Tampere
24 May, Friday
26° C

Proakatemian esseepankki

12 SYYTÄ SIIHEN, MIKSI KESKITTYMISKYKYMME KATOAA OSA 2



Kirjoittanut: Elias Hämäläinen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kadonnut keskittymiskyky
Johann Hari
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tunteet sisällämme ohjaavat käyttäytymistämme joka päivä. Tällä hetkellä kirjoittaessanikin huomaan, kuinka pitkästymisen tunne laukaisee helposti antamaan periksi huonoille tavoille, kuten työn keskeyttämisen puhelimen vilkuilin takia. Sen havaitseminen kuitenkin auttaa toimimaan niin, että huomioi tunnetilansa syyn ja välttää sen aiheuttamia häiriötekijöitä. Tähän auttaa esimerkiksi puhelimen vieminen kokonaan pois lähettyviltä tai vähintään ilmoitusten asettaminen pois siksi aikaa.

Israelilais-amerikkalainen teknologiasuunnittelija Nir Eyal on yksilön vastuun puolestapuhuja perustellessaan ajatustaan yksilön mahdollisuudesta vaikuttaa esimerkiksi mobiilikäyttäytymiseen rauhoittamalla työajan ”älä häiritse” toimintoa käyttämällä. Hän kuvailee ongelmatilanteiden johtuvan epämiellyttävästä tunnetilasta, josta koitamme päästä pakoon vältellen tunnetta, joka tekemisestä aiheutui. Sen toistuessa siitä tullen tapa, joka rikkoo fokustamme työhön. Tämä kuulostaa toisinaan hyvin inhimilliseltä, mutta samaan aikaan niin yksinkertaisen helpolta loukulta vältellä vastuuta. Tunnetiloja ja niiden vaikutuksia täytyy osata kuitenkin ensiksi ymmärtää ennen kuin tapoja pystyy muuttamaan. Elinympäristömme on täynnä erilaisia houkuttimia, mutta niitä vastaan on kamppailtava. Se vaatii ennen kaikkea tahdonvoimaa, jotta muutoksia toimintatapoihin voi tapahtua. (Hari. Luku 8. 2023)

 

Stressin lisääntyminen

 

Vuonna 2020 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan jopa 48 % vastaajista nosti suurimmaksi keskittymiskyvyn haasteeksi stressin. Jotta ihminen kykenee hyödyntämään tarkkaavaisuuttaan täydellä kapasiteetillaan, on hänellä oltava turvallinen olo. (Hari. Luku 10. 2023) Stressi itsessään on hyödyllinen asia, paitsi tilanteissa, joissa se on pitkittynyttä ja muodostuu haitallisen voimakkaaksi. Jos esimerkiksi luonnossa kohtaisimme jonkin petoeläimen, stressireaktio pyyhkii mielestä kaiken muun ja tarkkaavaisuus keskittyy ainoastaan tilanteeseen ja siitä selviämiseen. Samalla tavalla selviytymistä uhkaavat tekijät arjessamme ylläpitävät stressiä ja ohjaavat meitä miettimään stressiä synnyttäviä asioita keskittymiskykymme kustannuksella.

 

Esimerkiksi taloushuolia tutkittaessa havaittiin, että maanviljelijöitä tutkittaessa havaittiin heidän älykkyysosamääränsä olevan keskimäärin kolmetoista pistettä korkeammalla taloudellisen turvallisuuden tunteen takia verrattuna nykyhetkeä ja sadonkorjuun jälkeistä aikaa, jolloin he olivat saaneet palkkansa. (Hari. Luku 10. 2023) Taloushuolien ahdistaessa jatkuvasti suuri osa yksilöiden aivokapasiteetista käy vajaateholla verraten tilanteeseen, jossa on mahdollisuus keskittyä täysin muihin asioihin. Toisin sanoen kaikki sellaiset asiat, jotka pienentävät stressiä, nostavat keskittymiskykyä. (Hari Luku 10. 2023) Kuitenkin sanotaan, että pieni stressi on hyvästä, sillä, se kertoo asiamme tärkeydestä ja itse asiassa sopivissa määrin auttaa suoriutumaan monesta tilanteesta paremmasta.

 

 

Köyhtyvät ruokavaliot

 

Ihmiskuntamme historiaan nähden paljon prosessoitua ruokaa on ollut vasta suhteellisen pienen ajan saatavilla. Nykyään kaupan hyllyt suurilta osin pullistelevat prosessoituja valmisruokia määritellen, mitä nyky-yhteiskuntamme ihmiset syövät. Aiemmin olemme syöneet ruokaa hyvin pitkälti sellaisessa muodossa, jossa se on tarkoitettu syötäväksi ilman lisäaineita, läheltä viljeltynä ja kasvatettuna sekä tuoreena syötynä ja valmistettuna. Dale Pinnock on yksi Britannian tunnetuimmista ravitsemusasiantuntijoista. Hän käytti esimerkkinä keskittymiskyvyn ja ravinnon välillä seuraavaa esimerkkiä. ”Jos kaadat auton tankkiin shampoota, ei kannata raapia päätään, kun moottori lakkaa käymästä.” Tästä huolimatta päivästä toiseen etenkin länsimaissa täytämme tankkimme usein aineilla, jotka ovat melko kaukana siitä polttoaineesta, joka ihmisille on oikeasti tarkoitettu. (Hari. Luku 12. 2023.)

 

Kehomme vaatii tiettyjä ravintoaineita toimiakseen tarkoitetulla tavalla. Jos näitä aineita ei ole saatavilla, tai kehomme täyttyy saasteesta, sillä on vaikutuksensa myös henkisiin toimintoihin. Syödessämme ruokaa, jotka aiheuttavat säännöllisesti energiapiikkejä ja niiden romahduksia, vaikuttaa huomattavasti myös ihmisen keskittymiskykyyn. Energiatason ollessa alhaalla emme kykene käyttämään keskittymistämme koko kapasiteetilla. Ruokavaliomme ollessa köyhä, emme anna aivoillemme niiden tarvitsemia rakennusaineita. Kaikkia köyhästä ruokavaliosta aiheutuneita haittoja ja vaikutuksia on vaikea sanoittaa lyhyesti, mutta tutkimuspohjainen todistusaineisto nojaa vahvasti siihen suuntaan, että haitta on huomattava. Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että kun lapsilta karsittiin ruokavaliostaan kaikki säilykeruoat, lisäaineet ja keinovärit, osoittautui, että reilulla 70 % lapsista tarkkaavaisuuskyky koheni merkittävästi. (Hari. Luku 12. 2023.)

 

Pinnock sanoi, ettei niissä maissa, joissa ihmiset ovat länsimaita paremmassa kunnossa fyysisesti ja psyykkisesti paremmassa kunnossa ei ole mitään muuta yhdistävää tekijää, paitsi se, että niistä maista puuttuu kaikki se saaste, joilla muu maailma saadaan sairaaksi. (Hari. Luku 12. 2023.)

 

Paheneva saasteongelma

 

On mielenkiintoista pohtia yhteyttä saasteongelmien lisääntymisen vaikutuksesta tarkkaavaisuuskykyymme. Saasteongelmat ovat vuosien saatossa aiheuttaneet tai ovat olleet vähintäänkin osatekijänä erilaisten sairauksien taustalla, kuten vaikkapa astman. Tietoisuuden lisääntyminen eri kemikaalien haittavaikutuksista on auttanut siirtymää kohti parempaa saasteettomampaa tulevaisuutta. Esimerkiksi lyijyn kohdalla sen haittavaikutuksia tutkivien tutkimustulosten selvitessä sen käyttöön alettiin suhtautua kriittisemmin, kun aiemmin sen vakuuteltiin olevan täysin vaaratonta ihmiselle. Lyijyn käyttö polttoaineissa kiellettiinkin lopulta vuonna 1978. Sen käyttö oli siihen mennessä kuitenkin ehtinyt aiheuttamaan jo lukuisia lyijymyrkytyksiä ihmisille. (Hari. Luku 12. 2023)

 

Vaikka tietoisuus on lisääntynyt ja esimerkiksi lyijyn käyttö polttoaineissa kiellettiin, yhä edelleen ilmansaasteiden haittavaikutuksista kärsii moni ihminen maailmalla. Miten nämä haittavaikutukset sitten liittyvät keskittymiskykyymme? Etenkin suurkaupunkien suurena ongelmana on autojen pakokaasut ja niiden aiheuttamat kemialliset yhdisteet, jotka päätyvät väistämättä kaupunkilaisten hengitysilmaan. Ympäristötieteen professori Barbara Maher kuvailee ihmisten aivojen reagoivan kyseisenlaisiin kemiallisiin seoksiin ikään kuin tulehtumalla ja pitkään jatkuneella rasituksella hermosolut ja niiden neuronit vahingoittuivat aiheuttaen vauriota aivotoimintaan kasvattaen muun muassa dementiariskiä. Erään kanadalaisen tutkimuksen kerrotaankin osoittavan tämän ilmiön paikkansapitävyyttä, sillä sen mukaan ihmiset, jotka asuivat 50 metrin säteellä suuresta valtatiestä sairastuivat 15 prosenttia todennäköisemmin dementiaan. Mitä enemmän saasteongelmia alueella on, sitä enemmän siitä on haittavaikutuksia alueen asukkaille. (Hari. Luku 12. 2023)

 

ADHD:n lisääntyminen

 

ADHD:n diagnoosit lisääntyivät 43 prosentilla Yhdysvalloissa 2003 ja 2011 vuosien välillä, mikä on huolestuttava tieto maan ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Samankaltaista ilmiötä on tapahtunut myös muualla maailmalla ja yhä useammalla ihmiselle on sen hoitoon vahva lääkitys. Toki on hyvä huomata, että eri puolilla maailmaa terveysalalla toimitaan hieman eri menetelmin. Mutta miksi ADHD- diagnoosit yleistyvät ja miten keskittymishäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä? (Hari. Luku 13. 2023)

Osaselityksenä keskittymisvaikeuksille pidetään biologisia syitä, mutta on olemassa myös monia muita siihen vaikuttavia tekijöitä, joihin pystymme myös vaikuttamaan. Kirjassa kerrotaan keskittymishäiriöiden osasyynä olevan myös vapaan ajattelun, ulkona liikkumisen ja leikkimisen vähentymisen lasten keskuudessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kouluissa välituntien ollessa minimissä ja kouluruuan epäterveellistä. Tämä ongelma ei ole yhtä suuri Suomessa, sillä välitunnit ovat osana koulupäiviä ja kouluruoka on terveellistä ja ravitsevaa. Lisäksi aiemmin mainitut syyt vaikuttavat vahvasti taustalla keskittymishäiriöiden muodostamisessa, kuten esimerkiksi puhelin- tai peliriippuvuus. Ilmiö on huolestuttava etenkin lasten ja nuorten kohdalla keskittymishäiriöistä tilastoja katsoessa. Kuinka sitten asiaan voidaan puuttua ja vaikuttaa?

 

Iso-Britanniasta kotoisin oleva tohtori Timimi pitää yhtenä olennaisimpana asiana lasten kuuntelemisen ja taustalla vaikuttavien tekijöiden syiden selvittämisen. Heti ensi tapaamisella lääkkeet määräämällä ei ratkaista taustaongelmaa. ADHD-diagnoosi kertoo ainoastaan ihmisellä olevan keskittymisvaikeuksia, mutta ei kerro sen taustalla olevia syitä. Tohtori Timimi kertookin itse määräävänsä lääkkeet vasta, kun kaikki muut hoitokeinot ovat testattu. Ensimmäisenä tulisi ymmärtää lapsen elinympäristön vaikutus ongelmaan ja selvittää pystytäänkö olosuhteisiin jotenkin vaikuttamaan. Vanhemmilla on tässä myös suuri vaikutus, sillä vanhempien stressitasojen ollessa korkealla purkautuu se myös helposti lapsiin. (Hari. Luku 13. 2023) Syyt ADHD-ongelmiin ovat yksilöllisiä ja kirjassa korostuikin lasten ja nuorten kuunteleminen. Taustasyyn selvittäminen ja häiriötekijöiden vähentäminen onkin varmasti oiva keino lähteä parantamaan keskittymiskykyä etsimällä samalla itselle sopivia rauhoittumiskeinoja. Parantumisprosessista hankalaa voi tehdä se, jos ei ongelmaa tunnisteta ja sivuutetaan taustalla vaikuttavat juurisyyt. Arjesta tulisi karsia pois kaikki ylimääräinen keskittymiskykyä tuhoava toiminta ja korvata se aivotoimintaa kehittävillä mieltä rauhoittavammilla askareilla. Se voi tuntua kuitenkin lähes mahdottomalle, jos ongelmille on sumentunut.

 

Lastemme vankeus, sekä fyysinen että psykologinen

 

Se, mikä ennen oli lasten normaalia elämää ja arkea on tänä päivänä sitä vain murto-osalle lapsista. Vapaasta liikkumisesta ja leikkimisestä on tullut monessa paikkaa nimittäin hyvin harvinaista. Hari kertoo, että vuoteen 2003 mennessä Yhdysvalloissa vain 10 prosenttia lapsista vietti aikaansa säännöllisesti ulkona vapaasti leikkien. Pääasiallisesti lapsuus vietetään seinien sisäpuolella ja leikkiminen tapahtuu aikuisten valvonnassa ja heidän säännöillään. Tämä vie lapsilta pois kaiken sen oppimisen ja kasvamisen, joka tapahtuu itsenäisesti leikkejä keksien ja yhdessä sääntöjä sopien muiden lasten kanssa. Tämän päälle oppilaitoksissa oppitunteihin käytetty aika on kasvanut ja välitunnit ja tauot ovat pienentyneet. Lapset siis leikkivät paljon vähemmän ajastaan, kuin ennen. Tämä kaikki tapahtuu siitä huolimatta, että ihmiskuntana elämme nyt yhtä turvallisimmista ajoista. Suojelemme lapsia niiltä riskeiltä, joita ulkona on, mutta sen kustannuksella lapset kärsivät ja menettävät sitä oppimista, jota itsenäinen leikki heille soisi. (Hari. Luku 14. 2023.)

 

Liikunta tutkitusti parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä muodosta riippumatta. Erityisesti kasvuiässä olevilla lapsilla aerobinen liikunta laajentaa aivojen yhteyksien kasvamista, vahvistaa otsalohkon etukuoren kehitystä ja lisää itsesäätelyä sekä toiminnanohjausta tukevien aivokemikaalien määrää. Estämällä lapsia liikkumasta heidän aivojensa kehitys ja tarkkaavaisuus kärsivät. Leikki on juuri se tapa, jolla lapset oppivat kaikista tärkeimmät taitonsa, joita he tarvitsevat koko loppuelämänsä. (Hari. Luku 14. 2023.)

 

 

Heikentyneen keskittymiskyvyn vaikutusten pohdintaa nyky-yhteiskuntaan ja työelämään

 

Kirja on kirjoitettu amerikkalaisen kirjailijan toimesta ja pitkälti siitä tilasta, joka siellä vallitsee. Lukiessani tätä koin olevani kiitollinen monista niistä asioista, joita meillä Suomessa ainakin vielä on saatavilla. Kouluissa tarjotaan ravitsevaa ruokaa, jota on prosessoitu paljon vähemmän, kuin Yhdysvalloissa sekä välitunteja on enemmän ja lapset saavat leikkiä vapaammin. Silti huolestuttavan paljon näitä haittoja on myös meidän yhteiskuntamme keskellä. Havaintomme mukaan on normaalia, että töitä tehdään monella alalla myös vapaa-ajalla. Viesteihin ja puheluihin odotetaan vastattavan kaikkina aikoina ja puhelimella käytetty aika vaivaa niin meitä aikuisiakin, jotka uupumuksen keskellä haluavat itselleen hetken rauhan antamalla leikki-ikäiselle lapselle tabletin, jolla pelata leikkimisen sijaan.

Pikaruokaloita on syntynyt lisää kuin sieniä sateella ja valtaosalle meistä on arkipäivässään normaalia ”ravita” itseämme sokereilla ja käsitellyillä elintarvikkeilla. Yhä harvempi jaksaa käyttää aikaa siihen, että valmistaa ruokansa puhtaista raaka-aineista, vaan ruokia ostetaan prosessoituina ja käsiteltyinä.

 

Harin kirjoittama kirja paljastaa keskittymiskyvyn ongelmien olevan hyvin laaja kokonaisuus, johon ei ole olemassa yhtä ratkaisevaa kaiken korjaavaa ratkaisua. Sen sijaan on osattava katsoa isoa kuvaa ja tehtävä omasta elinympäristöstä paras mahdollinen. Yhtenä tärkeimpänä tekijänä siihen on aiheen opettaminen ja ymmärryksen lisääminen keskittymiskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Ennen asioiden korjaamista, on ensin tultava tietoiseksi ongelmista. Mikäli ei ymmärrä, miten ajatteluamme ohjataan sosiaalisen median algoritmien kautta ja kuinka meitä yritetään liimata tietoisesti laitteillemme sen hyödyttäessä suuria korporaatioita, emme osaa ajatella asioita ja tapoja, joilla vaikuttaa tapoihimme vastata näihin haasteisiin. Saatamme sättiä itseämme vain itsekurin puutteesta ymmärtämättä, että ratkaisu vaatisi ympäristön muokkaamista keskittymiskykymme eduksi.

 

Hari puhui julman optimismin noususta huonona asiana. Tästä luvusta emme olleet sellaisenaan täysin samaa mieltä. Hänen näkökulmansa on silti ymmärrettävä ja olemme samaa mieltä siitä, että joitain hänen ehdottamiaan muutoksia myös tarvitaan. Koin kirjaa lukiessani silti, että julman optimismin syyksi asian puskeminen antaa liian helposti yksilöille luvan sysätä oma vastuunsa täysin sivuun. Näitä kahta asiaa ei tulisi mielestämme katsoa asteikolla joko tai, vaan sekä että. Yhtiöt, jotka hyötyvät nykyisestä mallista varmasti ovat tyytyväisiä, jos keskustelu pyörii yksilön vastuussa ja itsekurin puutteessa. Keskustelua tulisikin ohjata niitä muutoksia kohti, joilla näitä yksilöllisiä haasteita saadaan korjattua. Ihmisiä on opetettava tekemään järjestelmätason ongelmiin järjestelmätason ratkaisuja heidän omissa elämissään päästääkseen ulos haitallisista tavoistaan. Kulttuurimme ja keskustelumme on monin paikoin kulkenut uhriutumista ja toisten syyttelyä kohti sosiaalisten median palvelujen kautta. Helposti aletaan ajattelemaan niin, että omaa vastuuta pyritään kaikin tavoin välttelemään, koska se on epämukavaa. Maailmassa, jossa kaikki on jonkun muun syytä, on haastavaa elää. Siinä maailmassa ongelmasi eivät ole omiasi, mutta kaikki naapuriesi ongelmat johtuvat sinusta. Tästä syystä korostammekin ongelmien juurisyiden selvittämisen tärkeyttä. Mitä paremmin tuntee omaan keskittymiskykyynsä liittyvät haastetekijät, sitä helpompi on niihin myös reagoida oikealla tavalla.

Kommentoi