmoitamme niistä, pidämme huolen, että kaikki sujuu mallikkaasti ja porukka on paikalla. No ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Yhtäkkiä kun laumassa onkin 21 eri persoonan, iän ja elämäntilanteen omaavaa tyyppiä, ei asiat aina hoidukaan niin ikään kuin ruusuilla tanssahdellen. En kuitenkaan missään nimessä tarkoita, että ketkään yksittäiset henkilöt olisivat hankaloittaneet tiimin toimintaa vaan oikeastaan kaikki suurimmat haasteet ovat pyörineet ihan normaalin ja väistämättömän asian, eli epätietoisuuden, ympärillä. On turha olettaa, että varsinkaan ensimmäisenä keväänä tiimin johdossa pystyisi pitämään kaikki langat käsissä, sillä kukaan ei suoraan sano, että mitä tulee tehdä ja milloin. Totta kai huippu koutsimme Mikael on ohjeistanut tärkeissä asioissa, mutta kuten Proakatemian luonteeseenkin kuuluu, täytyy oma-aloitteisesti kohdata ongelmia ja miettiä ratkaisuja niihin. Olen todella kiitollinen Mikaelille siitä, kuinka hän on luottanut minun ja Villen, sekä koko tiimin osaamiseen, ja antanut meille vapaat kädet monessa asiassa. Olemme saaneet tehdä asioita meidän omalla tyylillämme.

 

Millainen on hyvä tiimipelaaja?

 Olen monta kertaa maininnut sanan tiimi, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Mitkä palaset täytyvät olla kohdallaan, jotta tiimi toimii? On erittäin helppoa sanoa, että ’’minä olen hyvä tiimipelaaja.’’ Mutta onko asia todella näin? Tiimissä toimiminen tuo aina omat haasteensa olipa asia mikä tahansa. Et voi päättää asioista juurikaan itse yksiksesi, vaan täytyy kuunnella myös muita, erilaisia persoonia erilaisilla mielipiteillä. Meidänkin tiimistämme osalla on enemmän kokemusta tiimissä toimimisesta, esimerkiksi urheilun kautta, kun taas toisilla ainoa tiimi on ollut perhe ja ystävät, tai jokin työpaikka. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että tiimityöskentelystä enemmän kokemusta omaavat henkilöt ovat parempia tiimipelaajia, ei todellakaan. Jos mietin omaa joukkueurheilutaustaani, olen toki pystynyt kehittämään useita taitoja, mitkä auttavat minua tiimissä toimimisessa, mutta koen silti, että parantamisen varaa löytyy aina. Tuskin täydellistä tiimipelaajaa on edes olemassa.

Palatakseni toimivan tiimin palasiin, luin Tehyn (suomalainen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö) nettisivuilla olevan artikkelin (Hankonen 2015), jossa käytiin läpi hyvän tiimipelaajan ominaisuuksia ja taitoja:

  1. Tee työsi tasaisen hyvin. Ole luotettava ja huolehdi, että teet oman osasi työstä ajoissa ja vastuullisesti. Noudata annettuja ohjeita.
  2. Viesti rakentavasti.Olet hyödyksi, kun kerrot ideasi ja mielipiteesi avoimesti ja rehellisesti, mutta muita ja heidän työtään kunnioittaen.
    Hyvät tiimityötaidot eivät edellytä jotain tiettyä persoonallisuutta. Oleellista on se, että haluaa tehdä työtä yhteisen päämäärän eteen.
  3. Muista kuunnella.Toimiva tiimi tarvitsee hyviä kuuntelijoita. Hyvä kuuntelija pystyy omaksumaan ja ymmärtämään muiden käsityksiä. Hänen ei tarvitse kyseenalaistaa muiden mielipiteitä joka käänteessä. Hyvä kuuntelija pystyy myös vastaanottamaan palautetta eikä ryhdy heti puolustautumaan. Hyvä dialogi syntyy siitä, että ihmiset muistavat ensin kuunnella ja puhua vasta sitten.
  4. Ole aktiivinen ja avulias. Valmistaudu kokouksiin ja osallistu keskusteluun. Tarjoudu ottamaan vastaan työtehtäviä. Jaa tietoa ja kokemustasi muille tiimin jäsenille myös palaverien ulkopuolella. Hyvä tiedonkulku auttaa ehkäisemään ongelmia ja virheitä.
  5. Mukaudu muuttuviin tilanteisiin.Hyvä tiimipelaaja on tarvittaessa valmis muuttamaan ajatuksiaan ja toimintatapojaan. Älä jankkaa omia käsityksiäsi enää siinä vaiheessa, kun työ pitää saada tehdyksi.Tiimityö on usein ongelmanratkaisua, joten älä välttele vaikeiden tilanteiden kohtaamista ja ratkaisujen etsintää. Älä etsi syyllisiä vaan keinoja korjata virhe.
  6. Osoita sanoillasi ja teoillasi, että olet sitoutunut työhösi ja työkavereihisi.Kunnioita työkavereitasi ja kohtele heitä hyvin päivästä toiseen, ei vain silloin tällöin. Huumori kuuluu työpaikalle, mutta älä pilaile toisen kustannuksella ilkeästi. Se on kiusaamista.

Mielestäni tässä kiteytyy kaikki oleellinen: jokainen kantaa oman kortensa kekoon kommunikoimalla, sitoutumalla, kuuntelemalla, ymmärtämällä ja joustamalla. Itse voisin tuohon listaan lisätä vielä luottamuksen, sillä minulla on ollut haasteita luottaa ihmisiin ja varsinkin siihen, että hommat hoituvat myös silloin kun en itse ole paikalla. Olen siis jo kahdenkymmenen vuoden ajan ollut erittäin vastahakoinen delegoimaan juurikin luottamuksen puutteen vuoksi, mutta tämän kevään aikana askeleita on otettu huimasti eteenpäin.

 

Tavoitteet isona osana tiimin toimintaa

Muistellessani aikoja pesäpallon parissa, mieleeni nousee vahvasti joukkueen yhteiset tavoitteet. Sama pätee myös Proakatemialla. Kun tiimi luo yhteisiä tavoitteita, jotka jokainen haluaa saavuttaa, se lisää motivaatiota ja sitoutuneisuutta. Tähänkin asiaan kuitenkin löytyy omat haasteensa. Teemme bisnestä, mutta olemme myös ennen kaikkea oppimassa. Sinänsä haastava yhtälö, sillä rahaa täytyy saada jostain kulujen kattamiseksi, mutta samaan aikaan olemme myös valmiita tekemään enemmänkin talkoohenkistä duunia. Tiimissämme myös tämän asian tiimoilta eri mielipiteet korostuvat, sillä osalla on hieman kunnianhimoisempia tavoitteita rahantekemisen suhteen, kun taas toisille riittää vähempikin, ’’oppi edellä’’ -meininki. Toki elämme vasta firman ensimmäistä kevättä ja on suotavaakin, että erilaisia projekteja otetaan avosylin vastaan, vaikkakin viivan alle ei jäisi hirveästi mitään. Kumpikaan ajattelutapa, raha tai oppi, ei ole yhtään toistansa parempi, mutta on syytä vielä jutella syksyllä uudestaan siitä, tulemmeko asettamaan esimerkiksi liikevaihdollista tavoitetta. Mainittakoon kuitenkin yksi meidän tiimimme konkreettinen tavoite: Tulemme kaikki valmistumaan ajallaan, eli vuoden 2024 joulukuussa! Siinä onkin jo tavoitetta kerrakseen, mutta saavutamme sen varmasti, minä uskon niin.

 

Lopetus

Paljon oppeja ja koppeja tarttui mukaan firman ensimmäisiltä kuukausilta, ja tiimityöskentelytaidot ovat menneet kaikilla eteenpäin. Toivottavasti jatkossakin uskallamme rohkeasti ja avoimesti tarttua pieniinkin mieltä askarruttaviin asioihin ja puhua niitä halki tiimin kesken, niin hyvä tulee. Kokonaisuudessaan siis Empirian ensimmäinen kevät on sujunut erittäin hyvin ja olen todella ylpeä ihan jokaisesta, myös itsestäni. Minulle HR:n hommat olivat välillä liikaa omien henkilökohtaisen elämän muutosten takia, mutta selvisin ja saimme kaiken tarvittavan tehtyä. Ihana mökkipajakin pidettiin vaikka harmaita hiuksia ja unettomia öitä sopivan ajankohdan löytäminen aiheuttikin. Jo nyt meidän tiimimme tuntuu minulle kuin toiselta perheeltä. Tästä on super hyvä jatkaa! Kiitos rakkaat tiimipelaajat, Empirialaiset.

 

Lähteet:

Hankonen, R. 2015. Hyvä käytös lisää tuottavuutta. Verkkosivu. Viitattu 2.5.2022. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/hyva-kaytos-lisaa-tuottavuutta

 

 

Kommentoi